Japanin yhtiölain osakeantijärjestelmän kattava opas

Japanin yrityslainsäädäntö (日本の会社法) on jatkuvasti kehittynyt vastaamaan yritysten kasvustrategioiden ja organisaatiouudistusten tarpeisiin. Vuonna 2021 (令和3年) maaliskuun 1. päivänä voimaan astunut yrityslain uudistus toi mukanaan ‘osakeannin’ järjestelmän, joka on yksi sen uusimmista ja strategisimmista työkaluista. Tämä järjestelmä mahdollistaa yritysten käyttää omia osakkeitaan maksuvälineenä, kun ne haluavat muuttaa toisen osakeyhtiön tytäryhtiökseen, erityisesti M&A (yrityskaupat ja -ostot) käytännöissä tuoden mukanaan merkittäviä muutoksia. Toisin kuin perinteiset osakkeiden vaihtoon perustuvat menetelmät, jotka edellyttävät täydellistä tytäryhtiöittämistä (100 % osakeomistusta), osakeanti mahdollistaa yli 50 %:n äänivallan hankkimisen ja siten joustavammat pääomaliitot ja M&A-toimet. Lisäksi osakeannin käyttöönotto eliminoi monimutkaiset menettelyt, kuten tuomioistuimen määräämän tarkastusvaltuutetun suorittaman arvonmäärityksen, joka liittyy ‘luonnossa suoritettaviin sijoituksiin’, mahdollistaen nopeammat ja tehokkaammat transaktiot. Tämän järjestelmän luominen ei rajoitu pelkästään lakiin liittyviin teknisiin muutoksiin. Se on selvä poliittinen aikomus tukea erityisesti niitä yrityksiä, joilla ei ole runsaasti käteisvaroja mutta jotka omaavat suuren kasvupotentiaalin (kuten startup- ja teknologiayritykset), käyttämään strategisesti omien osakkeidensa arvoa M&A-toimien toteuttamisessa. Tässä artikkelissa käsitellään kattavasti osakeannin järjestelmää Japanin yrityslain puitteissa, sen oikeudellisesta määritelmästä konkreettisiin menettelyihin ja tärkeisiin näkökohtiin, kuten osakkeenomistajien ja velkojien oikeuksien suojaamiseen.

Osakeannin hyödyntäminen strategisesti: Yleiskatsaus Japanissa

Osakeannin järjestelmän ymmärtämiseksi kunnolla on ensiarvoisen tärkeää tuntea sen oikeudellinen määritelmä Japanin yhtiölaissa. Japanin yhtiölain 2 artiklan 32 kohdan 2 mukaan osakeanti määritellään prosessiksi, jossa osakeyhtiö hankkii toisen osakeyhtiön osakkeita tullakseen sen emoyhtiöksi (rajoitettuna oikeusministeriön asetuksessa määriteltyihin tapauksiin) ja antaa vastikkeeksi näistä osakkeista omia osakkeitaan osakkeiden luovuttajalle. Tässä määritelmässä on useita tärkeitä elementtejä, jotka rajaavat järjestelmän soveltamisalaa.

Ensinnäkin, osakeannin osapuolten, sekä osakkeita antavan emoyhtiön että kohdeyhtiön, on oltava Japanin yhtiölain mukaisia osakeyhtiöitä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaiset yhtiöt tai osuuskunnat eivät voi käyttää tätä järjestelmää.

Toiseksi, osakeannin tarkoituksena on rajoittua toisen osakeyhtiön “tytäryhtiöksi tekemiseen”. Tämä tarkoittaa, että osakeannin seurauksena emoyhtiön on omistettava yli 50% kohdeyhtiön äänivallasta, jolloin syntyy uusi omistussuhde. “Tytäryhtiön” määrittely perustuu objektiiviseen ja selkeään “omistusosuuden kriteeriin”, eikä “todellista määräysvaltaa” osoittavaa kriteeriä, jossa yhtiö voisi olla hallitsevassa asemassa, vaikka omistaisi alle 50% äänivallasta, sovelleta. Tämä selkeä kriteeri on suunniteltu estämään oikeudellisten menettelyjen soveltuvuutta koskevat kiistat ja varmistamaan transaktioiden vakaus. Näin ollen, jos yhtiö on jo hankkinut yli 50% äänivallasta ja tullut siten tytäryhtiöksi, osakeannin järjestelmää ei voida käyttää lisäosakkeiden hankintaan.

Osakeannin, osakevaihdon ja apportti-investoinnin vertailu Japanissa

Osakeannin strateginen arvo käy ilmi, kun sitä verrataan muihin samankaltaisiin M&A-menetelmiin. On erityisen tärkeää ymmärtää osakeannin eroja verrattuna muihin osakkeita vastikkeena käyttäviin menetelmiin, kuten osakevaihtoon ja apportti-investointiin, jotta voidaan kehittää optimaalinen M&A-strategia.

Suurin ero osakevaihtoon verrattuna on vaadittavassa omistustasossa. Osakevaihto on järjestely, jonka tavoitteena on muuttaa kohdeyhtiö täysin omistetuksi tytäryhtiöksi (omistaa 100% äänivallasta). Toisaalta osakeanti ei välttämättä edellytä 100%:n osakeomistusta, vaan se mahdollistaa joustavamman tavoitteen: saavuttaa enemmistöosuus äänivallasta ja muuttaa yhtiö tytäryhtiöksi. Tämä mahdollistaa ostavan yrityksen tehdä strategisia valintoja, kuten varmistaa hallintaoikeus välttäen samalla neuvottelut ja konfliktit vähemmistöosakkaiden kanssa.

Toisaalta, kun vertaillaan apportti-investointiin, menettelyn yksinkertaisuus korostuu. Apportti-investoinnissa sijoitetaan muuta omaisuutta kuin rahaa (tässä tapauksessa kohdeyhtiön osakkeita) saadakseen uusia osakkeita, mutta Japanin yhtiölain (207. pykälä) mukaan vaaditaan pääsääntöisesti tuomioistuimen määräämän tarkastajan suorittama sijoitusomaisuuden arvon määritys. Tämä menettely on aikaa vievä ja kustannuksiltaan suuri, mutta osakeanti sijoittuu organisaation uudelleenjärjestelynä, joten se ei ole apportti-investoinnin sääntelyn alainen. Tämän ansiosta yritykset voivat toteuttaa M&A-toimet nopeammin ja kustannustehokkaammin.

Nämä erot tiivistettynä näkyvät seuraavassa taulukossa:

Osakeannin standardimenettelyt: vaiheittainen selostus Japanissa

Osakeannin toteuttamiseksi tarvittavat menettelyt käynnistää osakeantia tekevä emoyhtiö, ja ne edellyttävät Japanin yhtiölain mukaisen usean vaiheen läpikäymistä.

Aluksi osakeantia tekevän emoyhtiön on laadittava “osakeantisuunnitelma” Japanin yhtiölain 774 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Suunnitelman on sisällettävä saman lain 774 artiklan 3 kohdassa määritellyt asiat. Näitä ovat muun muassa osakeantia vastaanottavan tytäryhtiön toiminimi ja osoite, siirrettävien osakkeiden vähimmäismäärä (joka on oltava riittävä tytäryhtiön muuttamiseksi), vastikkeena annettavien emoyhtiön osakkeiden määrä ja niiden määrittelytapa, vastikkeeseen mahdollisesti sisältyvän käteisen tai muun omaisuuden yksityiskohdat, osakkeiden siirtoa hakevien tytäryhtiön osakkeenomistajien hakemusmääräaika sekä osakeannin oikeudellisen vaikutuksen alkamispäivä.

Seuraavaksi osakeantia tekevän emoyhtiön on Japanin yhtiölain 816 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettava laadittu osakeantisuunnitelma ja muut asiakirjat nähtäville yhtiön pääkonttorissa vähintään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta ja pidettävä ne siellä saatavilla kuuden kuukauden ajan vaikutuksen alkamisen jälkeen (ennakkotiedottamismenettely).

Periaatteessa osakeantisuunnitelma on saatava hyväksytyksi osakeantia tekevän emoyhtiön yhtiökokouksessa erityispäätöksellä ennen vaikutuksen alkamispäivää. Erityispäätös vaatii Japanin yhtiölain 309 artiklan 2 momentin 12 kohdan mukaisesti, että läsnä on yli puolet äänioikeutetuista osakkeenomistajista ja että vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevien osakkeenomistajien äänistä on suunnitelman puolesta, mikä on erittäin tiukka vaatimus.

Yhtiökokouksen hyväksynnän jälkeen osakeantia tekevä emoyhtiö ilmoittaa hyväksytyn suunnitelman sisällön osakkeiden siirtoa haluaville tytäryhtiön osakkeenomistajille (Japanin yhtiölain 774 artiklan 4 mukaan). Siirtoa haluavien osakkeenomistajien on toimitettava emoyhtiölle määräaikaan mennessä kirjallinen hakemus, jossa ilmoitetaan siirrettävien osakkeiden määrä. Tässä vaiheessa tulee esiin osakeantimenettelyn eräs erityispiirre, “määräysvapauden periaate”. Japanin yhtiölain 774 artiklan 5 kohdan mukaisesti osakeantia tekevä emoyhtiö voi vapaasti päättää, keneltä ja kuinka monta osaketta se ottaa vastaan ja kuinka paljon vastiketta se kullekin tarjoaa. Tämä mahdollistaa emoyhtiölle esimerkiksi ystävällismielisten pitkäaikaisten osakkeenomistajien hakemusten etusijalle asettamisen ja osakasrakenteen strategisen hallinnan yrityskaupan jälkeen.

Lopuksi, kun osakeantisuunnitelmassa määritelty vaikutuksen alkamispäivä koittaa, oikeudelliset vaikutukset astuvat voimaan. Osakkeensa siirtäneet tytäryhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena emoyhtiön osakkeita ja tulevat emoyhtiön uusiksi osakkeenomistajiksi (Japanin yhtiölain 774 artiklan 7 ja 774 artiklan 11 mukaisesti). Vaikutuksen alkamisen jälkeen emoyhtiön on viipymättä laadittava jälkikäteistiedotusasiakirjat, joissa ilmoitetaan vastaanotettujen osakkeiden määrä, ja pidettävä ne saatavilla pääkonttorissa kuuden kuukauden ajan (Japanin yhtiölain 816 artiklan 10 mukaan).

Osakkeenomistajien ja velkojien oikeuksien suojelumenettelyt Japanissa

Osakkeiden antaminen voi vaikuttaa merkittävästi yhtiön organisaatioon, minkä vuoksi Japanin yhtiölaki on asettanut tiukat menettelyt mahdollisesti haittaa kärsivien osakkeenomistajien ja velkojien suojelemiseksi.

Vastustavien osakkeenomistajien osakkeiden lunastusoikeus

Osakkeiden antava emoyhtiön osakkeenomistaja, joka on käyttänyt vastustavaa äänioikeuttaan yhtiökokouksessa osakkeiden antosuunnitelmaa vastaan, voi Japanin yhtiölain (816 artiklan 6 kohta) perusteella vaatia yhtiötä lunastamaan omistamansa osakkeet “oikeudenmukaiseen hintaan”. Tämä on tärkeä oikeus, joka takaa yhtiön merkittäviin päätöksiin vastustaville osakkeenomistajille mahdollisuuden sijoitetun pääoman takaisin saamiseen.

“Oikeudenmukaisen hinnan” määrittäminen: Oivalluksia Japanin oikeuskäytännöstä

Jos osakkeenomistajan ja yhtiön välillä ei päästä yksimielisyyteen “oikeudenmukaisesta hinnasta”, lopullisen hinnan määrää lopulta tuomioistuin. Japanin tuomioistuimet eivät käytä “oikeudenmukaisen hinnan” laskemiseen yhtenäistä menetelmää, vaan ottavat huomioon yhtiön varallisuustilanteen ja kaikki muut olosuhteet, soveltaen tapauskohtaisesti monipuolista lähestymistapaa. Viime aikoina on korostunut menetelmät, jotka keskittyvät yrityksen tulevaan kannattavuuteen, kuten DCF-menetelmä (diskontattu kassavirta).

Erityisen tärkeää on oikeuskäytäntö, joka koskee niin sanottua “epälikviditeettialennusta”, joka on osakkeiden arvon alentaminen niiden markkinoilla myymisen vaikeuden perusteella. Japanin korkein oikeus totesi 26. maaliskuuta 2015 antamassaan päätöksessä, että jos yhtiön arvon määrittämiseen käytetään liiketoiminnan arvoon keskittyvää menetelmää (kuten DCF-menetelmää), osakkeenomistajan yhtiöstä poistumisen yhteydessä lunastushinnan määrittämisessä ei periaatteessa saa soveltaa epälikviditeetin perusteella tehtävää alennusta. Tämän oikeuskäytännön vaikutus ulottuu myös tilanteisiin, joissa vastustavat osakkeenomistajat vaativat osakkeidensa lunastamista. Tämä oikeudellinen päätös on erittäin tärkeä osakkeenomistajien suojelun kannalta, sillä se estää vähemmistöosakkeenomistajia joutumasta pakotetuiksi poistumaan yhtiöstä epäoikeudenmukaisen alhaiseen hintaan vain siksi, että heidän omistamansa osakkeet ovat yksityisiä tai vähemmistössä.

Velkojien vastalausemenettely

Kun osakkeiden antamisen vastikkeena annetaan emoyhtiön osakkeiden lisäksi muuta omaisuutta (kuten käteistä) ja sen arvo on yli 5 % vastikkeen kokonaismäärästä, on tarpeen suojella velkojien etuja, koska emoyhtiön varat voivat tällöin vähentyä. Japanin yhtiölain (816 artiklan 8 kohta) mukaan tällaisessa tilanteessa osakkeiden antavan emoyhtiön velkojat voivat esittää vastalauseensa.

Kun tällainen menettely on tarpeen, osakkeiden antavan emoyhtiön on julkaistava ilmoitus virallisessa lehdessä ja tiedossa oleville velkojille on ilmoitettava asiasta erikseen. Velkojilla on oikeus esittää vastalauseensa vähintään yhden kuukauden ajan. Jos velkojat esittävät vastalauseita, yhtiöllä on velvollisuus maksaa kyseiselle velkojalle tai tarjota asianmukaista vakuutta tai luovuttaa asianmukainen omaisuus luottamusyhtiölle tai vastaavalle, ellei voida osoittaa, että velkojan etuja ei vaaranneta (Japanin yhtiölain 816 artiklan 8 kohta, 5 momentti).

Yksinkertaistetun osakeannin periaatteet ja käytännön huomioitavat seikat Japanissa

Osakeannin järjestelmässä on olemassa poikkeussäännöksiä, jotka yksinkertaistavat menettelyjä, sekä käytännön kannalta huomioon otettavia tärkeitä rajoituksia.

Yksinkertaistetun osakeannin yleiskatsaus

Japanin yhtiölain (816 artiklan 4) mukaan “yksinkertaistettu osakeanti” on menettely, jossa osakeannin yhteydessä annettavan vastikkeen kokonaismäärä ei ylitä osakeyhtiön nettovarallisuuden määrää viidenneksellä (20 %), ja tällöin yhtiökokouksen erityispäätöstä ei yleensä vaadita. Tämä säännös on tarkoitettu vähentämään menettelyllistä taakkaa ja mahdollistamaan nopeat päätökset pienimuotoisissa yrityskaupoissa (M&A), joilla on vain vähäinen vaikutus yhtiön varoihin.

Järjestelmän rajoitukset ja strategiset huomiot

Osakeanti on erittäin tehokas työkalu, mutta sen käyttöön liittyy useita tärkeitä rajoituksia. Kuten aiemmin mainittiin, osapuolet rajoittuvat japanilaisiin osakeyhtiöihin, eikä menettelyä voida käyttää ulkomaisten yritysten osallistuessa rajat ylittäviin yrityskauppoihin.

Lisäksi verotuksellinen näkökulma on äärimmäisen tärkeä. Jotta osakeyhtiön osakkeiden luovuttaneet osakkeenomistajat voivat saada verotuksellisen edun siirtämällä pääomavoittojen verotuksen, vähintään 80 % vastaanotetusta vastikkeen kokonaismäärästä on oltava osakeyhtiön osakkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käteisen ja osakkeiden yhdistelmää käytettäessä käteisen osuuden on oltava alle 20 %. Lisäksi 1. lokakuuta 2023 (Reiwa 5) jälkeen suoritettavien osakeantien osalta, jos osakeanti johtaa siihen, että emoyhtiö luokitellaan verolainsäädännön “saman perheen yhtiöksi”, tällainen verotuksen lykkäysjärjestely ei ole sovellettavissa. Tämä on toimenpide väärinkäytön estämiseksi, ja erityisesti perustajaperheen tai muiden suurten osakkeenomistajien yritysten osakeanteja suoritettaessa on noudatettava erityistä huolellisuutta.

Muiden lakien ja säädösten yhteys

Osakeanti ei ole pelkästään Japanin yhtiölain piirissä. Erityisesti, jos osakeannin kohdeyhtiö on pörssilistattu, voi Japanin rahoitusvälineiden ja pörssilain säädökset, erityisesti julkisen ostotarjouksen (TOB) säännökset, tulla sovellettaviksi. Kaupan luonteesta riippuen voi olla tarpeen edetä TOB-menettelyssä yhtiölain mukaisen menettelyn rinnalla. Siksi osakeannin avulla toteutettavan yrityskaupan onnistumiseksi on välttämätöntä tehdä yhtenäistä ja asiantuntevaa oikeudellista tarkastelua, joka kattaa useita oikeudenaloja, kuten yhtiöoikeuden, verolain ja rahoitusvälineiden kauppalain.

Yhteenveto

Osakkeiden antijärjestelmä on joustava ja tehokas M&A-työkalu, jolla voi hankkia muiden osakeyhtiöiden hallintaoikeuden käyttämällä maksuvälineenä omia osakkeitaan. Järjestelmä tarjoaa joustavuutta, sillä se ei edellytä täydellistä tytäryhtiöksi muuttamista, menettelyjen yksinkertaisuutta sekä strategista etua “annettavien osakkeiden vapaudesta”, mikä tekee siitä tärkeän vaihtoehdon yritysten kasvustrategioissa. Kuitenkin sen toteuttaminen vaatii tarkkaa ymmärrystä monimutkaisista oikeudellisista menettelyistä, vastustavien osakkeenomistajien ja velkojien oikeuksien asianmukaista huomioon ottamista sekä verolainsäädännön ja rahoitusvälineiden kaupankäyntilain kaltaisten liittyvien säännösten noudattamista. Näiden oikeudellisten vaatimusten asianmukainen hallinta ja kaupan onnistumiseen johtaminen edellyttävät korkeatasoista asiantuntemusta ja laajaa käytännön kokemusta.

Monolith-oikeustoimisto on tarjonnut laajasti oikeudellisia palveluita M&A:han ja organisaation uudelleenjärjestelyihin liittyen, mukaan lukien tässä artikkelissa käsitelty osakkeiden antijärjestelmä, useille asiakkaille Japanissa. Toimistossamme on useita asiantuntijoita, joilla on paitsi Japanin asianajajapätevyys, myös ulkomaisia oikeudellisia pätevyyksiä ja englannin kielen taito, mikä mahdollistaa korkeatasoisen oikeudellisen tuen tarjoamisen ilman kielimuureja myös kansainvälisissä asioissa. Kun harkitsette osakkeiden antijärjestelmän hyödyntämistä, ottakaa rohkeasti yhteyttä toimistoomme.