Voiko julkisen virkamiehen pidätysartikkelit tai rikosrekisteritiedot ja rikoshistoria poistaa? Asianajaja selittää
Jos syyllistyt varkauteen tai aiheutat liikenneonnettomuuden, jossa joku kuolee huolimattomuuden vuoksi, ja sinut pidätetään, nimesi saatetaan julkaista uutisissa pidätyksen yhteydessä. Samoin, jos saat syyllisen tuomion, uutinen tuomiostasi saatetaan julkaista. Tämän seurauksena pidätys- ja rikosrekisteritietosi sekä rikoshistoriasi saattavat jäädä internetiin. Jos tällaiset tiedot jäävät nettiin, saatat kohdata haittoja, kuten työnhaussa, kun työnantajat etsivät nimeäsi internetistä ja löytävät nämä tiedot.
Tämä ongelma on yleisesti ottaen suuri, mutta julkisen sektorin työntekijöille se on vielä vakavampi. Julkisen sektorin työntekijöiden pidätykset saavat usein enemmän julkisuutta kuin yksityissektorin työntekijöiden, ja kuten myöhemmin selitämme, julkisen sektorin työntekijöiden pidätys- ja rikosrekisteritietojen poistaminen saattaa olla vaikeaa, koska niillä on tiettyä yleistä etua.
Vaikka olisitkin ollut julkisen sektorin työntekijä rikoksen tapahtuma-aikaan, ja vaikka olisitkin saanut rangaistuksen rikoksestasi ja harkitsisit työpaikan hakemista yksityiseltä sektorilta, se, että pidätysartikkelit ja muut tiedot jäävät internetiin “koska olit kerran julkisen sektorin työntekijä”, voi olla sietämätöntä. Onko mahdollista pyytää lakimiestä poistamaan tällaiset artikkelit?
Onko virkamiehen pidätysartikkelien ja rikosrekisteritietojen poistaminen vaikeaa?
Virkamiehen kunnianloukkaus on vaikea toteuttaa
Internetissä olevat negatiiviset tiedot virkamiehistä saattavat olla vaikeampia poistaa kuin tavallisten palkansaajien tapauksessa. Tämä johtuu todennäköisesti seuraavasta kunnianloukkausta koskevasta lainkohdasta.
(Kunnianloukkaus)
Pykälä 230: Joka julkisesti esittää tosiasioita ja loukkaa toisen kunniaa, rangaistaan riippumatta siitä, onko tosiasia olemassa, enintään kolmen vuoden vankeudella tai sakolla, joka on enintään 500 000 jeniä.
(Poikkeus julkisen edun tapauksissa)
Pykälä 230-2
3: Jos edellä mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettu teko koskee tosiasioita, jotka liittyvät virkamieheen tai julkisesti valittuun virkamieheen, ei tekoa rangaista, jos tosiasian olemassaolo voidaan todistaa.
Lyhyesti sanottuna, rakenne on seuraava:
- Kunnianloukkaus toteutuu, jos levität negatiivista tietoa toisesta henkilöstä.
- Kuitenkin, jos (1) tieto on yleisen edun mukaista ja (2) totta, kunnianloukkausta ei toteudu. Toisin sanoen, (1) yksityisen kaunan purkamiseen tarkoitetun tiedon julkaisemista ei pidetä yleisen edun mukaisena, ja (2) toisen henkilön maineen heikentäminen valheellisilla tiedoilla ei ole sallittua, joten tällaisissa tapauksissa kunnianloukkaus toteutuu.
- Kuitenkin, jos tieto koskee virkamiestä, (1) yleisen edun mukaisuus tunnustetaan aina. Siksi, (2) vain valheellisen tiedon tapauksessa kunnianloukkaus toteutuu.
Kunnianloukkauksen toteutumisen edellytykset ovat todellisuudessa hieman monimutkaisemmat, mutta yksityiskohtia käsitellään alla olevassa artikkelissa.
https://monolith.law/reputation/defamation[ja]
Joka tapauksessa, kunnianloukkauksen näkökulmasta virkamiehet erotetaan muista palkansaajista, ja internetissä olevien artikkelien tai viestien kunnianloukkausalue on suhteellisen kapea. Toisin sanoen, negatiivisten artikkelien poistaminen on vaikeampaa kuin tavallisten palkansaajien tapauksessa.
Voiko yksityisyyden loukkaus olla samanlainen?
Tämä koskee kuitenkin vain kunnianloukkausta. Pidätykset, rikosrekisteritiedot ja rikoshistoria ovat periaatteessa “oikeuksia, joita ei voida estää korjaamasta”, ja ne liittyvät yksityisyyteen. On myös väitteitä, että virkamiehen tapauksessa yksityisyyden loukkaus on vaikeampi tunnustaa, kuten kunnianloukkauksessa, mutta tämä ei välttämättä perustu selkeään lainkohtaan tai oikeuskäytäntöön.
Vaikka se ei ole suoraan liittyvä oikeustapaus, on olemassa päätös, jossa todetaan, että “virkamiehen nimi on ‘henkilökohtaista tietoa’ ja se on tietoa, joka saa vähintään jonkin verran suojaa” tiedonjulkistamislain nojalla, kun pyydetään julkistamaan virkamiehen nimi.
Virkamiehen nimen osalta kantajan (huomautus: henkilö, joka pyysi virkamiehen nimen julkistamista) väite, että se ei kuulu tiedonjulkistamislain 5 artiklan 1 kohdassa määriteltyyn ‘henkilökohtaiseen tietoon’, on ristiriidassa mainitun kohdan tarkoituksen ja sanamuodon kanssa, eikä sitä voida hyväksyä.
Tokion alioikeuden päätös 1. kesäkuuta 2002 (Heisei 14)
On olemassa päätös, joka tehtiin tällä tavalla.
Julkisen palvelun työntekijöiden pidätysartikkelien ja rikosrekisterin poistamisen ongelmalliset tekijät
Edellä mainitusta voidaan päätellä, että julkisen palvelun työntekijöiden pidätykset, rikosrekisteri tai rikoshistorian poistaminen eivät ole luonteeltaan “täysin mahdottomia”. Vaikka selkeitä kriteerejä ei olekaan, asianajajan palkkaaminen voi johtaa tällaisten artikkelien onnistuneeseen poistamiseen. Tässä prosessissa seuraavat tekijät ovat usein ongelmallisia.
Onko suunniteltu julkistamaan nimiä tai syitä pidätyksiin tai rikosrekistereihin liittyen?
Yleisesti ottaen, virkamiehet eivät saa rangaistustoimenpiteitä ilman laillista perustetta. Esimerkiksi valtion virkamiehille, Japanin valtion virkamieslaki (Japanese National Public Service Act) määrää:
Japanin valtion virkamieslaki, 82 §
1. Jos virkamies syyllistyy johonkin seuraavista, hänelle voidaan määrätä rangaistustoimenpiteenä erottaminen, lomauttaminen, palkanalennus tai varoitus:
Kolmas kohta: Jos hän on syyllistynyt käytökseen, joka ei sovi kansakunnan palvelijalle
Tämä määräys tarkoittaa, että rikollinen toiminta voidaan katsoa “käytökseksi, joka ei sovi kansakunnan palvelijalle”, ja rangaistustoimenpiteitä voidaan määrätä. Myös paikallisviranomaisille on olemassa samankaltaisia säännöksiä, vaikka tarkat lait ja pykälät vaihtelevatkin.
Joissakin tapauksissa, kun rangaistustoimenpiteitä määrätään, on olemassa järjestelmä, joka mahdollistaa toimenpiteiden julkistamisen. Esimerkiksi opettajille, Japanin opetusalan ammattilaisen lisenssilaki (Japanese Teacher License Act) määrää:
Japanin opetusalan ammattilaisen lisenssilaki, 13 §
Kun lisenssin haltijan lisenssi on mitätöity tai se on otettu pois, lisenssin hallinnoijan on julkistettava lisenssin tyyppi sekä mitätöinnin tai poiston syy, sekä henkilön nimi ja kotipaikka virallisessa lehdessä (Kanpo). Lisäksi hänen on ilmoitettava asiasta henkilön toimivaltaiselle viranomaiselle ja lisenssin myöntäjälle.
Tämä tarkoittaa, että kun opettajan lisenssi mitätöidään, menettely “julkistamisesta” virallisessa lehdessä (Kanpo) toteutetaan. Tämän julkistamisen yhteydessä ei ainoastaan ilmoiteta mitätöinnistä, vaan myös “henkilön nimi ja kotipaikka” julkaistaan. Kuitenkin, syyt, kuten esimerkiksi “pidätetty varkaudesta ja todettu syylliseksi”, eivät ole julkistamisen kohteena.
Lisäksi, yleisesti ottaen, kaikki virallisessa lehdessä (Kanpo) julkistetut tiedot eivät ole poikkeuksia yksityisyyden suojasta. Esimerkiksi, vaikka konkurssi julkaistaan virallisessa lehdessä (Kanpo), tieto siitä, että “henkilö on mennyt konkurssiin aiemmin”, ei ole täysin poistettu yksityisyyden suojan piiristä.
Edellä mainitun perusteella:
- Vaikka rikosrekisteritietoja, joiden nimet tai syyt on suunniteltu julkistettavaksi, ei suojata täysin
- Jos rikosrekisteritietoja, joissa vain nimi on suunniteltu julkistettavaksi, jää julkisuuteen, voidaan väittää, että se on sietämätöntä
- Jos rikosrekisteritietoja, joissa nimeä ei ole suunniteltu julkistettavaksi, jää julkisuuteen, voidaan vielä enemmän väittää, että se on sietämätöntä
Tämä on tilanteen rakenne.
Tapahtuman lievyys ja yhteys virkatehtäviin
Ei vain virkamiehille, mutta mitä vakavampi tapahtuma, sitä todennäköisemmin tapahtuman ja siihen liittyvien henkilöiden nimien julkaiseminen hyväksytään. Päinvastoin, lievemmissä tapauksissa tätä ei yleensä hyväksytä.
Lisäksi virkamiehillä virkatehtävien yhteys on usein ongelmana.
Esimerkiksi, vaikka kyseessä olisi sama varkaus tai rikosrekisteri,
- jos virkamies käyttää asemaansa hyväkseen ja kutsutaan alueen asukkaan kotiin, jossa hän tekee varkauden, verrattuna tilanteeseen, jossa hän murtautuu asuntoon ilman yhteyttä virkatehtäviin
- jos opettaja käyttää asemaansa hyväkseen ja varastaa oppilaaltaan, verrattuna tilanteeseen, jossa hän varastaa tuttavalta tai kollegalta ilman yhteyttä virkatehtäviin
on eroja “yhteydessä virkatehtäviin” -kohdassa. Sama pätee liikenneonnettomuuksiin ja muihin rikostyyppeihin.
Tämä on samankaltaista kuin mainittu kunnianloukkaus, jossa virkamiehiin kohdistuvan negatiivisen tiedon julkaiseminen hyväksytään yleisemmin.
Kuten kunnianloukkauksessa, myös yksityisyyden suojan osalta virkamiehen oikeudet saattavat olla jonkin verran rajoitettuja, mutta jos tapahtuma ei liity virkatehtäviin, yksityisyyden suojan tarve saattaa olla hieman vahvempi kuin virkatehtävissä tehdyissä rikoksissa.
Tämä on yksi mahdollinen näkökulma.
Nykyinen asema ja elämäntilanne (jatkaako henkilö julkista palvelua vai ei)
Jos henkilö ei ole saanut rangaistusta, kuten virkasuhteen päättämistä tapahtuman seurauksena, ja jatkaa julkisen palvelun tehtävissä, erityisesti merkittävässä asemassa, on todennäköisempää, että tietojen poistaminen hyväksytään, jos henkilö on saanut rangaistuksen tapahtuman seurauksena, tai on vapaaehtoisesti lopettanut työnsä ja on työllistynyt yksityisellä sektorilla tai yrittää työllistyä.
Tämä on yleisesti ymmärrettävä suuntaus, mutta jos on pakko sanoa, se on lähellä ajattelutapaa, joka ilmenee seuraavassa oikeustapauksessa, jossa kiisteltiin, onko uskonnollisen yhteisön johtajan yksityiselämän aviorikoksen julkaiseminen kunnianloukkaus (kunnian oikeuden loukkaus) vai ei.
Johtaja oli, (keskeneräinen) uskonnollisen asemansa taustalla, vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan suoraan ja epäsuorasti poliittisen toimintansa kautta (keskeneräinen). Kun tämä otetaan huomioon, on asianmukaista tulkita, että syytetyn osoittama C-johtajan ja muiden vastaavien käyttäytyminen on “julkinen etu” rikoslain 230 artiklan 2 momentin 1 kohdan mukaisesti, eikä sitä voida pitää vain yksityisenä tapahtumana uskonnollisen yhteisön sisällä.
Japanin korkeimman oikeuden päätös 16. huhtikuuta 1981 (Showa 56)
Henkilöiden, joilla on suuri vaikutusvalta politiikkaan, yksityiselämän asiat tunnustetaan helpommin “julkiseksi eduksi” suhteessa kunnianloukkaukseen (kunnian oikeuden loukkaukseen), jolloin kunnianloukkaus on vaikeampi toteuttaa. Samoin voidaan väittää, että merkittävässä asemassa olevien julkisten palvelijoiden yksityisyyttä voidaan rajoittaa tiettyyn määrään asti.
Kriteerit pidätysartikkelien ja rikosrekisterin poistamiselle
Yllä mainitut seikat ovat erityisen ongelmallisia julkisen sektorin työntekijöiden pidätysartikkelien ja rikosrekisterin poistamisessa, mutta näiden lisäksi pidätysartikkelien ja rikosrekisterin poistamisessa ongelmaksi voivat muodostua seuraavat tekijät:
https://monolith.law/reputation/delete-arrest-history[ja]
Syytteen nostaminen, tuomio ja ehdonalaisen vapauden koeaika
Tämä ongelma liittyy läheisesti tapauksen merkitykseen. Onko syyte nostettu, onko tapaus hoidettu ilman syytettä, johtuiko syytteen puuttuminen riittämättömästä epäilystä, miten tuomio on muodostunut, onko tapaus hoidettu ehdonalaisella vapaudella, onko ehdonalaisen vapauden koeaika jo päättynyt, ja niin edelleen.
Kuitenkin, erityisesti tuomioistuimen näkökulmasta, tapaukset, joissa syytettä ei nostettu riittämättömän epäilyn vuoksi, tai tapaukset, joissa tuomio oli syytön, eivät välttämättä johda poistamiseen. Voidaan sanoa, että poistaminen hyväksytään useammissa tapauksissa…
https://monolith.law/reputation/delete-false-positive-arrest[ja]
Aika rikoksen tekemisestä
Yleisesti ottaen, yksityisyyden suojan tarve kasvaa ajan myötä. Euroopassa esitetty “oikeus tulla unohdetuksi” -käsite kuvaa tätä hyvin. Sama pätee pidätys- ja rikosrekisteriin.
Vaikka se on vain “yksi harkittava tekijä”, on olemassa tapauksia, joissa yksi jakolinja on se, onko syytteen nostamisen määräaika kulunut vai ei. Esimerkiksi varkauden syytteen nostamisen määräaika on seitsemän vuotta tapauksen sattumisesta. Tämä voi olla hieman monimutkaista, mutta tässä “seitsemän vuoden” lähtökohta ei ole pidätyspäivä tai raportointipäivä, vaan tapauksen sattumispäivä. Myöhäisissä pidätyksissä tai myöhästyneissä raporteissa voi olla tapauksia, joissa syytteen nostamisen määräaika päättyy suhteellisen lyhyessä ajassa raportoinnin jälkeen.
https://monolith.law/reputation/necessaryperiod-of-deletion-arrestarticle[ja]
Korjaustoimenpiteet ja poistamisen tarve
Tämä liittyy läheisesti yllä mainittuun “nykyiseen asemaan ja elämäntapaan (onko henkilö jatkanut julkisen sektorin työntekijänä)”. Lisäksi esimerkiksi,
- Yritti saada työtä yksityisellä sektorilla, mutta ei onnistunut, koska rikosrekisteri tai pidätys
- Sai työn yksityisellä sektorilla, mutta menetti sen
on olemassa suuntaus, että poistaminen hyväksytään helpommin, jos tällaisia olosuhteita on.
Lakimiehen suorittamat poistoneuvottelut ja oikeudenkäyntimenettelyt
Kuten yllä mainittiin, pidätysartikkelien ja rikosrekisteritietojen poistaminen, erityisesti julkisen sektorin työntekijöiden tapauksessa, on monimutkainen kysymys, jossa otetaan huomioon useita tekijöitä. Kuitenkin, jos pyydät apua asiantuntevalta lakimieheltä, onnistumisen mahdollisuudet ovat olemassa.
Pidätysartikkelien ja rikosrekisteritietojen poistaminen on samanlainen prosessi kuin yleiset toimenpiteet internetissä tapahtuvaa mainehaittaa ja herjausta vastaan. Ensimmäinen askel on neuvotella poistosta sivuston tai palvelimen ylläpitäjän kanssa. Jos tämä epäonnistuu, seuraava vaihe on turvautua oikeudenkäyntimenettelyyn, jota kutsutaan väliaikaiseksi määräykseksi. Vaikka oikeudenkäyntimenettely saattaa kuulostaa pitkältä prosessilta, väliaikaiset määräykset päättyvät usein 1-2 kuukaudessa, joten ne ovat nopeita. On tärkeää konsultoida tällä alalla asiantuntevaa lakimiestä.
Category: Internet
