MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

IT

Onko Promptilla tekijänoikeuksia? Teemme perusteellisen selvityksen tekoälyn aikakauden immateriaalioikeuksista

IT

Onko Promptilla tekijänoikeuksia? Teemme perusteellisen selvityksen tekoälyn aikakauden immateriaalioikeuksista

Generatiivisen tekoälyn teknologia on kehittynyt nopeasti, ja olemme saapuneet aikaan, jolloin tekstiä, kuvia ja jopa ohjelmakoodia voidaan luoda automaattisesti. ChatGPT:n, Perplexityn ja Midjourneyn kaltaisia monenlaisia AI-työkaluja otetaan laajasti käyttöön liiketoiminnassa, ja se, millaisia ohjeita AI:lle annetaan – eli niin kutsutut promptit – vaikuttavat merkittävästi lopputuotteen laatuun.

Kuviteltavissa on helposti, että AI:n luomille kuville tai teksteille syntyy tekijänoikeuksia. Mutta entäpä itse promptit, joilla ohjataan AI:n tuottamaa sisältöä ja muotoa – onko niillä tekijänoikeuksia Japanissa?

Tässä artikkelissa syvennymme AI:n promptien ja tekijänoikeuksien suhteeseen, perustuen voimassa olevaan Japanin lainsäädäntöön. Samalla tarjoamme kattavan selityksen tiedoista, jotka yritysten, oikeudellisten osastojen ja kehittäjien tulisi ymmärtää ja hallita.

Mikä on tekijänoikeus? Tärkeä oikeudellinen perusta myös tekoälyn aikakaudella Japanissa

Tekijänoikeuden merkitys piilee tekijän oikeuksien suojelemisessa ja samanaikaisesti teosten oikeudenmukaisen käytön varmistamisessa. Tämä edistää kulttuurin kehitystä.

Mitä sitten Japanin tekijänoikeuslain määrittelemä “teos” oikein on?

Tekijänoikeuslain määritelmä “teoksesta”

Tekijänoikeuslain mukaan, jos jokin tunnustetaan “teokseksi”, tekijälle myönnetään “tekijänoikeudet”. Mikä sitten katsotaan “teokseksi”?

Tekijänoikeuslain 2. artiklan 1. momentin 1. kohdassa teos määritellään seuraavasti:

“1. Ajatukset tai tunteet, jotka on 2. luovasti 3. ilmaistu ja jotka 4. kuuluvat kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan”

Tekijänoikeuden syntyminen edellyttää yllä mainittuja neljää kriteeriä.

Neljä tekijänoikeuden kriteeriä ja niiden konkreettiset esimerkit

Ehto 1: Sisältää ajatuksia tai tunteita

Tämä vaatimus ei ole tiukka, ja se täyttyy, jos mukana on ihmisen “ajatuksia” tai “tunteita” kaltaisia subjektiivisia elementtejä. Pelkkä tosiasioiden luettelo tai objektiiviset tiedot eivät kuitenkaan täytä “ajatusten tai tunteiden” kriteeriä, eikä niitä pidetä teoksina.

Ehto 2: On luovasti ilmaistu

“Luovuus” ei tarkoita korkeaa taiteellisuutta. Jos tekijän persoonallisuus tai kekseliäisyys heijastuu jollakin tavalla, tämä ehto katsotaan täytetyksi. Toisaalta, jos ilmaisu koostuu vain lyhyistä fraaseista tai jos ilmaisuvaihtoehdot ovat hyvin rajalliset, luovuutta on vaikea tunnustaa, eikä teosta pidetä tekijänoikeuden alaisena.

Ehto 3: On “ilmaistu”

Ilmaisun välineet eivät rajoitu vain paperille tai näytölle kirjoitettuun tekstiin, vaan niihin kuuluvat myös äänellä tehdyt puheet ja suulliset esitykset. Tärkeää on, että kyseessä on todellisuudessa ulospäin osoitettu “ilmaisu”, eikä pelkkä idea tai ajatuksen taso jää tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle. Vaikka idea olisi erinomainen, itse idea ei ole tekijänoikeuden suojan kohteena.

Ehto 4: Kuuluu kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan

Teoksen tulee kuulua kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin kaltaisiin kategorioihin, mutta nämä eivät ole välttämättä rajoittavia luokkia. Esimerkiksi suunnitelmat tai ohjelmat voivat kuulua tekijänoikeuden piiriin, jos niissä tunnustetaan luovuutta.

Näiden neljän kriteerin perusteella yksinkertaiset ilmaisut kuten “anna mennä” tai sääennusteiden numeeriset tiedot, jotka ovat pelkkää tosiasioiden luetteloa, eivät synnytä tekijänoikeutta. Samoin pelkät ideat tai menetelmät eivät saa tekijänoikeuden suojaa.

Edellä mainitut teoksen kriteerit pätevät periaatteessa myös tekoälylle annettuihin ohjeisiin. Esimerkiksi “tuota kissan kuva” -ajatus itsessään ei ole suojattu, ja “tuota kissan kuva” -käsky voi vaikuttaa pelkältä lyhyeltä ilmaukselta. Tämän käskyn ilmaisun luovuus on kiistanalainen kysymys.

Mikä on prompti? Sen merkitys ja rooli

Mikä on prompti? Sen merkitys ja rooli

Generatiivisen tekoälyn käyttöön tarvitaan “prompteja”. Tässä selitämme ensin, mitä promptit ovat.

Promptin merkitys ja tyypit

Prompti on syöte, jolla kerrotaan generatiiviselle tekoälylle, millaista sisältöä halutaan luoda. Katsotaanpa esimerkiksi seuraavia prompteja.

  • Lyhyt prompti: Yksinkertainen käskylause (esim. “Luo kaunis maisemakuva”)
  • Pitkä prompti: Tarkemmin määritelty käskylause, jossa annetaan AI:lle yksityiskohtaisia ohjeita (esim. “Piirrä öljyvärimaalauksena yksinäinen talo syksyisellä ylängöllä, jossa taustalla on laaja sininen taivas”)

Yksityiskohtaisesti määriteltyjen promptien ja yksinkertaisten promptien välillä voi olla suuria eroja lopputuloksessa.

Promptin suunnittelu on taitotiedon ydin

Yritykset ja yksityishenkilöt ovat tutkineet promptien suunnittelua parantaakseen lopputuotteiden laatua, ja promptien suunnittelu on muodostumassa tärkeäksi älyomaisuudeksi.

Promptien suunnittelua kutsutaan “prompt engineeringiksi”, ja sillä on suuri vaikutus AI:n tuottamiin tuloksiin. Monimutkaiset promptit voivat joskus ylittää tuhat merkkiä, mikä on johtanut keskusteluihin tekijänoikeuksista ja immateriaalioikeuksista.

Entä syntyvätkö prompteille tekijänoikeudet?

Lisäksi, jos haluat tietää, onko generatiivisen tekoälyn tuottamalla sisällöllä tekijänoikeuksia, katso alla oleva artikkeli.

Liittyvä artikkeli: Syntyykö generatiivisen AI:n teksteille tekijänoikeuksia – Selitys luonnollisen kielen käsittelyn AI:sta, kuten ChatGPT, ja tekijänoikeuksista[ja]

Onko tekoälyn luomilla kehotteilla tekijänoikeuksia? Japanin hallinnon ja lainsäädäntöelinten näkemykset

Onko tekoälyn luomilla kehotteilla tekijänoikeuksia? Japanin hallinnon ja lainsäädäntöelinten näkemykset

Tekoälyn luomien tulosten saavuttamiseksi kehotteet ovat avainasemassa. Tässä artikkelissa esittelemme, mitä Japanin hallinto ja lainsäädäntöelimet ovat julkaisseet kehotteiden ja tekijänoikeuksien suhteesta kirjoitushetkellä.

Luovuuden tunnustaminen voi johtaa tekijänoikeuden syntyyn Japanissa

Se, katsotaanko kehotus tekijänoikeuden alaiseksi teokseksi Japanissa, tiivistyy seuraaviin kolmeen kohtaan:

  1. Onko kyseessä ilmaisu (eikä pelkkä idea tai tosiasia)
  2. Onko teoksessa luovuutta (eikö se ole tavanomainen ilmaisu)
  3. Onko se ihmisen luoma

Kohdan 1 osalta Japanin kulttuuriviraston vuoden 2023 näkemyksen mukaan “jos AI:lle annettu ohje on vain idea eikä johda ilmaisuun, kyseistä AI:n tuottamaa aineistoa ei katsota tekijänoikeuden suojaamaksi teokseksi”.

Lisäksi luovuuden osalta on käytetty termiä “luova panos”, ja todettu, että “yksityiskohtaiset ohjeet, jotka osoittavat luovaa ilmaisua, voivat lisätä mahdollisuutta, että niissä nähdään luova panos. Toisaalta, vaikka ohjeet olisivatkin pitkiä, jos ne vain esittävät ideoita, jotka eivät johda luovaan ilmaisuun, ne eivät vaikuta luovan panoksen arviointiin”.

Lähde: Kulttuurivirasto | Kysymyksiä ja vastauksia AI:n tuottamasta sisällöstä ja tekijänoikeudesta[ja]

Vuoden 2023 parlamenttivastauksissa on myös todettu, että “jos kehotus koostuu vain yleisistä substantiiveista, siinä ei ole luovuutta, ja on mahdollista, ettei sitä katsota tekijänoikeuden suojaamaksi teokseksi”.

Toisaalta “prompt engineeringin osalta, jos sitä pidetään AI:lle annettujen ohjeiden ja käskyjen menetelminä ja tekniikkoina, se ei sisälly tekijänoikeuden suojaamiin teoksiin, ellei sen sisältö ole teknisesti ilmaistu”. Tämä tarkoittaa, että jos ilmaisu on tekninen ja sisältää yksityiskohtaisia ohjeita tai käskyjä, luovuus voi olla tunnustettu.

Kuitenkin “loppujen lopuksi tuomioistuimet tekevät päätöksen”, ja vastaukset päättyvät tähän, mikä heijastaa nykyistä tilannetta, jossa lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö eivät ole vielä ehtineet mukaan.

Aiheeseen liittyvä artikkeli: Mitä tulee ottaa huomioon AI:n tuottaman sisällön ja tekijänoikeuden suhteessa?[ja]

Ulkomaisten tapausten ja ohjeistusten tarkastelu

Yhdysvaltain tekijänoikeustoimisto (U.S. Copyright Office) toteaa, että tekoälyn tuottamien tulosteiden tekijänoikeuksien myöntäminen vaatii tapauskohtaista analyysiä. Jos ihmisen osallistuminen ei ole selvä, teosta ei katsota tekijänoikeuden suojaamaksi.

Toisaalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja EU:ssa on olemassa yhteistekijyyden ja työsuhdetekijänoikeuden käsitteet, ja näissä oikeusjärjestelmissä on tiettyä joustavuutta käsiteltäessä yritystoiminnan yhteydessä luotuja tekoälyprompteja.

Käytännön toiminta Japanissa

Tällä hetkellä Japanissa ei ole vielä erityisiä ennakkotapauksia promptien osalta. Kuitenkin, jos tuotos arvioidaan “luovaksi ilmaisuksi”, se voisi teoriassa saada tekijänoikeudellista suojaa. Yritysten on ehkä asetettava sisäiset ohjeistukset “älyomaisuutena”, kun ne ottavat käyttöön tekoälyä, joka tuottaa sisältöä.

Käytännön huomioitavat seikat ja toimenpiteet

Koska on mahdollista, että prompteille myönnetään tekijänoikeuksia, niiden käyttöä ja hallintaa on syytä lähestyä immateriaalioikeuksien näkökulmasta. Seuraavat kohdat ovat hyödyllisiä pitää mielessä.

  • Selkeytä ja kirjaa ylös promptien ja tuotosten välinen suhde

     Kirjaamalla ylös, kuka on käyttänyt mitäkin promptia ja mihin tarkoitukseen, voit varautua mahdollisiin oikeudellisiin kiistoihin.
  • Laadi sopimus tuotosten käyttöalueesta

     Kun tarjoat tuotoksia kolmansille osapuolille, on tärkeää määritellä sopimuksessa käyttöalue selkeästi, riippumatta siitä, onko tuotteella tekijänoikeuksia vai ei.
  • Hallitse prompteja ja tuotoksia yhdessä

     Yrityksille promptit ovat osaamista ja tuotokset tuloksia. On suositeltavaa hallita näitä kahta yhtenä kokonaisuutena, ei erillisinä elementteinä.

Käytännön työssä huomioitavat riskit ja toimenpiteet (plagiointi, jakaminen, lisenssit)

Käytännön työssä huomioitavat riskit ja toimenpiteet (plagiointi, jakaminen, lisenssit)

Monet yritykset ovat jo ottaneet käyttöön tekoälyä liiketoiminnassaan. Tässä käsittelemme tekijänoikeuksien mahdollista tunnustamista prompteille ja selitämme, mitä riskejä ja toimenpiteitä niiden käytössä tulisi konkreettisesti harkita.

Onko promptien plagiointi laillisesti ongelmallista?

Jos promptissa on luovaa ilmaisua, se voi olla tekijänoikeuden suojaama teos. Luvaton käyttö voi johtaa tekijänoikeusrikkomukseen.

Nykyään näemme sosiaalisessa mediassa käyttäjiä, jotka hyödyntävät AI-prompteja kaupallisesti, mutta jos ne ovat toisen yrityksen prompteja, voi seurata käytön kieltämistä tai vahingonkorvausvaatimuksia. Erityisesti yritysten kehittämät logiikat ja mallipohjat sisältävät promptit tulisi käsitellä luottamuksellisina tietoina.

Yrityksen sisäisten ohjeiden laatiminen ja yhteistyö oikeudellisen osaston kanssa

Yrityksille seuraavat toimenpiteet ovat tehokkaita:

  • Promptien luomista ja käyttöä koskevien ohjeiden laatiminen
  • Tekijänoikeuksien ja immateriaalioikeuksien koulutuksen tarjoaminen työntekijöille
  • Oikeudellisen ja immateriaalioikeuksien osastojen säännöllinen tarkastus

Tällaisen sääntelyn avulla voidaan minimoida tekoälyn käytöstä aiheutuvat oikeudelliset riskit.

Yhteenveto: Konsultoi asiantuntijaa tekoälyn generointiin liittyen

Tekoälyn generointia hyödyntävät työprosessit yleistyvät, ja on tärkeää ymmärtää, että luovissa kehotuksissa (prompts) voi syntyä tekijänoikeuksia. Erityisesti, jos kehotuksissa on luovuutta, ne voivat olla tekijänoikeuden suojaamia.

Kaupallisessa käytössä on syytä olla erityisen varovainen. Yritystoiminnassa on tärkeää määritellä selkeästi kehotusten ja niiden tuottamien teosten käyttöalueet ja vastuut, ja hallita niitä sopimuksin ja määräyksin.

Lisäksi yritysten on kehitettävä ohjeistuksia ja toimenpiteitä koskien immateriaalioikeuksia. Immateriaalioikeudet ovat erittäin erikoistunutta aluetta, ja erityisesti tekoälyn generointiin ja kehotuksiin liittyen oikeuskäytäntö ja lainsäädäntö eivät ole vielä täysin kehittyneet. On suositeltavaa konsultoida asiantuntijaa näissä asioissa.

Monolith Lakitoimiston tarjoamat ratkaisut

Monolith Lakitoimisto on IT-alan ja erityisesti internetin sekä oikeudellisten kysymysten osaamisessa kokenut lakifirma. AI-liiketoimintaan liittyy monia oikeudellisia riskejä, ja AI:n oikeudellisiin ongelmiin perehtyneen asianajajan tuki on välttämätöntä. Lakitoimistomme tarjoaa AI-osaamista omaavien asianajajien ja insinöörien tiimin avulla korkeatasoista oikeudellista tukea AI-liiketoiminnalle, mukaan lukien ChatGPT, sopimusten laatimisessa, liiketoimintamallien laillisuuden arvioinnissa, immateriaalioikeuksien suojelussa ja yksityisyyden suojaamisessa. Lisätietoja on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: AI (muun muassa ChatGPT) oikeudelliset palvelut[ja]

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

Takaisin alkuun