Mikä on velvoitteiden laiminlyönti ja voimassaoleva lauseke, jotka johtuvat uudesta koronaviruksesta ja muista syistä?

Vuoden 2020 (Reiwa 2) alusta lähtien uusi koronavirus (COVID-19) on riehunut ympäri maailmaa.
Uuden koronaviruksen leviämisen myötä, esimerkiksi järjestelmäkehitystehtävissä, kehittäjä saattaa saada tartunnan ja joutua äkillisesti lopettamaan työskentelyn toimistossa.
Ja kun tämä johtaa kehitystyön viivästymiseen ja sopimuksessa määriteltyyn toimitusaikaan ei pystytä pitämään kiinni, moni yritysjohtaja saattaa miettiä, mitä pitäisi tehdä.

Tällaisia tilanteita varten on olemassa voimassa oleva laki, jota kutsutaan “force majeure” -lausekkeeksi.
Järjestelmäkehityksen ulkoistamissopimuksissa tämä “force majeure” -lauseke on usein määritelty, mutta sen soveltaminen uuteen koronavirukseen on arvioitava tapauskohtaisesti. Tässä artikkelissa syvennymme siihen, milloin “force majeure” -lauseke saattaa olla sovellettavissa, jos uusi koronavirus tai muu syy estää sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen, ja mitä “force majeure” -lauseke ylipäätään tarkoittaa.

Muuten, oikeudellinen vastuu järjestelmäkehityssopimuksen viivästymisestä yleisesti on selitetty yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/performance-delay-in-system-development[ja]

Mikä on force majeure -ehto?

Mikä on force majeure?

Force majeure tarkoittaa ulkoista tapahtumaa, jota sopimuksen osapuoli ei voi hallita.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat luonnonkatastrofit, kuten taifuunit, maanjäristykset, tulvat ja tsunamit, sekä yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten sodat, levottomuudet ja terrorismi.
Lisäksi voidaan sanoa, että usein force majeureen sisältyy myös epidemiat, kuten nykyinen uuden koronaviruksen leviäminen.
Japanin lainsäädännössä (Japanese law) velvollisuuden täyttämatta jättäminen sopimuksen mukaisesti johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin ja muihin vastuuseen liittyviin toimenpiteisiin, mutta jos velvollisuuden täyttämatta jättäminen ei johdu osapuolen syyksi luettavasta seikasta, osapuoli vapautuu vastuusta.
Force majeure -ehto, joka määritellään force majeure -klausuulissa, on juuri tällainen tapaus, jossa osapuoli ei ole syyllinen.

Force majeure -ehdon esimerkki

Force majeure -ehdon määrittelyssä on monia variaatioita, mutta tyypillisesti se on seuraavanlainen:

Pykälä ○ (Force majeure)
Jos tämän sopimuksen osapuoli viivästyy tai kykenemätön täyttämään sopimuksen tai erillisen sopimuksen mukaiset velvollisuudet seuraavissa kohdissa määriteltyjen olosuhteiden vuoksi, hän ei ole vastuussa siitä.
(1) Luonnonkatastrofit, tulipalot ja räjähdykset
(2) Tartuntataudit
(3) Sodat ja sisällissodat
(4) Vallankumoukset ja valtion jakautumiset
(5) Julkisen vallan määräykset
(6) Mellakat
(7) Muut edellä mainittuihin kohtiin verrattavat tilanteet

Kun force majeure -ehto määritellään sopimuksessa, on yleistä määritellä force majeure -tilanteet konkreettisesti, kuten edellä mainitussa ehtoesimerkissä, ja lisätä kattava ehto (7), joka kattaa myös ne tilanteet, jotka eivät täsmälleen vastaa lueteltuja tilanteita.

Jos kattava ehto on määritelty, konkreettisesti luetellut tilanteet ovat vain esimerkkejä, eivätkä ne rajoitu niihin. Tämä mahdollistaa joustavan ratkaisun, jos odottamaton tilanne ilmenee.

Huomioitavaa force majeure -lausekkeen soveltamisessa

Force majeure -lausekkeen soveltaminen, jos uuden koronaviruksen aiheuttama tilanne johtaa sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämiseen, arvioidaan tapauskohtaisesti. Force majeure -lausekkeen soveltamiseksi on yleisesti ottaen täytettävä seuraavat kaksi ehtoa:

1. Tapahtuman on oltava “force majeure”
2. On oltava kausaalinen yhteys force majeuren ja sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisen välillä

Force majeure -tilanteen määrittely

Force majeure -lausekkeessa, jos “epidemia” tai “tartuntatauti” on määritelty erityiseksi syyksi, uuden viruksen leviäminen saattaa luonnollisesti tulkita kuuluvan “epidemian” tai “tartuntataudin” piiriin, ja force majeure -lauseke voidaan soveltaa. Kuitenkin, ei ole itsestään selvää, että uuden viruksen leviäminen täyttää force majeure -lausekkeessa määritellyn “sairauden” tai “tartuntataudin” ehdot. Kuten alussa mainittiin, force majeure tarkoittaa tapahtumaa, jota sopimusosapuolet eivät voi hallita. Muuten sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämistä ei voida perustella. Jotta uuden viruksen leviäminen voitaisiin katsoa force majeure -tilanteeksi, esimerkiksi sopimuksen täyttämiseksi välttämättömien tehtaiden tai toimistojen on oltava täysin suljettuina viruksen leviämisen vuoksi, tai vakavien viestintälinjojen ongelmien on jatkuttava niin, että työt eivät etene suunnitellusti, tai logistiikan ongelmien vuoksi sopimuksen täyttämiseksi tarvittavia tarvikkeita ei voida hankkia lainkaan. Tällaisissa tilanteissa sopimusosapuolen ponnistelut eivät riitä tilanteen hallintaan.

Toisaalta, jos uuden viruksen leviämisen vuoksi tarvittavien tarvikkeiden hinnat nousevat, mutta ne voidaan silti hankkia korkeammilla hinnoilla, tai jos työpaikka, jossa järjestelmäkehitystä tehtiin, on suljettu, mutta työtä voidaan jatkaa etätyönä, force majeure -tilannetta ei todennäköisesti tunnusteta, koska sopimusosapuoli voi hallita tilannetta omilla ponnisteluillaan. Tämänhetkisen koronaviruksen leviämisen osalta, jos valtio on julistanut hätätilan ja logistiikka on rajoitettu, mikä aiheuttaa toimitusviivästyksiä, tai jos äkillinen ulkonaliikkumiskielto estää sopimuksen täyttämiseksi tarvittavat työt, force majeure -tilanne todennäköisesti tunnustetaan, koska sopimusosapuoli ei voi hallita tilannetta omilla päätöksillään tai ponnisteluillaan.

Force majeuren ja sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisen välinen kausaalinen yhteys

Jotta sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättäminen voidaan vapauttaa force majeuren perusteella, on oltava kausaalinen yhteys force majeuren ja sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisen välillä. Esimerkiksi, jos järjestelmän kehitys viivästyy uuden koronaviruksen leviämisen aikana, mutta viivästyksen syy on kehityksestä vastaavan henkilön virhe, vapautusta ei luonnollisestikaan myönnetä. On epätasapainoista, jos jotain, joka ei normaalisti vapauttaisi velvoitteista, vapautetaan force majeure -tilanteen sattuessa.

Force majeure -tuomioistuimen päätökset

Force majeure -tilanteeksi katsottavista tapauksista on kiistelty seuraavissa oikeustapauksissa:

Kuplatalouden romahtaminen

Oikeustapauksessa, jossa kiisteltiin siitä, katsotaanko kuplatalouden romahtamisen jälkeinen taloudellinen tilanne golfklubin jäsenyyden talletusajan pidentämisen edellytykseksi, joka on “luonnonkatastrofi, merkittävä taloudellinen muutos tai muu yhtiön ja klubin toiminnan kannalta välttämätön tilanne”, tuomioistuin päätti, ettei se täytä “merkittävän taloudellisen muutoksen” ehtoa.

“Merkittävä taloudellinen muutos” tulkitaan tarkoittavan äärimmäisen suurta muutosta, joka on verrattavissa luonnonkatastrofiin. Vaikka kuplatalouden romahtamisen jälkeinen taloudellinen tilanne oli sellainen, jota ei ollut nähty viime aikoina, sitä ei voida pitää ennakoimattomana. Se ei täytä tätä ehtoa.

Tokion alioikeus, 27. huhtikuuta 2005 (Heisei 17)

Tulvavahingot rankkasateiden seurauksena

Toisaalta, oikeustapauksessa, jossa kiisteltiin siitä, onko korjaamossa olleen auton täydellisen tuhoutumisen seurauksena korjaamoa pitävän syytetyn vastuulla korvata vahingot auton luovutusvelvollisuuden laiminlyönnistä johtuen, tuomioistuin päätti, ettei korjaamo ole vastuussa velvollisuuden laiminlyönnistä. Tuomioistuin totesi, että korjaamolla ei ollut mahdollisuutta ennakoida rankkasateita ja niistä johtuvia tulvavahinkoja, eikä sillä ollut mahdollisuutta välttää vahinkoja.

Korjaamolla ei ollut mahdollisuutta ennakoida, että tapahtuisi ennennäkemättömän suuri rankkasade, joka aiheuttaisi suuren määrän sadetta, kuten Tokain rankkasade. Korjaamon ei olisi pitänyt pystyä luomaan kriisinhallintajärjestelmää tällaista rankkasateesta johtuvaa tulvaa varten. Lisäksi, ottaen huomioon, että Tokain rankkasade ei iskenyt koko Nagoyan lähialueelle yhtä aikaa, ja että se alkoi sataa hitaasti, toisin kuin taifuunin tapauksessa, ja että kokonaissademäärä oli valtava, korjaamon ei voida sanoa, että sillä olisi ollut mahdollisuus ymmärtää sateen kehitystä ajoissa ja ennakoida tulvavahinkoja tai auton uppoamista. … Korjaamon ei voida sanoa, että sillä olisi ollut mahdollisuus välttää auton uppoaminen ja täydellinen tuhoutuminen.

Nagoyan alioikeus, 22. tammikuuta 2003 (Heisei 15)

Tuomioistuimen näkemys force majeure -tilanteista

Näiden kahden oikeustapauksen perusteella voidaan todeta, että kun velvollisuuden laiminlyönti tapahtuu, tuomioistuin arvioi, onko force majeure -tilanteen vapauttaminen vastuusta perusteltua, pikemminkin kuin tulkitaan force majeure -lausekkeen sanamuotoa. Tuomioistuin tekee tämän arvioinnin sen perusteella, oliko vahingon sattumista mahdollista ennustaa, ja oliko vahingon välttäminen mahdollista. Siksi, vaikka force majeure -lauseketta ei olisi määritelty sopimuksessa, kuten Nagoyan alioikeuden päätöksessä 22. tammikuuta 2003 (Heisei 15), tuomioistuin voi myöntää vapautuksen vastuusta, jos voidaan todeta, ettei velvollisuuden laiminlyöntiä voida pitää osapuolen syytä. On kuitenkin huomattava, että tämä ei tarkoita, ettei force majeure -lausekkeen määrittelyllä sopimuksessa olisi merkitystä. Jos force majeure -lauseke on määritelty sopimuksessa, osapuolet voivat helpommin päästä yhteisymmärrykseen vastuun vapauttamisesta ilman oikeudenkäyntiä, joten force majeure -lausekkeen määrittelyllä on merkitystä.

Seikkoja, jotka on otettava huomioon uutta force majeure -ehtoa laadittaessa

Tilanteet, kuten nykyinen uuden koronaviruksen leviäminen, eivät ole kovin yleisiä, mutta niiden vaikutus sopimussuhteisiin on valtava, kun ne todella tapahtuvat.
Tästä syystä on tarpeen sisällyttää force majeure -ehto ainakin tärkeisiin jatkuvan luonteisiin sopimuksiin.
Force majeure -ehdossa on yleistä luetella mahdollisimman konkreettisesti syyt, kuten yllä mainitut esimerkit, ja lopuksi lisätä “catch-all” ehto, kuten “muut edellä mainittuihin kohtiin verrattavat tilanteet”. Force majeure on abstrakti käsite, ja kun force majeure -tilanne todella tapahtuu, on usein kiistaa siitä, täyttääkö se force majeure -ehdon.

Tästä syystä on suositeltavaa luetella mahdollisimman konkreettisesti syyt force majeure -ehdossa, jotta osapuolet voivat ennustaa tilanteen.
Esimerkiksi, jos olet järjestelmänkehityssopimuksen tilaaja, haluat rajoittaa force majeure -tilanteiden määrää. Tilaajan sopimuksen mukainen velvollisuus on maksaa korvaus, ja rahallisten velvoitteiden osalta on säädetty, että niistä ei voida vapautua edes force majeure -tilanteessa.

Siksi voidaan sanoa, että pääasiallisesti vain palvelun tarjoaja hyötyy force majeure -ehdosta järjestelmänkehityssopimuksessa. Tästä syystä tilaajan on harkittava rajoittavansa force majeure -ehdon konkreettisten syiden määrää. Esimerkiksi, usein lueteltu “maanjäristys” ei yleensä vaadi vapautusta, jos se on vain 2-3 asteen voimakkuudeltaan. Siksi on yksi tapa määritellä se konkreettisesti “suureksi maanjäristykseksi” tai “6 asteen tai sitä suuremmaksi maanjäristykseksi”.

Toisaalta, jos olet järjestelmänkehityssopimuksen palveluntarjoaja, sinun on lueteltava mahdollisimman monta tapahtumaa force majeure -ehdon syinä.
Esimerkiksi, jos verkkoympäristö on välttämätön järjestelmänkehityksessä, voit harkita “tietoliikenneverkon onnettomuuden” lisäämistä syiden luetteloon. Lisäksi tarkistuspisteistä urakkasopimuksen mukaisessa järjestelmänkehityksessä kerrotaan yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/checkpoints-for-contracts-of-system-development[ja]

Yhteenveto

Uuden koronaviruksen aiheuttama tartunta on levinnyt ympäri maailmaa, ja eri kaupungeissa on toteutettu ulkonaliikkumiskieltoja ja muita taloudellista toimintaa rajoittavia toimenpiteitä.
Jos valtio julistaa hätätilan tai kaupunki menee lukkoon, on todennäköistä, että se katsotaan ylivoimaiseksi esteeksi, joka vapauttaa vastuusta.

Kuitenkin, jos ylivoimaisen esteen kaltaisen tapahtuman vuoksi näyttää siltä, että velvoitetta ei voida täyttää, ensimmäinen askel olisi neuvotella sopimuksen osapuolten kesken ja päättää toimenpiteistä, kuten määräajan pidentämisestä.
Siksi, jos on odotettavissa, että määräaikaa ei voida noudattaa, on tärkeää keskustella sopimuksen toisen osapuolen kanssa mahdollisimman pian.
Onko mahdollista saada vapautus ylivoimaisen esteen perusteella riippuu myös viivästymisen syistä, joten jos neuvottelut liikekumppanin kanssa eivät näytä sujuvan, suosittelemme konsultoimaan asianajajaa tai muuta asiantuntijaa.

Sopimusten laadinta ja tarkastus Monolis Lakitoimistossa

Monolis Lakitoimistossa tarjoamme asiakkaillemme ja neuvonantajayrityksillemme monenlaisia palveluita, kuten sopimusten laadintaa ja tarkastusta. Olemme erikoistuneet IT-, Internet- ja liiketoimintaoikeuteen.

Jos olet kiinnostunut, katso lisätietoja alla.