Digitaalisten pelien julkisuuskuvaoikeudet ja oikeudellinen suoja

Oikeuksien hallinta digitaalisissa pelisisällöissä, joissa käytetään todellisia henkilöitä

Käytännön toimenpiteet oikeuksien hallinnassa

Kun kehitysyhtiö käyttää digitaalisessa pelissä todellisten urheilijoiden kuvia tai oikeita nimiä, on olemassa tärkeitä oikeudellisia näkökohtia, jotka on otettava huomioon.
Erityisesti huomio tulisi kiinnittää julkisuusoikeuksien hallintaan.
Käytännössä nämä oikeudet siirretään usein sopimuksella.
Ammattiurheilijoiden tapauksessa oikeuksia hallinnoi usein ammattilaisurheilujärjestö, kun taas viihdetaiteilijoiden tapauksessa oikeuksia hallinnoi yleensä heidän edustajatoimistonsa.

Tässä yhteydessä merkittävä oikeustapaus on ammattilaispesäpalloilijan muotokuvaoikeusjuttu (Tokion käräjäoikeus, Heisei 18 (2006) elokuun 1. päivä, tuomio 1265, sivu 212).
Tässä tapauksessa peliyhtiön saama käyttöoikeus pesäpalloliiton kautta tunnustettiin päteväksi.
Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka tärkeää on saada lupa oikealta oikeuksien hallinnoijalta.

Käytännön toimenpiteenä on ensisijaisen tärkeää suorittaa perusteellinen tutkimus oikeussuhteista.
Tämän jälkeen on tärkeää tunnistaa oikea neuvottelukumppani ja edetä konkreettisiin neuvotteluihin käyttömuodoista ja korvauksista.
Digitaalisen sisällön erityispiirteiden vuoksi on myös tärkeää määritellä käyttöoikeuden laajuus selkeästi.
Sisällyttämällä kaikki mahdolliset käyttömuodot sopimukseen voidaan välttää myöhemmät ongelmat.

Oikeuden päätöksiin perustuvat kriteerit oikeuksien loukkaamisen arvioimiseksi

Tällaisen käytännön taustalla on vakiintunut oikeuskäytäntö.
Japanin korkein oikeus esitti Pink Lady -tapauksessa (Japanin korkein oikeus, 2. helmikuuta Heisei 24 (2012), Minshū 66, nro 2, s. 89, Hanji 2143, s. 72, Hanyū 1367, s. 97) selkeät kriteerit, milloin julkisuusoikeuden loukkaus katsotaan tapahtuneeksi.
Tarkemmin sanottuna julkisuusoikeuden loukkaus tunnustetaan, kun kuvaa tai muuta vastaavaa käytetään itsenäisenä kaupallisena kohteena, kun kuvaa käytetään tuotteen erottavana tekijänä tai kun kuvaa käytetään mainostarkoituksiin.
Tämän oikeustapauksen perusteella julkisuuden henkilöiden kuvien tai nimien luvaton käyttö digitaalisissa peleissä muodostaa selkeän oikeuksien loukkauksen.

Oikeudellinen Perusta ja Perusymmärrys

Tällaisten oikeustapausten perustana olevana oikeudellisena käsitteenä on, että kaikilla yksilöillä on perusoikeus (kuvaoikeus) oman kuvansa ja nimensä käyttöön.
Kuuluisuuksille, erityisesti urheilijoille ja viihdetaiteilijoille, on myönnetty “julkisuusoikeus”, joka tarkoittaa oikeutta yksinomaisesti hyödyntää heidän nimensä ja kuvansa taloudellista arvoa eli asiakasvetovoimaa.
Nämä oikeudet perustuvat persoonallisuusoikeuksiin.

Oikeudellinen tulkinta aineellisista kohteista

Toisaalta, aineellisiin kohteisiin liittyy erilaisia tulkintoja.
Japanin korkein oikeus hylkäsi julkisuusoikeuden soveltamisen aineellisiin kohteisiin Gallop Racer -tapauksessa (Korkein oikeus, Heisei 16 (2004) 2.13, Minshu 58, nro 2, s. 311, Hanji 1863, s. 25, Hanta 1156, s. 101).
Tämän päätöksen myötä tunnettujen esineiden tai eläinten käyttö peleissä ei ole ongelmallista julkisuusoikeuden näkökulmasta.
Kuitenkin, tavaramerkillä rekisteröityjen esineiden nimien tai muotojen osalta voi olla erillistä oikeudellista suojaa.
Lisäksi, todellisten henkilöiden, kuten kilpahevosten jockeyiden, oikeudet ovat edelleen suojan piirissä.
On myös huomioitava, että hahmokuvien osalta voi olla tekijänoikeuslain mukaista suojaa.