MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

Internet

Onko yrityksen toimitusjohtajan aviorikoksen paljastaminen kunnianloukkaus (kunnia-oikeuden loukkaus)?

Internet

Onko yrityksen toimitusjohtajan aviorikoksen paljastaminen kunnianloukkaus (kunnia-oikeuden loukkaus)?

On olemassa tapauksia, joissa yrityksen toimitusjohtajan aviorikoksesta liittyvät tiedot ‘paljastetaan’ internetmediassa tai yksityishenkilöiden toimesta. Onko tällainen ‘paljastaminen’ laillista? Toisin sanoen, onko ‘paljastuksen’ kohteena olevan henkilön, joka on yrityksen toimitusjohtaja, hyväksyttävä tällaisen tiedon julkaiseminen? Onko mahdollista vaatia artikkelin poistamista, kirjoittajan tunnistamista tai vahingonkorvausta julkaisijalta?

Tähän kysymykseen ei ole olemassa korkeimman oikeuden päätöstä, joka tarjoaisi selkeän arviointiperusteen, mutta erilaiset alioikeuden päätökset ovat esittäneet tietyn ‘arviointiperusteen’. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että

  • Pörssilistattujen yritysten toimitusjohtajien aviorikoksesta kertominen on periaatteessa laillista (artikkelin poistamista, kirjoittajan tunnistamista tai vahingonkorvausta julkaisijalta ei hyväksytä)
  • Listautumattomien yritysten toimitusjohtajien aviorikoksesta kertominen on periaatteessa laitonta (artikkelin poistaminen, kirjoittajan tunnistaminen tai vahingonkorvausta julkaisijalta voidaan vaatia)

Uskon, että näin on. Selitän tätä ‘perustetta’, mukaan lukien se, millaisissa tapauksissa on ‘poikkeuksia’ edellä mainittuihin ‘periaatteisiin’.

Kunnianloukkauksen toteutumisen arviointikehys ja ‘julkisuus’

Yrityksen toimitusjohtajan aviorikoksesta kertominen on ollut aiemmissa oikeustapauksissa pääasiassa kunnianloukkauksen (kunniaa loukkaavan toiminnan) yhteydessä esillä ollut teema. Kunnianloukkaus (kunniaa loukkaava toiminta) toteutuu yksinkertaisesti sanottuna, kun

  1. tietty asia paljastetaan,
  2. se on sellainen, joka voi alentaa kirjoittajan ‘yhteiskunnallista arvostusta’, ja
  3. kyseisellä asialla ei ole ‘julkisuutta’ tai sen sisältö ei ole ‘tosi’.

Jos kyseessä on ‘toimitusjohtajan aviorikos’ -teema, niin

  1. ‘Toimitusjohtaja on tehnyt aviorikoksen (on tehnyt)’ on riittävän konkreettinen asia,
  2. aviorikos on niin sanottu laiton teko siviililain mukaan, ja se, että sitä on tehty (on tehty), on sellainen asia, joka alentaa ‘yhteiskunnallista arvostusta’, ja
  3. jos aviorikos on tosi, kunnianloukkaus (kunniaa loukkaava toiminta) toteutuu vain, jos ‘julkisuutta’ ei tunnusteta.

Jos aviorikos ei ole tosi, kunnianloukkaus (kunniaa loukkaava toiminta) toteutuu julkisuuden olemassaolosta riippumatta, mutta tässä artikkelissa emme käsittele tätä tapausta. Kunnianloukkauksen (kunniaa loukkaavan toiminnan) kokonaiskuvaa käsitellään yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/defamation[ja]

‘Julkisuudella’ tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, onko artikkelilla ‘tarve julkaista se suurelle yleisölle internetmediassa tai sosiaalisen median postauksissa’.

Pörssiyhtiön toimitusjohtajan aviorikoksen paljastaminen on periaatteessa laillista

Kunnianloukkausta koskevat oikeudenkäynnit, jotka liittyvät yrityksen toimitusjohtajan aviorikokseen, ottavat tärkeänä tekijänä huomioon, kuten alussa mainitsimme, “onko kyseinen yritys pörssiyhtiö vai ei”.

Pörssiyhtiöiden tapauksessa on olemassa oikeudenkäyntiä koskevia esimerkkejä, kuten esimerkiksi tapaus, jossa Tokyo Stock Exchange Prime -listatun yrityksen toimitusjohtaja, joka on kantaja, on “paljastettu” tarjoamaan taloudellista tukea naiselle ruokailun ja treffien vastineeksi, eli harrastamaan “sokeri-isä” toimintaa, sekä yöpymään hotellissa yhdessä naisen kanssa.

Jos velkoja, joka toimii (osakeyhtiön) toimitusjohtajana, on pörssiyhtiö, joka tarjoaa osakkeitaan institutionaalisten sijoittajien ja yksityissijoittajien kaupankäynnin kohteeksi, ja ottaen huomioon, että kyseinen markkina on Prime-markkina, jossa maamme johtavat yritykset ovat listattuina, voidaan sanoa, että velkojan, joka on toimitusjohtaja, henkilökohtaiset tiedot, tausta ja toiminta ovat merkittäviä asioita (osakeyhtiön) osakkeenomistajille, institutionaalisille sijoittajille, yksityissijoittajille ja muille yhteiskunnallisesti merkittäville tahoille. Lisäksi, koska aviorikos on yhteiskunnallisesti tuomittava teko, voidaan sanoa, että tämän artikkelin sisältö koskee yleistä etua.

Tokion alueen päätös, Reiwa 4 (2022) elokuun 19. päivä

Peruslogiikka on seuraava:

  1. Aviorikos on yksityisasia
  2. Kuitenkin pörssiyhtiön tapauksessa sen osakkeet ovat sijoittajien kaupankäynnin kohteena, ja sen toimitusjohtajan toimet ovat tärkeitä asioita suurelle yleisölle osakkeiden kaupankäynnin kautta
  3. Siksi aviorikoskin on tärkeä asia suurelle yleisölle, ja sillä on yleistä merkitystä (joten kunnianloukkaus ei toteudu)

Tämä on perusajatus.

Pörssilistautumattoman yrityksen toimitusjohtajan aviorikoksen paljastaminen on periaatteessa laitonta

Pörssilistautumattomien yritysten kohdalla “julkisuus” kiistetään periaatteessa. Siksi aviorikoksen paljastaminen on kunnianloukkaus (kunnia-oikeuden loukkaus).

Esimerkiksi, Tokion alioikeuden päätöksessä 20. elokuuta 2013 (Heisei 25) todettiin, että “on selvää, ettei tosiasia, että kantaja on yksityisen yrityksen toimitusjohtaja, tee hänen yksityiselämänsä asioista, kuten aviorikoksesta, julkisen edun mukaisia asioita”. Tämä kiistää julkisuuden.

Lisäksi, Tokion alioikeuden päätöksessä 20. maaliskuuta 2015 (Heisei 27) hammaslääkäriklinikan johtajan aviorikoksesta todettiin, että “vaikka hän on hammaslääkäriklinikan johtaja ja hänellä on tietty yhteiskunnallinen asema, se, että hän on tehnyt aviorikoksen, ei liity millään tavalla hänen taitoihinsa hammaslääkärinä tai hoitoon hammaslääkäriklinikalla, joten on vaikea hyväksyä, että tässä kirjoituksessa mainittu tosiasia liittyy julkiseen etuun”. Tämä kiistää myös julkisuuden. Tätä oikeustapausta käsitellään myös seuraavassa artikkelissa.

Verrattuna pörssilistattuihin yrityksiin, kuten edellä mainittiin, pörssilistatuilla yrityksillä on ominaisuus, että “niiden osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena suurelle yleisölle”, mutta pörssilistautumattomilla yrityksillä tätä ominaisuutta ei ole, ja siksi toimitusjohtajat (ja sairaalan johtajat) ovat yksityishenkilöitä, joten heidän yksityiselämäänsä liittyvillä asioilla ei ole “julkisuutta”. Tämä on keskustelun aihe.

https://monolith.law/reputation/semi-public-figure-right-to-privacy[ja]

Mitä poikkeukset “periaatteeseen” tarkoittavat?

Oikeustapaukset tekevät päätöksiä ottaen huomioon yksityiskohtaiset olosuhteet

Kuitenkin useimmat oikeustapaukset ottavat huomioon paitsi sen, onko yritys listattu pörssiin vai ei, myös tiettyjä yksityiskohtaisia olosuhteita. Tämä johtuu siitä, että nämä olosuhteet saattavat murentaa yllä mainitun periaatteen ja johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin yksinkertainen “listattu tai ei-listattu” -kaksijakoisuus.

Yhteiskunnallinen vaikutusvalta, vaikka yritys ei olisi listattu

Tokion alioikeuden päätöksessä 4. maaliskuuta 2014 (Heisei 26) todettiin, että päivälehden toimitusjohtajan väitettyä suhdetta naispuolisen työntekijän kanssa koskevassa “paljastuksessa”,

“Päivälehti on kansallinen sanomalehti, jolla on suuri vaikutusvalta paitsi talouselämässä, myös koko Japanin yhteiskunnassa. Siksi lehden julkaisijan toimitusjohtaja (kantaja) vaikuttaa suuresti Japanin yhteiskuntaan, mukaan lukien talouselämä, asemansa vuoksi. Erityisesti se, että (kantaja) on epäasiallisessa suhteessa alaiseensa naispuoliseen työntekijään, on voimakkaasti tuomittavaa yhteiskunnallisesti, joten (kantajan) toiminta vaikuttaa yhteiskuntaan sekä julkisesti että yksityisesti, ja se liittyy yleiseen etuun.”

Tokion alioikeus, 4. maaliskuuta 2014 (Heisei 26)

Tässä yhteydessä se hyväksyi julkisuuden ja kiisti siten kunnianloukkauksen (kunnia-oikeuden loukkaamisen).

“Suuri vaikutusvalta” on tässä yhteydessä hieman epämääräinen käsite, mutta päätöksestä voidaan päätellä, että se ei keskity yksinkertaiseen liiketoiminnan kokoon (liikevaihto, työntekijöiden määrä jne.), vaan “sanomalehden” luonteeseen, joka välittää mielipiteitä suurelle lukijakunnalle.

Suhde ja eturistiriidat

Tokion alioikeuden päätöksessä 25. huhtikuuta 2018 (Heisei 30) käsiteltiin listatun yrityksen toimitusjohtajan suhdetta koskevaa oikeustapausta, mutta kyse ei ollut pelkästään “suhdesta”, vaan tapauksesta, jossa suhteen osapuoli oli tehnyt eturistiriidassa olevia liiketoimia. Ja päätös totesi, että tämä “paljastus” on “selvästi yleistä etua koskeva tosiasia, koska se osoittaa yrityksen liiketoiminnan ongelmia ja compliance-ongelmia”.

Kun suhde ei ole vain yksityinen toiminta, vaan liittyy myös eturistiriitoihin ja yrityksen complianceen, sen elementit lisäävät “julkisuutta”.

Suhde on työntekijän kanssa

Lisäksi samassa päätöksessä todettiin, että

  • suhdekumppani on nimetty kyseisen listatun yrityksen johtokunnan jäseneksi
  • hänellä on ollut fyysinen suhde useiden työntekijöiden kanssa, jotka hän on pitänyt miellyttävinä

Nämä seikat tuotiin esiin.

Edellä mainitussa päivälehden tapauksessa suhteen osapuoli oli työntekijä, ja tapauksessa paljastettiin, että henkilöstöä oli siirretty toisiin tehtäviin, kun he olivat kritisoineet kyseistä naista.

Kun suhde on työntekijän kanssa, se on vaikeampi luokitella “puhtaasti yksityiseksi” kuin muissa tapauksissa, ja sen elementit lisäävät “julkisuutta”.

Aviorikkojen paljastaminen ja yksityisyyden loukkaus

Hieman sivuraiteelle menemisen riskillä, aviorikkojen paljastamisen ja yksityisyyden loukkauksen välinen suhde on myös ongelmallinen.

Aviorikkojen paljastamisen laillisuus yksityisyyden loukkauksena määritellään Japanin korkeimman oikeuden päätöksellä (14. maaliskuuta 2003, Heisei 15 (2003), Minshū Vol. 57, No. 3, s. 229). Tämä päätös perustuu vertailuun “oikeudellisen edun julkistamatta jättämisen ja sen julkistamisen syiden välillä, ja kumpi näistä kahdesta on etusijalla”.

On olemassa useita tapauksia, joissa yrityksen toimitusjohtajan aviorikokseen liittyvän artikkelin laillisuus on ollut kiistanalainen. Näissä tapauksissa kantaja on väittänyt yksityisyyden loukkausta, ja tuomioistuin on tehnyt päätöksen tästä näkökulmasta.

Yksityisyyden laittoman loukkauksen osalta, kuten edellä mainittiin, on tarpeen tehdä vertailu yksityisyyden suojelun tarpeen ja sen julkistamisen hyödyn välillä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon kohdehenkilön ominaisuudet, kuten se, onko hän yrityksen toimitusjohtaja ja yrityksen toimiala. Kuitenkin, lopputuloksena, ei ole periaatteellista eroa kunnianloukkauksen tapauksessa, ja tämän oikeudellisen rakenteen ero ei tuota merkittävää eroa lopputuloksessa.

Yhteenveto: Aviorikosartikkelin poistamista ja muuta tulisi konsultoida asianajajan kanssa

Kuten yllä mainittiin, ei ole itsestäänselvää, että “koska olen yrityksen toimitusjohtaja, minun on väistämättä siedettävä aviorikokseni ‘paljastaminen'”. Ainakin listaamattomien yritysten kohdalla periaate on, ettei tällaista paljastusta tarvitse sietää, ja pörssiyhtiöiden kohdalla on mahdollista, että ‘paljastus’ voi olla laiton muiden tekijöiden tai kirjoitettujen sisältöjen suhteen.

Kunnianloukkauksen (kunnia-oikeuden loukkaus) tai yksityisyyden loukkauksen olemassaolon arviointi on asiantuntijatehtävä, joten jos tällainen tieto paljastetaan, on tärkeää konsultoida kokenutta ja asiantuntevaa asianajajaa.

Toimenpiteet, joita toimistomme tarjoaa

Monolith Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:ssä, erityisesti internetissä ja laissa. Viime vuosina internetissä leviävät mainehaitat ja herjaavat tiedot ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja “digitaalisina tatuointeina”. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja “digitaalisten tatuointien” torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston käsittelemät alueet: Digitaalinen tatuointi[ja]

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る