Kuvien tekijänoikeusrikkomusten 'vahingonkorvauksen markkinahinta' ja kahden oikeustapauksen selitys

Nykyään on itsestäänselvää, että näemme ‘kuvia’ ja ‘videoita’ sosiaalisessa mediassa ja internetmediassa. Kuitenkin, jokapäiväisissä ‘kuvissa’ ja ‘videoissa’, joita näemme, on sellaisia, jotka eivät ole ratkaisseet tekijänoikeuskysymyksiä.

Mutta mitä pitäisi tehdä, jos todella kohtaa tekijänoikeusloukkauksen? Lisäksi, kuinka paljon voit vaatia korvauksia vahingoista vastapuolelta tällaisessa tilanteessa?

Tekijänoikeuksien loukkaaminen verkossa

Minkälaisia toimia voidaan pitää tekijänoikeuksien loukkauksena verkossa? Aloittakaamme miettimällä tilanteita, joissa tekijänoikeuksia loukataan helposti verkossa.

Kuvien luvaton julkaiseminen

Kuvilla, kuten piirroksilla, valokuvilla ja videoilla, on tekijänoikeudet. Valokuvia, jotka on julkaistu esimerkiksi Instagramissa, julkaistaan usein luvatta uudelleen. Vaikka kyseessä olisi selfie, on suuri todennäköisyys, että sille myönnetään tekijänoikeudet. Jos kuva julkaistaan uudelleen, voit nostaa tekijänoikeusrikkomuskanteen.

Kuvien julkaisemiseen liittyen Instagram ilmoitti virallisesti kesäkuussa 2020 (Gregorian kalenterin mukaan), että “kuvien upotustoiminnon käyttäminen voi johtaa tekijänoikeuksien loukkaukseen”. Instagramissa julkaistujen kuvien tekijänoikeudet eivät kuulu Instagramille, vaan ne kuuluvat kuvan luojalle.

https://monolith.law/corporate/copyright-law-ng-text-image[ja]

https://monolith.law/corporate/copyright-law-ng-video[ja]

Laulujen sanojen ja musiikin luvaton julkaiseminen

Ammattilaiset luottavat useimmiten hallinnointiin JASRACin kaltaisten organisaatioiden kautta, mutta itsenäiset taiteilijat ja indie-artistit, jotka toimivat yksityishenkilöinä, tarvitsevat olla varovaisia. Jos heidän itse tekemänsä musiikki tai laulun sanat on julkaistu verkossa ilman lupaa, se on tekijänoikeuksien loukkaus. Tanssivideoissa myös koreografialla voi olla tekijänoikeudet.

https://monolith.law/youtuber-vtuber/tried-to-dance-copyright-infringement[ja]

Vaatimukset ja rangaistukset tekijänoikeusrikkomuksista

Tekijänoikeuksiaan loukattu henkilö voi esittää seuraavat siviilioikeudelliset vaatimukset vastapuolelle:

• Loukkaavan toiminnan lopettamisvaatimus (Japanin tekijänoikeuslaki, 112 § 1 momentti)
• Vahingonkorvausvaatimus (Japanin siviililaki, 709 §)
• Kunnian palauttamistoimenpiteet (Japanin tekijänoikeuslaki, 115 §)

Lisäksi tekijänoikeusrikkomus on rikos, josta voidaan nostaa syyte vain asianomistajan eli tekijänoikeuden haltijan ilmoituksesta (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta). Tällöin voidaan seurata seuraavia rikosoikeudellisia seuraamuksia:

• Tekijänoikeusrikkomuksesta voidaan tuomita enintään 10 vuoden vankeusrangaistus tai enintään 10 miljoonan jenin sakko tai molemmat (Japanin tekijänoikeuslaki, 119 § 1 momentti)
• Tekijän moraalisten oikeuksien rikkomisesta voidaan tuomita enintään 5 vuoden vankeusrangaistus tai enintään 5 miljoonan jenin sakko tai molemmat (Japanin tekijänoikeuslaki, 119 § 2 momentti 1 kohta)

Huomaa, että jos yritys tai muu oikeushenkilö rikkoo tekijänoikeuksia (pois lukien tekijän moraaliset oikeudet), sakko voi olla enintään 300 miljoonaa jeniä.

Loukkaavan toiminnan lopettamisvaatimus

Jos tekijänoikeuksiasi on loukattu, ensimmäinen tarvittava toimenpide on loukkaavan toiminnan estäminen (ennaltaehkäisy, lopettaminen).

Huomaa, että tekijänoikeuden loukkaamiseen liittyvän lopettamisvaatimuksen avulla voit vaatia paitsi “loukkaavan toiminnan lopettamista” ja “loukkauksen ennaltaehkäisyä”, myös “loukkaavan toiminnan muodostaneiden esineiden”, “loukkaavan toiminnan seurauksena luotujen esineiden” ja “loukkaavaan toimintaan käytettyjen koneiden jne. hävittämistä”.

Lopettamisvaatimuksen esittämisessä ei tarvita loukkaajan tahallisuutta tai huolimattomuutta. Vaikka tahallisuutta tai huolimattomuutta ei olisi, jos tekijänoikeuksia on loukattu, tämä on poistettava.

Kuitenkin, vaatimuksen esittäminen ei tarkoita, että lopettaminen hyväksytään välittömästi. Tuomioistuin tutkii, ovatko lopettamisen edellytykset täyttyneet ennen kuin se tekee päätöksen. Siksi, jos tekijänoikeuksiasi on jo loukattu ja olet kärsinyt merkittäviä vahinkoja, lopettamisvaatimus saattaa olla liian myöhäinen. Tällaisissa tapauksissa on tarpeen hakea väliaikaista määräystä ennen lopettamisvaatimuksen esittämistä ja vaatia loukkaavan toiminnan lopettamista.

Vahingonkorvausvaatimus

Ensinnäkin, tekijänoikeuksien loukkaukseen tai tekijän moraalisten oikeuksien loukkaukseen voidaan hakea korvausta henkilökohtaisen oikeuden loukkaamisesta (henkisen kärsimyksen vuoksi). Tämän lisäksi tekijänoikeuksien loukkauksen aiheuttamaa “vahinkoa”, jota tekijänoikeuden haltija on kärsinyt, voidaan myös vaatia korvattavaksi.

Tässä yhteydessä “vahinko” voidaan jakaa kahteen tyyppiin:

• Aktiivinen vahinko (kustannukset, jotka olisivat olleet tarpeettomia, jos tekijänoikeuksia ei olisi loukattu)
• Passiivinen vahinko (voitto, joka olisi saatu, jos tekijänoikeuksia ei olisi loukattu)

Aktiivinen vahinko tarkoittaa asianajokuluja tai kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet loukkaajan tunnistamiseksi tarvittavasta tutkimuksesta. Tämän todistaminen on suhteellisen helppoa. Passiivinen vahinko sen sijaan tarkoittaa tilanteita, joissa “tekijänoikeuksien loukkaus on vähentänyt teoksen myyntiä”. Tämän todistaminen on yleensä erittäin vaikeaa.

Tästä syystä Japanin tekijänoikeuslaki (Japanese Copyright Law) suojaa tekijänoikeuden haltijaa asettamalla seuraavat olettamat vahingon määrän todistamiseksi (Japanese Copyright Law, Article 114):

1. Olettama siirrettyjen kappaleiden määrästä
2. Voiton olettama
3. Olettama lisenssimaksuista jne.

Vahingonkorvaussumman osoittaminen

1. ‘Siirrettyjen määrien perusteella tehty oletus’ tarkoittaa, että tekijänoikeuksia rikkonut henkilö on saattanut myydä luvatta kopioituja teoksia ja saada niistä voittoa. Tällaisissa tapauksissa Japanin tekijänoikeuslaki sallii vahingonkorvaussumman laskemisen myytyjen teosten määrän ja tekijänoikeuden haltijan olisi voinut saada voiton perusteella, jos rikkomusta ei olisi tapahtunut.

Esimerkiksi, jos tekijänoikeuksia rikkonut henkilö on myynyt 1000 kappaletta rikkomuksen seurauksena luotua teosta, ja jos tekijänoikeuden haltija olisi voinut myydä teoksiaan 200 yksikköhinnalla ilman rikkomusta, tekijänoikeuden haltija voisi laskea vahingonkorvaussumman 200 000 yeniksi.

2. ‘Voiton oletus’ tarkoittaa säännöstä, joka mahdollistaa vahingonkorvaussumman laskemisen tekijänoikeuksia rikkoneen henkilön saaman kokonaisvoiton perusteella. Esimerkiksi, jos tekijänoikeuksia rikkonut henkilö on saanut 200 000 yennin voiton, voidaan olettaa, että vahingonkorvaussumma on 200 000 yenniä.

3. ‘Lisenssimaksujen perusteella tehty oletus’ tarkoittaa, että lisenssimaksu on tekijänoikeudella suojatun teoksen käyttömaksu, ja tekijänoikeuden haltija voi laskea vahingonkorvaussumman lisenssimaksua vastaavaksi summaksi. Tätä säännöstä käytetään määrittämään vahingonkorvaussumman minimimäärä.

Huomaa, että usein ei ole saatavilla dokumentaatiota näiden säännösten mukaisen vahingonkorvaussumman laskemiseksi, joten ennen vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä saatetaan pyytää vastapuolelta tietojen luovuttamista. Jos vastapuoli ei suostu luovuttamaan tietoja, oikeudenkäynnin aloittaminen voi johtaa siihen, että tuomioistuin määrää tietojen luovuttamisen (Japanin tekijänoikeuslaki, pykälä 114, kohta 3, alakohta 1).

Kunnian palauttamistoimenpiteet

Japanin tekijänoikeuslain (Tekijänoikeuslaki) 115 §:n mukaan tekijällä on oikeus vaatia henkilöltä, joka on loukannut tekijän moraalisia oikeuksia, “korvausta vahingosta tai sen lisäksi… sopivia toimenpiteitä kunnian tai maineen palauttamiseksi”.

Tämä säännös soveltuu tapauksiin, joissa ei ole loukattu tekijänoikeuksia, vaan tekijän moraalisia oikeuksia. Tämän säännöksen perusteella voidaan vaatia esimerkiksi oikaisuartikkelin julkaisemista tai anteeksipyyntöilmoituksen tekemistä.

Oikeudenkäynti ja vahingonkorvaus

Jos tekijänoikeuksiasi on loukattu, voit vaatia vahingonkorvausta. Mutta kuinka suuri summa todellisuudessa tunnustetaan oikeudenkäynnissä? Esittelemme kaksi oikeustapausta.

Kissanvalokuvakollaasin mainostaulun tapaus

On ollut tapaus, jossa valokuvaaja vaati vahingonkorvausta ja anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista naisten vaatemerkiltä, joka oli leikannut luvatta 156 kissan kuvaa hänen viidestä valokuvakirjastaan, tehnyt niistä mainostaulun ja asentanut sen. Valokuvaaja väitti, että hänen tekijänoikeutensa (kopioimisoikeus tai sovitusoikeus) ja moraaliset oikeudet (oikeus teoksen eheyteen ja oikeus tulla mainituksi teoksen yhteydessä) oli loukattu. Tässä tapauksessa hyväksyttiin 660 000 jenin vahingonkorvaus ja 2 000 000 jenin hyvitys.

Valokuvaaja oli kiertänyt 55 maata ja noin 200 aluetta, tehnyt noin 60 kissanvalokuvakirjaa, kirjoittanut lehtiin, pitänyt luentoja ja järjestänyt valokuvanäyttelyitä. Hän oli toiminut vapaana kissanvalokuvaajana, mutta kaksi kuukautta mainostaulun asentamisen jälkeen hän sattui käymään Isetan Shinjuku -kaupassa ja huomasi, että hänen kissanvalokuviaan oli käytetty väärin ja tekijänoikeuksia loukattu. Valokuvaajalla ei ollut lupaa tämän kuvan käyttöön, eikä mainostaulussa ollut valokuvaajan nimeä.

Tuomioistuin totesi, että

156 kuvasta 66 oli kopioitu luvatta, ja mainostaulun tekeminen loukkasi valokuvaajan oikeutta teoksen eheyteen ja oikeutta tulla mainituksi teoksen yhteydessä.

Tuomioistuin hyväksyi tämän.

Vahingonkorvauksen laskemisessa tekijänoikeuden loukkaamisen vuoksi,

Valokuvaajan vaatimukseen, että yhden kuvan hinta olisi 50 000 jeniä, tuomioistuin totesi, että kuvia oli käytetty materiaalina kollaasimainostaulun tekemiseen, eikä yksittäisiä valokuvaajan kuvia ollut käytetty yksittäisinä teoksina.

Tämän perusteella tuomioistuin katsoi, että 10 000 jeniä per kuva per käyttökerta olisi kohtuullista, ja hyväksyi 660 000 jeniä (10 000 jeniä x 66 kuvaa).

Lisäksi, moraalisten oikeuksien loukkaamisesta johtuvan hyvityksen osalta, tuomioistuin totesi

Valokuvaajan oikeutta teoksen eheyteen oli loukattu monissa kuvissa, ja muokkaus, jossa kissan silmät oli leikattu pois, voidaan tulkita julmuudeksi. Valokuvaajan kärsimä henkinen vahinko on suuri.

Tämän perusteella tuomioistuin määräsi 2 000 000 jenin hyvityksen ja 260 000 jenin asianajokulut, yhteensä 2 920 000 jeniä (Tokion alioikeuden päätös 27. toukokuuta 2014).

Mitä tulee anteeksipyyntöilmoitukseen, joka perustuu moraalisten oikeuksien loukkaamiseen,

Tuomioistuin totesi, että suuri osa mainostaulun pinnasta oli peitetty naisten vaatemerkin tuotteilla, joten sitä oli vaikea nähdä, eikä mainostaulun asentaminen riittänyt osoittamaan, että valokuvaajan maine tai arvostus olisi vahingoittunut.

Tämän vuoksi sitä ei hyväksytty.

Tapauksen vakavuuden vuoksi hyväksyttiin suhteellisen suuri hyvitys.

Tapaus: T-paita, jossa käytetään kuvitusta

Kuvittaja on haastanut T-paitojen valmistajan oikeuteen, koska tämä on valmistanut T-paitoja, joissa on käytetty kuvittajan suunnittelemaa kuvitusta joko kopioituna tai muunneltuna. Tämä on loukannut kuvittajan kopiointi- ja muunteluoikeuksia. Lisäksi valmistaja on ladannut kuvat verkkosivuilleen, mikä on loukannut kuvittajan oikeutta julkiseen esittämiseen. Valmistaja on myös valmistanut T-paitoja ilman kuvittajan nimen mainintaa, mikä on loukannut kuvittajan oikeutta säilyttää teoksensa yhtenäisyyttä ja oikeutta nimensä mainintaan. Kuvittaja on vaatinut mainosten lopettamista ja vahingonkorvausta.

Tuomioistuin totesi, että

kuvittajan piirtämä kuva, jossa kissa nukkuu kerällä ylhäältä päin kuvattuna, on taiteellinen teos. Valmistajan T-paidoissa käytetyt kuvat ovat suurimmaksi osaksi konkreettisia kopioita kuvittajan kuvasta, mikä loukkaa kuvittajan kopiointi- ja muunteluoikeuksia. Kuvien lataaminen valmistajan verkkosivuille loukkaa kuvittajan oikeutta julkiseen esittämiseen. Valmistaja on myös loukannut kuvittajan oikeutta säilyttää teoksensa yhtenäisyyttä ja oikeutta nimensä mainintaan.

Tuomioistuin hyväksyi kuvittajan vaatimuksen kopiointi-, muuntelu- ja julkisen esittämisen lopettamisesta. Lisäksi,

on oikeudenmukaista hyväksyä kuvittajan vaatimus tuotteiden hävittämisestä, koska valmistajan voidaan olettaa omistavan ne. Koska valmistajan voidaan myös olettaa omistavan kuvia sisältävät tallennusvälineet, on oikeudenmukaista hyväksyä myös vaatimus niiden poistamisesta.

Tuomioistuin hyväksyi myös hävittämisvaatimuksen. Lisäksi,

on oikeudenmukaista ottaa huomioon kuvan käyttöaste (koko ja määrä) valmistajan tuotteissa, kun lasketaan käyttömaksua. Valmistajan tuotteissa ei ole sellaisia, joissa olisi käytetty pelkästään kuvaa, vaan kuva on käytetty osana kokonaisuutta yhdessä valmistajan muiden suunnittelemien kuvioiden kanssa.

Tuomioistuin laski valmistajan myymien tuotteiden perusteella käyttömaksun, joka oli 1 223 570 jeniä.

Lisäksi tuomioistuin määräsi valmistajan maksamaan 300 000 jenin korvauksen tekijänoikeuden loukkauksesta ja 150 000 jenin asianajokulut, yhteensä 450 000 jeniä. Näin ollen valmistajan on maksettava yhteensä 1 673 570 jeniä (Osakan alioikeuden päätös 18. huhtikuuta 2019 (2019)).

Vaikka myönnetty korvaussumma saattaa olla kuvittajalle pettymys, tuomio oli valmistajalle ankara, koska hävittämisvaatimus hyväksyttiin laajasti.

Yhteenveto

Tekijänoikeusrikkomukset ovat pääsääntöisesti rikoksia, joista voidaan nostaa syyte vain asianomistajan eli tekijänoikeuden loukatun haltijan vaatimuksesta. Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeusrikkomuksesta ei voida rangaista, ellei uhri itse tee rikosilmoitusta. Erityisesti internetissä kopiointi ja uudelleenjulkaisu ovat helppoja, joten yksilön on erittäin vaikea suojata täydellisesti omia tekijänoikeuksiaan. Tämä on todellisuus.

On tärkeää, että tekijänoikeuden haltija itse on varovainen ja ryhtyy toimenpiteisiin, mutta jos tekijänoikeuksiasi on loukattu, suosittelemme, että otat mahdollisimman pian yhteyttä kokeneeseen asianajajaan. Tämä on tärkeää sekä asianmukaisen vahingonkorvauksen saamiseksi että vahingon laajenemisen estämiseksi.