Analyysi Toshiba-yhtiön epärehellisestä kirjanpidosta: Mitä kriisinhallinta merkitsee brändikuvan suojelemiseksi?

“Toshiban 140-vuotisen historian suurin brändikuvan vahingoittuminen, jota ei voida korjata yhdessä yössä.”

Tämä on otteita lehdistötilaisuudesta, jossa Toshiba:n toimitusjohtaja Hisao Tanaka (silloinen) erosi tehtävästään ottaakseen vastuun väärinkäytöksistä 21. heinäkuuta 2015 (2015).

Yrityksen johdon osallistumisen perusteella tehty järjestelmällinen väärinkäytös peittääkseen heikentyneen suorituskyvyn aiheutti suurta vahinkoa brändikuvassa, mikä johti osakekurssin laskuun ja sijoittajien vetäytymiseen.

Kun taloudellinen tilanne heikkenee, yrityksissä, joissa sisäinen valvonta ei toimi kunnolla, riski väärinkäytösten syntymisestä kasvaa eri syistä, kuten lainan saamiseksi pankista tai johdon suojelun vuoksi.

Kun väärinkäytökset paljastuvat, yritys voi menettää paitsi oikeudelliset seuraamukset, kuten rikosoikeudelliset rangaistukset ja vahingonkorvausvastuut, myös pitkään rakennetun sosiaalisen luottamuksen ja brändikuvan, jotka ovat aineettomia yritysarvoja, ja vahinko voi olla niin vakava, että siitä on vaikea toipua.

Kuitenkin, jos väärinkäytökset havaitaan ja asianmukaiset toimenpiteet toteutetaan nopeasti, vahinkoja voidaan vähentää.

Tässä yhteydessä käsittelemme yksityiskohtaisesti, miten brändikuvan vahingoittumista voidaan estää, kun väärinkäytökset paljastuvat, käyttäen esimerkkinä Toshiban väärinkäytöksiä.

Mikä on Toshiban kirjanpitovirhe?

Kolme luokkaa kirjanpidon ongelmista

Yrityksen kirjanpidossa ongelmallisiksi katsotaan kolme asiaa: ‘epäasianmukainen kirjanpito’, ‘väärä kirjanpito’ ja ‘tuloksen kaunistelu’.

Epäasianmukainen kirjanpito

Epäasianmukainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että oikeaa tietoa ei käytetä tai sitä käytetään väärin, riippumatta siitä, onko kyseessä tahallinen teko tai huolimattomuus.

Periaatteessa ‘väärä kirjanpito’ ja ‘tuloksen kaunistelu’, jotka ovat lainvastaisia, sisältyvät myös epäasianmukaiseen kirjanpitoon. Kuitenkin useimmissa medioissa termiä käytetään erottamaan se ‘väärästä kirjanpidosta’ ja muista, kun laittomuus ei ole selvä.

Väärä kirjanpito

Väärä kirjanpito tarkoittaa sitä, että taloudellisiin raportteihin tehdään tahallisesti vääriä merkintöjä tai jätetään merkitsemättä lukuja, jotka pitäisi merkitä, jotta tulokset näyttäisivät paremmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Laajemmassa merkityksessä tähän sisältyy myös ‘tuloksen kaunistelu’.

Tuloksen kaunistelu

Tuloksen kaunistelu tarkoittaa sitä, että johto manipuloi tuloslaskelmaa tai tasetta ja muita tilinpäätösasiakirjoja esimerkiksi oman etunsa tai suojelunsa vuoksi, jotta yrityksen taloudellinen ja operatiivinen tilanne näyttäisi paremmalta kuin se todellisuudessa on.

Toshiban väärän kirjanpidon yleiskatsaus

Toshiban kirjanpitovirhe on tapaus, jossa yli 150 miljardin jenin voiton manipulointi tapahtui pitkällä aikavälillä vuosina 2008-2014 (4-12 kuukauden jakso).

Toshiba kääntyi suurimpaan tappioonsa koskaan vuonna 2008 Lehman Brothersin kaatumisen aiheuttaman finanssikriisin seurauksena. Lisäksi maaliskuussa 2011 tapahtuneen suuren Itä-Japanin maanjäristyksen seurauksena yhtiön silloinen pääliiketoiminta, ydinvoimalaitokset, ajautuivat karille.

Tässä tilanteessa johto vaati työntekijöiltä ‘haasteena’ vaikeasti saavutettavien voittotavoitteiden saavuttamista, minkä seurauksena yritys alkoi kirjata näennäisiä voittoja väärän kirjanpidon avulla.

Kuitenkin, helmikuussa 2015 sisäinen ilmianto Japanin arvopaperi- ja pörssikomissiolle paljasti Toshiban kirjanpitovirheet.

Kolmannen osapuolen komitean, joka koostui 98 asianajajasta ja tilintarkastajasta, tutkimusraportissa todettiin, että johto oli vahvasti mukana laajamittaisessa väärässä kirjanpidossa.

Mitä tapahtuu, jos harjoitetaan väärinkäytöksiä kirjanpidossa?

Väärinkäytöksiä kirjanpidossa säännellään erilaisilla oikeudellisilla toimenpiteillä, kuten ‘Japanin rahoitusvälineiden ja pörssikaupan laissa’ (‘金融商品取引法’), ‘Japanin yhtiölaissa’ (‘会社法’), ‘Japanin rikoslaissa’ (‘刑法’) ja ‘Japanin siviililaissa’ (‘民法’).

Rikosoikeudelliset seuraamukset

Arvopaperiraportin väärennöksen rikos

Jos arvopaperiraportissa on vääriä tietoja tärkeistä asioista ja se jätetään, sekä tekijä että yritys voidaan rangaista.

Tekijälle voidaan määrätä enintään 10 vuoden vankeusrangaistus tai enintään 10 miljoonan jenin sakko, tai molemmat (Japanin rahoitusvälineiden ja pörssikaupan laki, pykälä 197, kohta 1, alakohta 1).

Yritykselle voidaan määrätä enintään 700 miljoonan jenin sakko (Japanin rahoitusvälineiden ja pörssikaupan laki, pykälä 207).

Erityinen luottamusaseman väärinkäytön rikos

Jos hallituksen jäsen tai vastaava henkilö harjoittaa väärinkäytöksiä kirjanpidossa omaksi tai kolmannen osapuolen hyödyksi ja aiheuttaa vahinkoa yritykselle, hänelle voidaan määrätä enintään 10 vuoden vankeusrangaistus tai enintään 10 miljoonan jenin sakko, tai molemmat (Japanin yhtiölaki, pykälä 960).

Jos ylimääräiset varat, jotka on saatu väärinkäytöksillä kirjanpidossa, jaetaan osakkeenomistajille, hallituksen jäsenelle tai vastaavalle henkilölle voidaan määrätä enintään 5 vuoden vankeusrangaistus tai enintään 5 miljoonan jenin sakko, tai molemmat (Japanin yhtiölaki, pykälä 963).

Petos

Jos väärinkäytöksiä kirjanpidossa käytetään esittämään yrityksen suorituskyky tai taloudellinen tilanne parempana kuin se todellisuudessa on, ja tämän seurauksena saadaan lainaa rahoituslaitoksilta, voidaan määrätä enintään 10 vuoden vankeusrangaistus petosrikoksesta (Japanin rikoslaki, pykälä 246).

Siviilioikeudellinen vastuu

Johtajien vahingonkorvausvastuu

Jos hallituksen jäsen tai vastaava henkilö tekee tietoisesti tai vakavasti laiminlyöden vääriä tietoja tilinpäätösasiakirjoissa ja aiheuttaa vahinkoa kolmannelle osapuolelle, hänellä on vahingonkorvausvastuu kyseiselle kolmannelle osapuolelle (Japanin yhtiölaki, pykälä 429).

Lisäksi, jos arvopaperien ilmoitusasiakirjassa on vääriä tietoja tai tärkeitä tietoja ei ole ilmoitettu, yrityksen johtajilla on vahingonkorvausvastuu henkilöille, jotka ovat hankkineet tai luopuneet kyseisistä arvopapereista tietämättä vääristä tiedoista (Japanin rahoitusvälineiden ja pörssikaupan laki, pykälät 21, 22 ja 24-4).

Yrityksen vahingonkorvausvastuu

Jos arvopaperien ilmoitusasiakirjassa on vääriä tietoja tärkeistä asioista tai tärkeitä tietoja ei ole ilmoitettu, yrityksellä on vahingonkorvausvastuu henkilöille, jotka ovat hankkineet kyseiset arvopaperit osallistumalla niiden tarjoukseen tai myyntiin. Vahingonkorvausvastuu vastaa markkinahinnan eroa (Japanin rahoitusvälineiden ja pörssikaupan laki, pykälät 18 ja 19).

Lisäksi on mahdollista, että yritystä voidaan vaatia korvaamaan vahinkoja Japanin siviililain (pykälä 709) mukaisesti (laiton toiminta).

Määräys maksaa hallinnollinen sakko

Jos yritys jättää arvopaperien ilmoitusasiakirjan, jossa on vääriä tietoja tärkeistä asioista tai tärkeitä tietoja ei ole ilmoitettu, sille voidaan määrätä maksamaan määrätty hallinnollinen sakko valtiolle (Japanin rahoitusvälineiden ja pörssikaupan laki, pykälä 172-4).

Brändikuvan vahingoittumisen minimoimiseksi tarvittavat toimenpiteet

Brändikuvan vahingoittumisen minimoimiseksi tarvitaan ①lainsäädännön mukaista asianmukaista toimintaa ja ②nopeaa ja tarkkaa tietojen julkistamista.

Tutkimuksen toteuttaminen kolmannen osapuolen komitean, ei sisäisen organisaation, toimesta

Kun epärehellinen kirjanpito paljastuu, objektiivinen tutkimus on tärkeä. Tavallisesti perustetaan ‘kolmannen osapuolen komitea’, joka koostuu puolueettomista asiantuntijoista. Komitealle annetaan tehtäväksi todellisen tilanteen tutkiminen, syiden selvittäminen ja toimenpiteiden suunnittelu uusien väärinkäytösten estämiseksi.

Toshiban tapauksessa ensin perustettiin ‘erityinen tutkimuskomitea’, jossa neljä kuudesta jäsenestä olivat Toshiban nykyisiä johtajia ja jota johti tuolloinen Muromachi-puheenjohtaja. Seuraavassa kuussa perustettiin ‘kolmannen osapuolen komitea’.

Ei vain tässä tapauksessa, vaan aina kun yrityksen väärinkäytökset paljastuvat, on tärkeää perustaa ‘kolmannen osapuolen komitea’, joka koostuu puolueettomista ja rehellisistä asiantuntijoista. Nopea tutkimusraportin julkaiseminen auttaa minimoimaan yhteiskunnallisen luottamuksen ja brändikuvan vahingoittumisen.

On epäselvää, miksi Toshiba ei alun perin suorittanut tutkimusta ‘kolmannen osapuolen komitean’ avulla. Jos he olisivat pyytäneet ‘kolmannen osapuolen komiteaa’ tutkimaan asiaa heti, kun epärehellinen kirjanpito paljastui, totuus olisi selvinnyt paljon nopeammin.

Todellisuudessa sisäisen organisaation ‘erityisen tutkimuskomitean’ tutkimuksessa paljastui 4,4 miljardin jenin voiton manipulointi. Kuukautta myöhemmin perustetun ‘kolmannen osapuolen komitean’ tutkimuksessa löydettiin vielä 151,8 miljardin jenin voiton manipulointi.

Yrityksen luotettavuus voi muuttua merkittävästi median suhtautumisen myötä

Olipa kyseessä yksityishenkilö tai yritys, jos epärehellinen toiminta paljastuu, on parasta toimia nopeasti ja rehellisesti ja julkaista tosiasiat. Tosiasioiden salaaminen tai vääristäminen vain pahentaa tilannetta.

Toshiban alkuvaiheen median suhtautuminen tähän asiaan oli seuraava:

• Vuonna 2015 (Heisei 27) huhtikuussa Toshiba ilmoitti lehdistötiedotteessa, että osassa infrastruktuuriin liittyviä töitä koskevista kirjanpidollisista käsittelyistä on havaittu asioita, jotka vaativat tutkimusta, ja ilmoitti perustavansa “erityisen tutkimuskomitean”.
• Vuonna 2015 (Heisei 27) toukokuussa Toshiba ilmoitti lehdistötiedotteessa, että erityisen tutkimuskomitean tutkimuksessa oli havaittu “epäasianmukaisia kirjanpidollisia käsittelyjä” infrastruktuuriin liittyvissä asioissa, ja ilmoitti perustavansa “kolmannen osapuolen komitean” tutkimuksen, syiden selvittämisen, uusiutumisen estämistoimenpiteiden ehdottamisen jne. tarkoituksessa.
• Vuonna 2015 (Heisei 27) kesäkuussa “erityinen tutkimuskomitea” raportoi, että oli ollut “epäasianmukaisia kirjanpidollisia käsittelyjä”.

Kuten tästä kehityksestä voidaan nähdä, Toshiba jatkoi “epäasianmukaisten kirjanpidollisten käsittelyjen” ilmoittamista tunnustamatta “epärehellistä kirjanpitoa”. Tämän seurauksena, kun kolmannen osapuolen komitean tutkimuksessa selvisi, että oli tapahtunut järjestelmällisiä lakirikkomuksia, yhteiskunnallinen luottamus ja brändikuva vahingoittuivat entisestään.

Nopea tietojen jakaminen sijoittajille

Pörssilistatuilla yrityksillä on velvollisuus jakaa merkittävät yritystiedot sijoittajille (ajantasainen tiedonantojärjestelmä), ja tämä on määritelty myös Tokion pörssissä, jossa Toshiba on listattuna, “Arvopaperien listausmääräyksissä” seuraavasti:

Jos listatun yrityksen toiminnassa, liiketoiminnassa tai omaisuudessa tai listatuissa osakkeissa tapahtuu merkittävä seikka, jolla on huomattava vaikutus sijoittajien sijoituspäätöksiin, sen on välittömästi paljastettava tämä seikka noudattaen täytäntöönpanosääntöjä. (Artikla 402, kohta 1 (2) x)

Väärinkäytökset arvopaperien raportoinnissa eivät katoa ja ne aiheuttavat sijoittajille tappioita, mutta nopealla tiedon jakamisella voidaan estää tulevia tappioita.

Toshiban tapauksessa Japanin Custody Bank ja Japanin Master Trust Bank haastoivat oikeuteen osakekurssin laskusta johtuvasta vahingonkorvausvaatimuksesta ja saivat noin 160 miljoonan jenin korvausmääräyksen. Lisäksi on sanottu, että kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien nostamat kanteet nousevat yhteensä noin 1780 miljardiin jeniin.

Jos epärehellinen kirjanpito olisi paljastettu heti, kun se tuli ilmi, summa ei olisi ehkä noussut näin suureksi, ja yritys olisi voinut säilyttää sijoittajien luottamuksen.

Aikainen rikkomusraportointi Arvopaperikaupan valvontakomitealle (Japanese Securities and Exchange Surveillance Commission)

Japanin rahoitusinstrumenttien ja pörssikaupan laissa (Japanese Financial Instruments and Exchange Act) on järjestelmä, joka vähentää sakkoja 50%:lla, jos rikkomuksen tekijä raportoi rikkomuksen ennen viranomaisten toimenpiteitä, kuten arvopaperiraportin väärien tietojen antamista. (Artikla 185-7, kohta 14)

Jos Toshiban johto olisi itse raportoinut rikkomuksista ennen kuin Arvopaperikaupan valvontakomitea tai Rahoituspalveluvirasto (Japanese Financial Services Agency) aloittivat tarkastuksensa tai raporttien keräämisen, 7,3735 miljardin jenin sakko olisi saattanut vähentyä 50%.

Tämä ei ole suoraan yhteydessä yrityksen sosiaaliseen luottamukseen tai brändikuvaan, mutta asiantuntijoiden selvittämän väärinkäytöksen piilottaminen vuosien ajan vain pahentaa tilannetta.

Yhteenveto

Jos väärinkäytöksiä kirjanpidossa paljastuu ja niiden käsittelyssä tehdään virheitä, seurauksena voi olla vuosien aikana rakennetun yrityksen sosiaalisen luottamuksen ja brändikuvan merkittävä vahingoittuminen.

Lisäksi asiaan liittyviä lakeja ja säädöksiä on paljon, ja asianmukainen toiminta on välttämätöntä paitsi sidosryhmille, myös syyttäjänvirastolle, Japanin Kilpailuvirastolle, Japanin Finanssivalvontaviranomaiselle, pörssissä listatuille arvopaperipörsseille ja tiedotusvälineille.

Siksi, kun kirjanpidon väärinkäytöksiä paljastuu, suosittelemme, että ette tee päätöksiä yksin siitä, miten toimia, vaan konsultoitte etukäteen asiantuntijan, kuten kokeneen asianajajan, kanssa.

Esittely toimenpiteistämme toimistossamme

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:ssä, erityisesti internetissä ja laissa. Toimistossamme suoritamme oikeudellisia tarkastuksia erilaisiin asioihin, aina Tokyo Stock Exchange Prime -listattujen yritysten ja startup-yritysten välillä. Jos tarvitset apua, katso alla oleva artikkeli.