Selitämme IoT-liiketoiminnassa huomioitavat laitteisto- ja ohjelmistosääntelyn

Viime vuosina IoT (Internet of Things) -teknologian nopean kehityksen myötä eri teollisuudenaloilla laitteet voivat toimia yhteistyössä, mahdollistaen tehokkaan toiminnan. Tästä syystä yritykset ovat aktiivisesti edistäneet IoT-teknologian käyttöönottoa, ja odotetaan liiketoiminnan ja tuotteiden uudistumista.

Toisaalta, IoT:hen liittyvät lainsäädännölliset ja turvallisuuskysymykset nousevat jatkuvasti esiin, ja yrityksiltä vaaditaan asianmukaista reagointia.

Tässä käsittelemme yksityiskohtaisesti IoT:hen liittyviä lainsäädännöllisiä määräyksiä ja noudatettavia kohtia.

IoT tarkoittaa internetiin kytkettyjä kodinkoneita

IoT, tai “Internet of Things”, suomeksi “asioiden internet”, tarkoittaa järjestelmää tai palvelua, joka tekee elämästämme mukavampaa yhdistämällä tavalliset esineet internetiin. Tämä mahdollistaa esineiden etäkäytön, automaattisen tunnistuksen ja ohjauksen.

Tavallisia IoT-laitteita ovat älykodinkoneet. Esimerkkejä näistä ovat robotti-imurit, joita voidaan ohjata älypuhelimella ollessamme poissa kotoa, tai jääkaapit, jotka voivat hallita ruokatarvikkeita yhteistyössä sovellusten kanssa. Myös Amazon Echo ja Google Assistant, jotka voivat hankkia tietoa ja ohjata kodinkoneita vain puhumalla, ovat IoT-laitteita, joissa on tekoälyavustaja.

Kaikki nämä laitteet tekevät elämästämme mukavampaa. Kuitenkin, kuten kaikki sähkölaitteet, IoT-laitteet voivat olla vaarallisia sekä fyysisesti että ohjelmistotasolla, koska ne keräävät tärkeitä henkilötietoja, kuten kuluttajien elämäntietoja.

Siksi, kun aloitat IoT-laitteiden liiketoiminnan, sinun on otettava huomioon sekä laitteiden fyysiset että ohjelmistolliset lainsäädännölliset vaatimukset.

IoT-laitteiden tarjoamisen lailliset säännökset laitteiston näkökulmasta

IoT-laitteiden tarjoamisliiketoiminnassa on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä sekä ohjelmiston että laitteiston osalta. Erityisesti laitteiston osalta, koska sillä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan käyttäjän fyysiseen hyvinvointiin, se on tiukasti säännelty lain mukaan.

Tässä osiossa selitämme ensin IoT-laitteiden säännökset “kotitalouslaitteina”.

Sähköturvallisuuslaki (Japanese Electrical Appliance and Material Safety Act)

Ensinnäkin, niin kauan kuin IoT-laitteet ovat kotitalouksien sähkölaitteita, ne kuuluvat ‘Sähköturvallisuuslain’ (Japanese Electrical Appliance and Material Safety Act) sääntelyn piiriin. Sähköturvallisuuslaissa on kolme pääsääntöä:

1. Ilmoitusjärjestelmä
2. Teknisten standardien mukaisuuden tarkastus
3. Etäkäyttöominaisuuksien turvallisuuden todistaminen

Sähkölaitteiden, mukaan lukien IoT-laitteet, valmistajien tai tuojien on ilmoitettava toiminnastaan talous-, kauppa- ja teollisuusministeriölle 30 päivän kuluessa toiminnan aloittamisesta (Sähköturvallisuuslaki, 3. pykälä[ja]). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muutoksia ilmoitetuissa tiedoissa tai liiketoiminnan lopettamista.

Valmistettavien laitteiden on täytettävä tekniset standardit, jotka on määritelty eri ministeriöiden asetuksissa. Lisäksi laitteiden on läpäistävä mukaisuuden tarkastus, ja niissä on oltava ‘PSE-merkki’, joka todistaa niiden mukaisuuden. Koska PSE-merkittömien tuotteiden myynti ja näyttäminen on laitonta, merkin näyttäminen on käytännössä pakollista.

Lisäksi, etäkäyttöominaisuuksien, kuten kyvyn kytkeä laitteita päälle älypuhelimella ollessasi poissa kotoa, tarjoaminen on välttämätöntä älykotien toteuttamiseksi. Kuitenkin, tällaisten laitteiden valmistamiseksi ja myymiseksi on teknisten standardien asetuksen mukaan saatava kolmannen osapuolen laitoksen tai vastaavan tutkimuksen perusteella päätös siitä, että laitteet eivät aiheuta vaaraa.

Kuluttajatuotteiden turvallisuuslaki (Japanese Consumer Product Safety Act)

‘Kuluttajatuotteiden turvallisuuslaki[ja]‘ määrittelee erityisesti ne kuluttajatuotteet, joita yleiset kuluttajat käyttävät päivittäisessä elämässään ja jotka ovat alttiita vaaroille. Laki velvoittaa raportoimaan ja julkistamaan onnettomuudet, jotka liittyvät näihin tuotteisiin, sekä toteuttamaan toimenpiteitä onnettomuuksien uusiutumisen estämiseksi.

Erityisesti monet älykodissa käytettävät IoT-laitteet kuuluvat kuluttajatuotteisiin, ja ne ovat seuraavien säännösten alaisia:

1. Vakavien tuoteonnettomuuksien raportointivelvollisuus
2. Onnettomuustietojen kerääminen ja syiden julkistaminen, tarvittaessa tuotteiden vapaaehtoinen takaisinotto
3. PSC-merkintäjärjestelmän käyttöönotto

Jos vakava tuoteonnettomuus tapahtuu, on velvollisuus raportoida siitä pääministerille kymmenen päivän kuluessa, sekä tutkia onnettomuuden syyt ja julkistaa ne. Onnettomuuden syistä riippuen, tuotteen vapaaehtoinen takaisinotto tai muut toimenpiteet voivat olla määrättyjä velvollisuuksia.

Lisäksi, erityisesti niille kuluttajatuotteille, joita on vaikea ylläpitää kuluttajien toimesta ja jotka voivat aiheuttaa vakavia onnettomuuksia ajan myötä heikentyessään, vaaditaan näyttämään PSC-merkki[ja] kehottaakseen kuluttajia erityiseen varovaisuuteen.

Kotitaloustavaroiden laadun merkintälaki (Japanese Household Goods Quality Labeling Law)

Yleisesti ottaen, tuotteiden, joiden laatua on erittäin vaikea kuluttajan arvioida, kohdalla on määritelty näytettävät standardit jokaiselle tuotteelle, jotta niitä olisi helpompi vertailla.

Esimerkiksi ilmastointilaitteen kohdalla, määrittelemällä näytettävät kategoriat, kuten lämmitys- ja jäähdytysteho, luokkanimi, energiankulutus ja vuotuinen energiatehokkuus, kuluttajien on helpompi vertailla niitä (Ilmastointilaitteet | Kuluttajavirasto[ja]).

Joissakin älykotilaitteissa on noudatettava kotitaloustavaroiden laadun merkintälain säännöksiä, ja jos näitä merkintävelvollisuuksia ei noudateta, yritys voi saada ohjeita valtiolta ja sen nimi voidaan jopa julkaista.

Lähde: Kotitaloustavaroiden laadun merkintälaki | Kuluttajavirasto[ja]

Lainsäädännölliset vaatimukset IoT-viestintäverkkojen ohjelmistopuolelle

IoT-laitteissa on välttämätöntä rakentaa viestintäverkko, joka yhdistää kodinkoneet ja internetin. Tämän vuoksi on noudatettava paitsi sähkötuotteiden sääntelyä, myös IoT-viestintäverkkojen sääntelyä.

IoT-laitteiden käyttäessä internetiä langattomaan viestintään, ne ovat radiosäädösten ja teleliikennelain (Japanin teleliikennelaki) alaisia.

Radiosäädökset

Yleensä langattoman aseman perustamiseen tarvitaan viestintäministeriön lisenssi tai rekisteröinti. Kuitenkin heikkojen langattomien asemien, pienitehoisten langattomien asemien ja tiettyjen pienitehoisten langattomien asemien osalta tämä ei päde, eikä lisenssiä tai rekisteröintiä tarvita.

Älykkäissä kodinkoneissa usein hyödynnetään “tiettyjä pienitehoisia langattomia asemia”, joille ei tarvita lisenssiä tai rekisteröintiä.

Kuitenkin, lisenssiä tai rekisteröintiä vaatimattomat langattomat laitteet on sertifioitava etukäteen ja niiden on hankittava tekninen hyväksyntämerkki, jonka viestintäministeriö määrittää. Myös älykotipalveluissa usein käytetyt tietyn pienitehoiset langattomat asemat on oltava varustettuina teknisellä hyväksyntämerkillä.

Teleliikennelaki (Japanin teleliikennelaki)

“Teleliikennelaki[ja]” on laki, joka on säädetty teleliikennetoiminnan terveen kehityksen edistämiseksi samalla kun ylläpidetään viestinnän käyttäjien mukavuutta ja viestinnän salassapitoa.

“Teleliikennelaki” määrää, että ennen kuin IoT-liiketoimintaa voidaan harjoittaa internet-yhteyden kautta, on tehtävä ilmoitus tai rekisteröinti viestintäministeriölle (Teleliikennelaki, 9 §[ja]).

IoT-laitteet, jotka käyttävät radiosäädösten mukaan lisenssiä tai rekisteröintiä vaatimattomia langattomia asemia, saattavat silti vaatia teleliikennelain mukaisen rekisteröinnin tai ilmoituksen. Se, tarjoaako palvelu muiden viestintää välittäen sitä muille, voi olla kriteeri rekisteröinnin tai ilmoituksen tarpeelle.

Esimerkiksi valvontakamera vaatii rekisteröinnin tai ilmoituksen, koska se tarjoaa käyttäjän viestinnän välityksellä kameran kuvaa käyttäjän älypuhelimeen. Sen sijaan ruuhkatilanteen havaitsemisjärjestelmä ei vaadi rekisteröintiä tai ilmoitusta, koska se ei hanki tietoa käyttäjän viestinnän välityksellä.

Rekisteröinnin tai ilmoituksen tarve on arvioitava yksilöllisesti tarjottavan liiketoiminnan mukaan. Viitaten esimerkiksi “Viestintäministeriön ‘Teleliikennetoiminnan aloittamisen opas'[ja]“, on suositeltavaa tarkistaa tarvittaessa yleisestä viestintävirastosta.

IoT:n keräämien henkilötietojen sääntely

IoT-laitteet ovat yhteydessä käyttäjän elämään ja keräävät yksityiselämän tietoja, joten yksityisyyden suojan kysymyksiä ei voida välttää.

• Ilmastointilaite paljastaa kotona vietetyn ajan sen perusteella, milloin se kytketään päälle
• Televisio paljastaa henkilön mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet katsottujen ohjelmien perusteella
• Monitoimivaaka paljastaa yksityiskohtaisia tietoja kehosta, kuten painon, rasvaprosentin ja lihasmassan

Näin kerättyjen henkilötietojen suojaamiseksi “Henkilötietojen suojalaki” (japanilainen ~) uudistettiin huhtikuussa 2022 (Gregoriaaninen kalenteri). Uudistus vahvistaa yksilön oikeuksien suojaa, lisää yritysten velvollisuuksia ja edistää tietojen hyödyntämistä.

Aiheeseen liittyvä artikkeli: IoT-palveluiden keräämien tietojen hyödyntäminen ja lakiasiat[ja]

IoT-liiketoiminnan monimutkaiset sääntelylait vaativat konsultointia asiantuntevalta lakimieheltä sekä ohjelmisto- että laitepuolella

IoT-liiketoiminnan aloittaminen edellyttää huomiota paitsi laitteita säänteleviin lakeihin sähkötuotteina, myös ohjelmistoihin liittyviin viestintäverkkolakeihin sekä henkilötietojen suojelulakiin (Japanin henkilötietojen suojelulaki).

IoT-liiketoiminnan aloittaminen näitä sääntelymääräyksiä ymmärtämättä voi johtaa paitsi rangaistuksiin, myös suuriin ongelmiin, kuten tuotevahinkoihin tai tietovuotoihin.

IoT-liiketoiminnassa on paljon sääntelylainsäädäntöä. Ennen oman palvelun aloittamista on tärkeää konsultoida laaja-alaisen tietämyksen omaavaa lakimiestä ymmärtääkseen, mitkä lait ovat relevantteja.

Toimenpiteet toimistossamme

Monolith Lakitoimisto on IT- ja erityisesti internet- ja lakiasiantuntija, jolla on runsaasti kokemusta molemmilta aloilta. IoT-liiketoiminta on viime vuosina saanut paljon huomiota, ja oikeudellisen tarkastuksen tarve kasvaa jatkuvasti. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja IoT-liiketoimintaan liittyviin kysymyksiin.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysoikeudelliset palvelut[ja]