Tekijänoikeudet ja tekijänoikeuden omistajuus valokuvien julkaisussa

Henkilökohtaisesti otetut valokuvat, jotka on ladattu sosiaalisen median alustoille, kuten Instagram, ovat tekijänoikeuden alaisia. Tämä tarkoittaa, että kuvaaja omistaa “tekijänoikeuden” kyseiseen kuvaan. Jos joku toinen henkilö kopioi ja käyttää tätä kuvaa ilman lupaa, se voi johtaa tekijänoikeusrikkomukseen. Tämä ei koske vain ammattivalokuvaajia. Myös tavallisten ihmisten ottamilla valokuvilla on tekijänoikeus.

Tekijänoikeus on oikeus, joka suojaa “kulttuurisia luomuksia, jotka ovat ihmisen ajatusten tai tunteiden luovaa ilmaisua”. Tätä oikeutta suojaa laki nimeltä “Japanin tekijänoikeuslaki”. Tähän kulttuuriseen luomukseen sisältyy erilaisia genrejä, kuten kirjallisuus, taide ja musiikki, ja se kattaa myös internetissä julkaistut valokuvat ja tekstit. Tekijänoikeuden saamiseksi ei tarvita erityisiä toimenpiteitä (informaalisuusperiaate), ja tekijänoikeus syntyy automaattisesti, kun teos on luotu.

Joten, mitkä valokuvat katsotaan tekijänoikeuden alaisiksi teoksiksi ja kenelle tekijänoikeus myönnetään?

https://monolith.law/reputation/copyright-infringement-on-instagram[ja]

Kun tuotetta on kuvattu suoraan edestä

X-yritys, joka on ostanut liiketoimintaoikeudet A-yritykseltä, joka myy sisäilmaongelmien ehkäisyyn tarkoitettuja tuotteita internetissä, vaati korvauksia Y-yritykseltä, joka oli käyttänyt kahden tuotteen (kiinteä asennettava malli ja suihkutettava malli) esittelykuvia ilman lupaa omilla verkkosivuillaan. X-yritys väitti, että Y-yritys oli rikkonut tekijänoikeuksia (kopiointi- ja julkisen esittämisen oikeuksia). Alkuperäinen tuomio (Yokohaman käräjäoikeus, 17. toukokuuta 2005 (2005)) hylkäsi vaatimuksen, koska se katsoi, että kyseiset valokuvat, joissa tuote oli kuvattu suoraan edestä, olivat tavanomaisia, eikä niillä ollut tekijänoikeutta. X-yritys valitti päätöksestä, mutta valitusoikeus totesi:

“On usein vaikea tietää, millaista kuvaustekniikkaa on käytetty tietyn valokuvan saamiseksi, ja ainoa asia, jonka voimme oppia valokuvasta, on lopputuloksena saatu ilmaisu. Riippumatta siitä, millaista tekniikkaa on käytetty kuvauksessa, valokuvissa, joissa on kuvattu esineitä tai maisemia, ilmaistaan usein jonkinlaista omaperäisyyttä kompositiossa, valaistuksessa, taustassa jne. Lopputuloksena saadun valokuvan ilmaisussa itsessään on omaperäisyyttä, ja luovuuden olemassaolo voidaan vahvistaa.”

Japanin korkein oikeus, 29. maaliskuuta 2006 (2006)

Se totesi, että kuvissa on “jonkin verran omaperäisyyttä kohteen yhdistelmässä ja asettelussa, kompositiossa ja kamerakulmassa, valaistuksessa ja varjoissa, taustassa jne.”, ja vaikka luovuuden taso on erittäin alhainen, se tunnusti niiden olevan tekijänoikeuden alaisia teoksia ja myönsi tekijänoikeusrikkomuksen. Johtopäätös on, että jopa valokuva, jossa tuotepakkaus on kuvattu suoraan edestä, voi olla tekijänoikeuden alainen teos, jos siinä on jonkin verran omaperäisyyttä kompositiossa, valaistuksessa, taustassa jne.

Y-yritys ei todennäköisesti tunnistanut sitä tekijänoikeuden alaiseksi teokseksi, koska se oli “tavanomainen kuva, jossa tuote on kuvattu suoraan edestä”. Mutta jos se on niin tavanomainen, että kuka tahansa voi ottaa sen, Y-yrityksen olisi pitänyt ottaa vaivaa ja kuvata se itse. Toisessa artikkelissamme “Valokuvien julkaiseminen ilman lupaa ja tekijänoikeudet” esittelemme tapauksen, jossa tuntematon henkilö julkaisi itse ottamansa valokuvan internet-foorumilla, minkä seurauksena hän rikkoi tekijänoikeuksia (kopiointi- ja julkisen esittämisen oikeuksia) ja vaati palveluntarjoajaa paljastamaan lähettäjän tiedot.

Oikeudenkäynnin tapauksessa omakuvasta

Kantaja otti itsestään valokuvan, mutta vastaaja, joka on välityspalveluntarjoaja, ei kiistänyt, että kyseinen kuva on tekijänoikeuden alainen teos. Vastaaja väitti, että he vain linkittivät kantajan Twitter-tilin, eivätkä he kopioineet tai julkisesti lähettäneet näytöllä näkyvää kasvokuvaa. Kuitenkin tuomioistuin hylkäsi tämän väitteen.

Tuomioistuin myös oletti, että kyseessä on tekijänoikeuden alainen teos ja tunnusti, että koska kyseessä on omakuva, kantaja on kuvan tekijä. Tuomioistuin totesi, että “kantaja voi käyttää oikeuttaan vaatia korvauksia kuvan kopiointi- ja julkisen lähetysoikeuden rikkomisesta lähettäjältä, ja tätä oikeutta käyttääkseen hänen on saatava lähettäjän tiedot”, ja määräsi välityspalveluntarjoajan luovuttamaan lähettäjän tiedot (Tokion alioikeuden päätös 9. kesäkuuta 2017).

Myös älypuhelimilla otetut omakuvat tunnustetaan tekijänoikeuden alaisiksi teoksiksi, joten niillä on tekijänoikeuden haltija.

https://monolith.law/reputation/relation-between-the-publication-of-photos-without-consent-and-copyright[ja]

Ulkona sijaitsevien rakennusten valokuvaus

Kuten olemme maininneet toisessa artikkelissamme “Onko muiden omaisuuden valokuvaaminen ja julkaiseminen sallittua”, ulkona pysyvästi sijoitettujen esineiden tai rakennusten tekijänoikeuksien loukkaamista koskevat kielletyt toimet rajoittuvat vain täysin samanlaisten rakennusten rakentamiseen ja matkamuistojen kaltaisten jäljennösten valmistamiseen ja myymiseen yleisölle. Toisin sanoen, jos tarkoitus on jotain muuta, sen käyttö on sallittua, ja valokuvien ottaminen sekä niiden käyttö mainoksissa on sallittua.

https://monolith.law/reputation/photographing-others-property[ja]

On ollut tapaus, jossa henkilö, joka oli julkaissut itse ottamansa valokuvan Yokohama Bay Bridgestä omassa blogikirjoituksessaan, vaati vahingonkorvausta tuntemattomalta henkilöltä, joka oli julkaissut kuvan luvatta omalla sivustollaan. Hän pyysi palveluntarjoajalta lähettäjän tietojen paljastamista.

Palveluntarjoaja väitti, että kyseisessä kuvassa ei ole luovuutta, eikä se ole tekijänoikeuden alainen teos. Yokohama Bay Bridge, joka on kuvan kohde, on pysyvästi ulkona, ja jos sen valokuvaaminen on tarkoitus, valinnanvaraa polttovälin, kuvauspaikan, sommittelun jne. suhteen on rajoitettu. Kuvassa itsessään ei ole mitään erityistä, eikä siinä ilmene persoonallisuutta, joten siinä ei ole luovuutta, eikä se ole tekijänoikeuden alainen teos.

Tokion alioikeus, 26. kesäkuuta 2019 (2019)

Palveluntarjoaja kieltäytyi paljastamasta tietoja. Tähän tuomioistuin vastasi:

Kyseinen kuva on valokuva, jossa on kuvattu Yokohama Bay Bridgeä ja sen ympäristöä illalla. Kuvassa on huolellisesti suunniteltu sommittelu ja kuvakulma, jotta maata ei näkyisi edessä ja taustalla näkyisi maisema ja kuu. Siksi se voidaan tunnustaa valokuvateokseksi.

Edellä mainittu

Tuomioistuin totesi, että “kantaja on kuvan tekijä ja hänellä on kuvan tekijänoikeudet” ja määräsi palveluntarjoajan paljastamaan lähettäjän tiedot. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tekijänoikeuden alaisuus tunnustetaan.

Tuntematon henkilö, joka julkaisi kuvan luvatta, saattoi ajatella, että koska kyseessä on ulkona sijaitseva rakennus, sen valokuvaaminen ja julkaiseminen on sallittua, ja koska kohde on pysyvästi ulkona, polttovälin, kuvauspaikan, sommittelun jne. valinta on rajoitettu, joten kuvassa itsessään ei ilmene luovuutta, eikä se ole tekijänoikeuden alainen teos. Mutta jos ajattelet, että kuka tahansa voisi ottaa samanlaisen kuvan, tai jos ajattelet, että voisit ottaa sen itse, sinun pitäisi mennä paikan päälle, valita sopiva sommittelu ja kuvakulma, odottaa sopivaa aikaa ja ottaa kuva itse.

Mallikuvien tapaus hiustyylikilpailussa

Kun valokuva tunnustetaan tekijänoikeuden alaiseksi teokseksi, kuka tunnustetaan tekijäksi? On ollut tapauksia, joissa tekijän henkilöllisyys on ollut kiistanalainen. Tekijänoikeus jakautuu kahteen osaan: omaisuusoikeuteen, joka suojaa taloudellisia etuja, ja moraaliseen oikeuteen, joka suojaa henkilökohtaisia etuja. Omaisuusoikeuden osalta tekijänoikeus voidaan osittain tai kokonaan siirtää tai periä. Siksi tekijänoikeuden haltija ei välttämättä ole tekijä, vaan henkilö, joka on saanut tekijänoikeuden siirtona tai perintönä.

Eräässä hiustyylikilpailussa kolme valokuvaajaa kuvasi mallikuvia ja siirsi kunkin valokuvan tekijänoikeuden kantajana toimivalle kustantajalle, joka julkaisi kuvat lehdessään. Vastaajana toimiva kustantaja kopioi kuvat omaan lehteensä. Kantaja väitti, että tämä toiminta rikkoi tekijänoikeutta (kopioimisoikeutta) ja vaati vastaajalta valokuvien julkaisuluvan vastaavaa maksua. Kantaja väitti, että jokaisen valokuvan tekijä oli kolme valokuvaajaa, jotka olivat siirtäneet oikeudet hänelle. Vastaaja väitti, että kantaja ei omistanut tekijänoikeutta ja että jokainen valokuva oli yhteisomistuksessa valokuvaajien ja kunkin hiustenleikkaajan (kampaajan) kanssa. Oikeudenkäynnissä kiisteltiin siitä, kuka omisti tekijänoikeuden.

Tuomioistuin totesi, että

“Kantajan valokuvissa ilmenee omaperäisyyttä kohteen yhdistelmässä ja sijoittelussa, kuvan sommittelussa ja kamerakulmassa, valaistuksessa ja varjostuksessa, taustan valinnassa ja asetuksissa. Nämä ovat valokuvat ottaneiden valokuvaajien luomia.”

Tokion alioikeuden päätös 9. joulukuuta 2015 (2015)

Tuomioistuin totesi, että “hiustyyli on vain osa kuvattavaa kohdetta, ja valokuvaaja on se, joka valitsee, yhdistää ja sijoittaa kuvattavan kohteen, jolla on tietty hiustyyli, meikki ja asu, valokuvaan”. “Hiustenleikkaaja ei ole osallistunut kuvattavan kohteen valintaan, yhdistämiseen tai sijoittamiseen valokuvaan, eikä hän ole suorittanut mitään kantajan valokuvien ilmaisun muodostavia tekijöitä”. Tuomioistuin totesi, että kantajan valokuvien tekijät ovat kolme valokuvaajaa, jotka ottivat kuvat, eikä hiustenleikkaaja ole yhteistekijä.

Tuomioistuin tunnusti, että kantajakustantaja oli saanut kolmelta valokuvaajalta valokuvien tekijänoikeuden siirron ja omisti näiden valokuvien tekijänoikeuden. Tuomioistuin totesi, että vastaaja oli tahallisesti tai huolimattomasti rikkonut tekijänoikeutta (kopioimisoikeutta) ja määräsi vastaajan maksamaan valokuvien julkaisuluvan vastaavan maksun. Tuomioistuimen mukaan, vaikka malliin, jolla on erityinen hiustyyli ja meikki, liittyisi jotain, joka voisi olla erillinen tekijänoikeuden alainen teos, valokuvan tekijänoikeus kuuluu loppujen lopuksi valokuvaajalle.

Tuomioistuin totesi myös, että

“Valokuva on yksi ilmaisu, joka koostuu kuvattavan kohteen valinnasta, yhdistämisestä ja sijoittamisesta, kuvan sommittelusta, kamerakulman asetuksesta, laukaisuhetken valinnasta, kuvattavan kohteen ja valon suhteesta (suora, vastavalo, sivuvalo jne.), varjostuksen asettamisesta, värien yhdistämisestä, osien korostamisesta tai jättämisestä pois, taustasta jne. Näistä valokuvan ilmaisutavoista johtuen, joissakin tapauksissa saattaa syntyä tuloksia, jotka perustuvat linssin valintaan, valotuksen säätämiseen, suljinnopeuden ja syväterävyyden asettamiseen, valaistustekniikoiden käyttöön, kun taas toisissa tapauksissa saattaa syntyä tuloksia, jotka perustuvat automaattitarkennuskameran tai digitaalikameran mekaaniseen toimintaan.”

Samoin

Tuomioistuin totesi, että “jos nämä omaperäiset piirteet ilmenevät lopullisessa valokuvan ilmaisussa, voidaan myöntää, että valokuvalla on luovuutta tekijänoikeuden alaisena teoksena”. Tämä tarkoittaa, että valokuvan tekijänoikeuden alaisuus tunnustetaan melko laajasti.

Yhteenveto

Pelkkä mieluisan valokuvan lataaminen tai kuvakaappauksen ottaminen ja tallentaminen henkilökohtaiseen laitteeseen ei ole tekijänoikeuslain rikkomus. Tekijänoikeuslain rikkomus tapahtuu, kun näitä kuvia jaetaan tai kopioidaan internetissä, ja näyttää siltä, että monet ihmiset tekevät tämän. On ehdoton sääntö, että julkaiset vain omia kuviasi etkä käytä toisten tekijänoikeudella suojattuja teoksia ilman lupaa. Jos haluat ehdottomasti käyttää toisen henkilön tekijänoikeudella suojattua teosta, hanki lupa tekijältä ja käytä teosta määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.