MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

Internet

Esimerkkejä anteeksipyyntömainoksista kunnian palauttamiskeinona kunnianloukkauksia vastaan

Internet

Esimerkkejä anteeksipyyntömainoksista kunnian palauttamiskeinona kunnianloukkauksia vastaan

Tiedon leviämisvoima on korkea nyky-yhteiskunnassa, joten maineen vahingoittamisesta aiheutuvat vahingot ovat yhä vakavampia. Lisäksi, koska maineen vahingoittaminen on toisen ihmisen sosiaalisen arvostuksen alentamista, pelkkä rahallinen korvaus ei usein riitä vahingon korjaamiseen.

Siksi Japanin siviililaki (Japanese Civil Code) sallii maineen palauttamistoimenpiteet vahingonkorvauksen lisäksi, jos maineen vahingoittaminen on todettu.

Pykälä 723 (Maineen palauttaminen maineen vahingoittamisen yhteydessä)

Tuomioistuin voi määrätä henkilön, joka on vahingoittanut toisen mainetta, toteuttamaan sopivat toimenpiteet maineen palauttamiseksi vahingonkorvauksen sijaan tai sen lisäksi, uhriin kohdistuvan vaatimuksen perusteella.

Yleisimpiä maineen palauttamistoimenpiteitä ovat anteeksipyyntöilmoitukset. Kuitenkin, ei ole selvää, missä tilanteissa ja millä sisällöllä tai menetelmällä anteeksipyyntöilmoitukset hyväksytään, koska ne jätetään tuomioistuimen harkintaan.

Tässä artikkelissa esittelemme todellisia esimerkkejä anteeksipyyntöilmoituksista.

Mikä on anteeksipyyntömainos

Anteeksipyyntömainos on mainos, jossa kunnianloukkauksen tekijä ilmaisee anteeksipyyntönsä uhrille.

Saatat olla nähnyt tilanteita, joissa kirjoittajat tai kustantajat, jotka ovat julkaisseet kunnianloukkausta sisältäviä artikkeleita viikkolehdissä tai vastaavissa, ovat julkaisseet anteeksipyyntömainoksia sanomalehdissä uhreille.

Kuitenkin, vaikka anteeksipyyntömainos ilmaisee anteeksipyyntöä, se on pakotettu ilmaus, joka on herättänyt kysymyksen, rikkooko se “omatunnon vapautta”, joka on taattu Japanin perustuslain 19 artiklassa (Japanin perustuslain 19 artikla).

Korkein oikeus on kuitenkin osoittanut seuraavaa ja todennut, että siviililain 723 artiklan mukainen pakotettu anteeksipyyntömainos on perustuslain mukainen:

“Vaikka joskus tämän pakottaminen saattaa loukata velallisen ihmisarvoa ja vakavasti vahingoittaa hänen kunniaansa ja rajoittaa epäoikeudenmukaisesti hänen päätöksentekovapauttaan ja omantunnon vapauttaan, ja se saattaa kuulua niin sanottuihin sopimattomiin pakkotoimiin, jos se rajoittuu vain totuuden tunnustamiseen ja anteeksipyynnön ilmaisemiseen, sitä on pidettävä sallittuna pakkotoimena tai vaihtoehtoisena toimena siviiliprosessilain 733 artiklan (nykyinen 171 artikla) mukaisesti.”

Enimmäismäärä Showa 41 (1966) 4. heinäkuuta, Minshu Vol. 10, No. 7, s. 785

Tämän päätöksen jälkeen on annettu useita tuomioita, jotka määräävät anteeksipyyntömainoksen.

Kuitenkin on tärkeää huomata, että vaikka kunnianloukkaus tunnustettaisiin, anteeksipyyntömainosta ei välttämättä hyväksytä.

Alla esittelemme, miten tuomioistuimet ovat arvioineet anteeksipyyntömainoksen julkaisemista koskevia pyyntöjä todellisten tapausten perusteella.

Todellisia tapauksia, joissa on pyydetty anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista maineen palauttamiseksi

Esittelemme ensin kolme tapausta, joissa anteeksipyyntöilmoituksen julkaiseminen on hyväksytty.

Kunnianloukkauksen anteeksipyyntömainos viikkolehden artikkelissa

Käsittelemme tapausta, jossa erään naispuolisen uutisankkurin väitettiin työskennelleen opiskeluaikanaan alusvaatebaarissa. Tämä valheellinen artikkeli julkaistiin useita kertoja valokuvien kera ‘Viikkolehti Nykypäivä’ -lehdessä.

Kyseessä on tapaus, jossa kunnianloukkauksen ja oikeuden loukkaamisen vuoksi vaadittiin vahingonkorvausta ja anteeksipyyntömainoksen julkaisemista Kodansha-kustantamolta.

Tokion alioikeus totesi, että kyseinen artikkeli loukkasi kunniaa ja oikeuksia, ja määräsi Kodansha-kustantamon maksamaan 7,7 miljoonan jenin vahingonkorvauksen. Lisäksi oikeus määräsi julkaisemaan anteeksipyyntömainoksen ‘Viikkolehti Nykypäivä’ -lehdessä kerran, puolen sivun (korkeus 9 cm, leveys 15,5 cm) kokoisena, tekstin kaksinkertaisella fonttikoolla (Tokion alioikeuden päätös, 5. syyskuuta 2001 (Heisei 13)).

Todellinen anteeksipyyntömainos

Pyydämme anteeksi ja peruutamme artikkelin

Julkaisimme ‘Viikkolehti Nykypäivä’ -lehden 25. syyskuuta 1999 numerossa artikkelin, jonka otsikko oli ‘Opiskeluaikojen (häpeällinen) osa-aikatyö – TV Asahin uusi kaunis uutisankkuri oli “Roppongin alusvaatebaaritar”‘, jossa väitettiin, että TV Asahin uutisankkuri XXXX oli työskennellyt opiskeluaikanaan Roppongin alusvaatebaarissa. Tällaista tosiasiaa ei ollut olemassa.

Pyydämme syvästi anteeksi perusteettoman artikkelin julkaisemista ja XXXX:n kunnian loukkaamista, ja peruutamme tämän artikkelin kokonaan.

                           Osakeyhtiö Kodansha

                        Toimitusjohtaja ◯◯◯◯

◯◯○○ Herra/Nti

Kunnianloukkauksesta anteeksipyyntöilmoitus kansallisessa lehdessä

Tapaus, jossa teatteriryhmä, joka esitti näytelmän käyttäen lavastusta, johon oli sisällytetty kuvanveistäjä A:n ja A:n luomia teoksia, vaati kuvanveistäjä B:ltä ja muilta vahingonkorvausta ja anteeksipyyntöilmoitusta, koska heidän lehdistötilaisuutensa, jossa väitettiin, että A:n ja muiden toiminta oli tekijänoikeusrikkomus, oli kunnianloukkaus A:ta ja muita kohtaan.

Tokion korkein oikeus totesi, että mainittu lehdistötilaisuus oli kunnianloukkaus. B:lle ja muille määrättiin maksamaan A:lle ja muille 1,4 miljoonan jenin vahingonkorvaus ja julkaisemaan anteeksipyyntöilmoitus Asahi Shimbun -lehden ja muiden kansallisten lehtien sivuilla kerran, otsikon ja allekirjoituksen ollessa 14 pisteen kirjasinkoolla ja muun tekstin 8 pisteen kirjasinkoolla (Tokion korkeimman oikeuden päätös, 19. syyskuuta 2000 (Heisei 12)).

Huomautettakoon, että tässä tapauksessa kansallisten lehtien, jotka raportoivat mainitusta lehdistötilaisuudesta, vastuuta ei ole tunnustettu.

Kotisivuilla julkaistu kunnianloukkauksen anteeksipyyntömainos

Kantaja julkaisi akateemisessa lehdessä ja omilla kotisivuillaan asiakirjoja, joissa hän väitti, että vastaajan kirjoittaman kirjan sisältö oli akateemisesta näkökulmasta virheellinen. Vastaaja vastasi tähän julkaisemalla omilla kotisivuillaan asiakirjoja, joissa korostettiin kantajan tutkimustoiminnan pahuutta.

Kantaja vaati vastaajalta vahingonkorvausta, asiakirjojen poistamista ja anteeksipyyntömainoksen julkaisemista, koska hän katsoi, että hänen maineensa oli loukattu vastaajan kotisivuilla julkaistujen asiakirjojen vuoksi. Vastaaja puolestaan nosti vastakanteen samoin perustein, koska hän katsoi, että hänen maineensa oli loukattu kantajan kotisivuilla julkaistujen asiakirjojen ja esitelmien vuoksi.

Tokion alioikeus totesi, että vastaajan asiakirjat olivat kunnianloukkaus kantajaa kohtaan, ja määräsi vastaajan maksamaan 3,3 miljoonan jenin vahingonkorvauksen, poistamaan asiakirjat ja julkaisemaan anteeksipyyntömainoksen omilla kotisivuillaan (Tokion alioikeuden päätös 8. marraskuuta 2012 (Heisei 24)).

Toisaalta kantajan asiakirjojen osalta oikeus katsoi, että ne olivat akateemista kritiikkiä eivätkä alentaneet vastaajan yhteiskunnallista arvostusta, ja hylkäsi vastaajan vaatimukset.

Kuten näistä anteeksipyyntömainoksen julkaisemista koskevista esimerkeistä voidaan nähdä, periaatteessa anteeksipyyntömainoksen julkaiseminen määrätään tapahtumaan siinä mediassa, jossa kunnianloukkaus on tapahtunut.

Kun otetaan huomioon maineen palauttamistoimenpiteiden merkitys, voidaan sanoa, että on järkevää pyytää anteeksi ja korjata tietoja tiedon lähteellä.

Liittyvä artikkeli: Mikä on kunnianloukkauksen hyvitysvaatimuksen keskiarvo?[ja]

Anteeksipyyntömainoksia ei aina hyväksytä

Kuten aiemmin mainittiin, vaikka kunnianloukkaus tunnustettaisiin, se ei tarkoita, että anteeksipyyntömainokset hyväksyttäisiin aina.

Käytännössä anteeksipyyntömainosten julkaiseminen sanomalehdissä ja muissa medioissa vaatii suuria kustannuksia, ja nämä kustannukset jäävät rikoksentekijän maksettaviksi. Lisäksi on otettava huomioon erilaisia seikkoja, kuten julkaisua määräävän median haitat. Tästä syystä tuomioistuimet ovat usein pidättyväisiä määrätessään anteeksipyyntömainosten julkaisemista.

Tarkastellaan seuraavaksi, missä tilanteissa tuomioistuimet eivät hyväksy anteeksipyyntömainoksia, ja mitä tekijöitä ne ottavat huomioon tällaisissa tilanteissa.

Yleiset perustelut, miksi anteeksipyyntöilmoituksia ei hyväksytä

Eräässä tapauksessa tietty startup-yritys ja sen johtajat väittivät, että artikkelit, jotka vihjasivat mahdollisesta osakekurssin manipuloinnista ja jotka julkaistiin “Shūkan Shinchō” -lehdessä ja muissa, olivat kunnianloukkauksia. He vaativat vahingonkorvauksia ja anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista Shinchō-kustantajalta. Tässä yhteydessä Tokion alioikeus totesi seuraavaa:

Kantajat vaativat myös anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista, mutta emme voi hyväksyä, että kantajien vahinkoja ei voida korvata ilman anteeksipyyntöilmoitusta rahallisen korvauksen lisäksi. Siksi kantajien vaatimus anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemisesta on perusteeton.

Tokion alioikeuden päätös, 25. heinäkuuta 2003 (Heisei 15)

Edellä mainittu lausunto on yleisin perustelu, kun kunnianloukkaus tunnustetaan, mutta anteeksipyyntöilmoitusta ei hyväksytä. Toisin sanoen, kunnianloukkauksesta johtuvat vahingot katsottiin riittävästi korvatuiksi rahallisella korvauksella. Mutta millaisiin harkintoihin tämä perustuu?

Kunnianloukkauksen luonne ja uhrin asema huomioon ottaen esimerkki

Viihdetoimiston johtaja väitti, että ‘Shūkan Bunshun’ -lehdessä julkaistu artikkeli, joka koski ongelmia hänen toimistonsa naisnäyttelijän kanssa, oli kunnianloukkaus. Hän vaati vahingonkorvausta ja anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista kustantajalta Bungei Shunjū ja silloiselta päätoimittajalta. Tässä tapauksessa Tokion alioikeus totesi seuraavaa:

Vaikka kantajien kärsimät vahingot ovat merkittäviä vastaajien kunnianloukkausten vuoksi, joissakin artikkelin ilmaisuissa, jotka on todettu olevan kunnianloukkauksia, on totuudenmukaisia osia, kun niitä tarkastellaan erikseen (esimerkiksi se, että B:n kuukausipalkka oli 50 000 jeniä). Lisäksi G:n lausunnoissa, jotka hän antoi vastaajayhtiön toimittajalle, oli osia, jotka saattoivat johtaa väärinkäsityksiin (esimerkiksi se, että hän oli aluksi sanonut, että kantajayhtiö oli kieltäytynyt pyynnöstä esiintyä ‘Attack on Titan’ -sarjassa). Ottaen huomioon, ettei voida sanoa, että vastaajien kunnianloukkaus oli erittäin pahansuopa, ja että kantajayhtiö on suuri viihdetoimisto ja kantaja A on sen toimitusjohtaja ja Japanin Musiikkiliiton (Japanese Music Association) pysyvä johtokunnan jäsen, joten hänellä on mahdollisuus palauttaa maineensa ainakin jossain määrin. Näin ollen, kunnian palauttamiseksi, rahallinen korvaus, joka on todettu, riittää, eikä voida hyväksyä tarvetta julkaista anteeksipyyntöilmoitusta.

Tokion alioikeuden päätös, Heisei 31 (2019) 19. huhtikuuta

Näin ollen, ottaen huomioon kunnianloukkauksen luonteen ja uhrin aseman, ei aina voida hyväksyä anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista.

Liittyvä artikkeli: Mitä ovat korvaukset ja aineettomat vahingot yrityksen tai organisaation maineen loukkaamisessa[ja]

Esimerkki, jossa on otettu huomioon median vaikutusvalta ja julkaisun jälkeiset olosuhteet

Entinen naispuolinen kansanedustaja vaati vahingonkorvausta ja anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista Wack-kustantamolta ja sen silloiselta päätoimittajalta, koska hän katsoi, että kuukausittain julkaistavassa ‘Will’-lehdessä julkaistu artikkeli, jossa kerrottiin hänen syntymäpaikkansa olevan Korean niemimaa ja hänen nimensä olevan korealainen, ja että hän ei ollut tehnyt riittävästi toimenpiteitä Pohjois-Korean tekemien japanilaisten sieppausten suhteen, oli loukannut hänen kunniaansa.

Kobein alioikeus myönsi kunnianloukkauksen ja määräsi 2 miljoonan jenin vahingonkorvauksen, mutta ei hyväksynyt anteeksipyyntöilmoitusta seuraavista syistä:

“Vaikka tämän artikkelin julkaisseella lehdellä oli vain noin 40 000 myytyä numeroa, ja vaikka tässä artikkelissa mainittuja tosiasioita ei ollut esitetty sanomalehti-ilmoituksissa tai junien sisäisissä mainoksissa, eikä tämän artikkelin otsikkoa tai kirjoittajan nimeä ollut mainittu lehden kannessa (joten vaikka tämä lehti olisi ollut esillä kirjakaupassa, artikkelin sisältöä ei olisi voitu helposti tunnistaa), voidaan sanoa, että tämän artikkelin sisällön leviämisen mahdollisuus yhteiskuntaan oli vähäinen. Lisäksi yli kaksi vuotta on kulunut lehden julkaisemisesta, eikä voida todeta, että tässä artikkelissa mainittu asia olisi aiheuttanut suuria esteitä kantajan poliittiselle tai yhteiskunnalliselle toiminnalle. Ottaen huomioon tämän artikkelin sisältö ja tämän lehden asema sananvapauden piirissä, voidaan ajatella, että tämän artikkelin vaikutusvalta on melkein olematon. Kun nämä seikat otetaan huomioon kokonaisuudessaan, voidaan sanoa, että tässä tapauksessa ei ole tarpeen määrätä kantajalle rahallista vahingonkorvausta ja anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista hänen maineensa palauttamiseksi.”

Kobein alioikeuden päätös, 13. marraskuuta 2008 (Heisei 20)

Tässä otetaan huomioon julkaisun median vaikutusvalta ja julkaisun jälkeiset olosuhteet.

Näin ollen voidaan sanoa, että oikeuskäytännössä kunnianloukkauksen toteutumisen arviointi perustuu siihen, onko kyseisen kirjoituksen sisältö vähentänyt yleistä arvostusta abstraktilla tasolla, kun taas anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemisen tarpeellisuus arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon konkreettista vahinkoa kyseinen kirjoitus on todellisuudessa aiheuttanut.

Kirjallisuuden kautta tapahtuva kunnianloukkaus ja anteeksipyyntöilmoitusten menetelmät

Käsittelen tapausta, jossa kriitikko A katsoi, että hänen kunniaansa oli loukattu, kun kirjallisuuskriitikko B:n kirjoittamassa kirjassa väitettiin, että A:n kriitikon nimimerkki oli hänen puolisonsa ja että A ei ollut aktiivinen kirjoittaja tai muutenkaan aktiivinen.

A vaati B:ltä ja kyseisen kirjan kustantajalta vahingonkorvausta sekä anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista suurimmissa kansallisissa sanomalehdissä ja heidän verkkosivuillaan.

Tokion alioikeus (Tokyo District Court) totesi kunnianloukkauksen tapahtuneen ja määräsi, että kummankin osapuolen tulee julkaista määrätty anteeksipyyntöteksti verkkosivujensa etusivulla kuukauden ajan.

“…Tässä tapauksessa on selvää, että internetin kautta tapahtuva keskustelu on vaikuttanut merkittävästi. Pelkkä rahallinen korvaus ei riitä palauttamaan kantajan mainetta, vaan on tarpeen ja sopivaa, että vastaaja Yamagata ja vastaaja MediaWorks julkaisevat anteeksipyyntötekstin internetin keskustelupalstalla. Uskomme, että jos tämä tehdään kuukauden ajan, kantajan maine palautuu merkittävästi. Kantaja on lisäksi vaatinut anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista suurimmissa kansallisissa sanomalehdissä, mutta kuten edellä todettiin, tämä kirja kuuluu hieman erikoiseen alakulttuurin alueeseen, ja sen painosmäärä on noin 10 000 kappaletta, joten se ei ole levinnyt laajalti yleisön keskuudessa. Uskomme, että internetin kautta tapahtuvalla anteeksipyynnöllä voidaan saavuttaa lähes sama tavoite, joten emme määrää anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista suurimmissa kansallisissa sanomalehdissä.”

Tokion alioikeuden päätös, 25. joulukuuta 2001 (Heisei 13)

Tässä tapauksessa otettiin huomioon, että internetissä oli käyty keskustelua, ja hyväksyttiin anteeksipyyntöilmoituksen julkaiseminen verkkosivuilla.

Erityisesti kirjoissa on epätodennäköistä, että sama henkilö ostaisi samaa kirjaa useita kertoja, joten jälkikäteen lisättyjen korjausten tai muiden toimenpiteiden ei katsottu riittävän palauttamaan mainetta.

Kuten aiemmin mainittiin, periaatteessa anteeksipyyntöilmoituksen julkaiseminen on järkevää tehdä samassa mediassa, jossa kunnianloukkaus tapahtui. Kuitenkin, kuten tässä tapauksessa, ottaen huomioon kunnianloukkauksen erityispiirteet ja median luonne, on mahdollista etsiä joustavampia ja järkevämpiä tapoja julkaista anteeksipyyntöilmoituksia.

Yhteenveto: Jos olet joutunut kunnianloukkauksen kohteeksi, harkitse anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista kunnian palauttamiskeinona

Tuomioistuimet ovat varovaisia hyväksymään anteeksipyyntöilmoituksia, mutta kuten yllä mainittiin, on olemassa useita tapauksia, joissa ne on hyväksytty. Kunnianloukkauksesta aiheutuvat vahingot eivät ole sellaisia, jotka voidaan korjata pelkästään rahalla, ja usein on niin, että ellei toimenpiteitä, kuten anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista, toteuteta kunnian palauttamiseksi, perustavaa laatua olevaa ratkaisua ei voida saavuttaa.

Joten jos olet joutunut kunnianloukkauksen kohteeksi, harkitse paitsi vahingonkorvausvaatimusta, myös anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista kunnian palauttamiskeinona.

Jos haluat harkita anteeksipyyntöilmoituksen julkaisemista kunnian palauttamiskeinona, kuten tässä artikkelissa esitellyissä tapauksissa, ota ehdottomasti yhteyttä asianajajaan.

Esittely toimistomme toimenpiteistä

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina, jos sivuutetaan internetissä leviävät mainehaitat tai herjaavat tiedot, se voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja mainehaittojen ja nettikiusaamisen torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る