Mikä on “NFT:n satunnaisen myynnin ohjeet”? Selitämme tyypit, jotka eivät kuulu rahapelirikoksen piiriin

Viime vuosina NFT-liiketoiminta on kehittynyt nopeasti erityisesti länsimaissa. NFT (Non-Fungible Tokens = korvaamattomat tokenit) -kaupan määrä kasvoi vuonna 2021 (Reiwa 3) edellisvuoteen verrattuna 215-kertaiseksi, ja NFT-markkinat laajenivat nopeasti.

Erityisen suosittua on ollut satunnaistyyppisten myyntipalveluiden tarjoaminen NFT:n avulla. Kuitenkin Japanissa asiaan liittyvät lait ja määräykset ovat vielä kehittymättömiä, mikä on ollut esteenä monille start-upeille. Tämän ongelman ratkaisemiseksi viisi NFT-aiheista organisaatiota (BCCC, JCBI, JCBA, JBA, C-SEP) laativat 12. lokakuuta 2022 (Reiwa 4) “Ohjeet NFT:n satunnaistyyppisten myyntipalveluiden tarjoamiseen[ja]“.

Tässä artikkelissa esitämme ohjeistuksen mukaiset mallit, jotka eivät katsota uhkapeliksi, ja selitämme, mitä yritysten tulisi ottaa huomioon kuluttajansuojan näkökulmasta.

Mikä on NFT?

Web3.0, kuten metaverse, perustuu lohkoketjuteknologiaan (hajautettuun kirjanpitoteknologiaan) ja siirtää erilaisia verkossa tapahtuvia toimintoja perinteisistä keskitetyistä alustoista yksilöille ja hajauttaa ne. Tämä luo uuden maailman, jolle ovat ominaisia “hajautettu hallinta”, “arvon todistaminen” ja “läpinäkyvyys”.

NFT tulee sanoista “Non-Fungible Token”, joka suomeksi tarkoittaa “ei-vaihdettavaa tokenia”. Tässä yhteydessä “token” viittaa sähköiseen todistukseen, joka on luotu käyttämällä lohkoketjuteknologiaa.

NFT:n avulla lohkoketjuteknologiaa käyttämällä digitaalisten teosten jäljentäminen ja kopiointi tehdään vaikeaksi. Viime vuosina NFT:n avulla on voitu selkeästi todentaa digitaalisten varojen aitous ja kaupankäynnin historia, ja lohkoketju toimii todistuksena. Toisin sanoen, digitaalisille tiedoille, joita ei voida materialisoida, on voitu antaa harvinaisuusarvoa.

Toisin sanoen, NFT on tullut merkitsemään ainutlaatuisten kryptovaluuttojen, digitaalisen taiteen ja todellisen maailman varojen omistajia. Tarkemmin sanottuna, virtuaalitilassa kryptovaluutoilla ei ole “omistusoikeuden” käsitettä, joten käytetään “omistuksen” käsitettä.

NFT:tä hallitaan lohkoketjun lompakossa, ja vain ne, jotka tuntevat salaisen avaimen, voivat käydä kauppaa. Ja koska omistajatiedot ja kaupankäyntihistoria tallennetaan lohkoketjuun, on mahdollista siirtää oikeudet toiselle henkilölle, eli tehdä luovutus.

Liittyvä artikkeli: Lakimies selittää, millaisia lakien sääntöjä NFT:hen liittyy[ja]

NFT:n satunnaisen myynnin neljä tyyppiä

NFT:n satunnainen myynti tarkoittaa NFT:n myyntitapaa, jossa tarjottava NFT määräytyy satunnaisesti. Ohjeissa satunnainen myynti on jaettu seuraaviin neljään tyyppiin:

1. Gacha-myynti

Tämä myyntitapa on samanlainen kuin gacha-gacha, jossa lelukapseli tulee ulos, kun kolikko asetetaan ja kääntövipu pyöritetään. Myyntiyhtiö tarjoaa useita NFT:itä, joista yksi valitaan satunnaisesti. Ostajan maksaman hinnan jälkeen hankitun NFT:n sisältö selviää.

2. Pakettimyynti

Tässä myyntimuodossa luodaan paketti, jonka sisältöä ei tiedetä, yhdistämällä useita NFT:itä satunnaisesti. Ostajan maksaman hinnan jälkeen tarjotun NFT:n sisältö selviää.

3. Reveal-myynti

Tässä myyntimuodossa esitetään useita samanlaisia NFT-kuvioita, joista ostaja valitsee vapaasti ostettavan NFT:n. Ostajan maksaman hinnan jälkeen NFT:n kuviointi muuttuu ja ostajan hankkiman NFT:n kuviointi selviää.

4. Satunnainen generaatiomyynti

Tässä myyntitavassa käytetään ohjelmaa, joka yhdistää satunnaisesti osiin jaettuja kuvatiedostoja NFT:n luomiseksi. Ostajan maksaman hinnan jälkeen luodun NFT:n sisältö selviää.

Lähde: “Ohjeet NFT:n satunnaisesta myynnistä[ja]“

Ovatko NFT:n satunnaiset myynnit rahapelirikoksen piirissä?

NFT:n satunnaismyynneillä on riski, että ne katsotaan rahapelirikokseksi. Tässä luvussa selitämme, ovatko NFT:n satunnaismyynnit rahapelirikoksen piirissä, jakamalla ne tapauksiin, joissa myynti tapahtuu pakettina ja muihin tapauksiin.

Rahapelirikoksen edellytykset

Rikoslaki määrittelee rahapelirikoksen seuraavasti:

185 § (Rahapelit)

Henkilö, joka on pelannut rahapelejä, voidaan tuomita sakkojen tai rangaistusmaksun maksamiseen, joka on enintään 500 000 jeniä. Tämä ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa on pelattu vain hetkellisen huvituksen vuoksi.

186 § (Krooninen rahapelaaminen ja rahapelitoiminnan järjestäminen)

1. Henkilö, joka on pelannut rahapelejä kroonisesti, voidaan tuomita enintään kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.

2. Henkilö, joka on järjestänyt rahapelitoimintaa tai yhdistänyt rahapelitoimijoita saadakseen voittoa, voidaan tuomita vähintään kolmen kuukauden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistukseen.

Rahapelirikoksen toteutumisen edellytykset ovat seuraavat:

“Rahapeli” tulkitaan tarkoittavan tilannetta, jossa kaksi tai useampi henkilö ① riitelee “sattumanvaraisen voiton tai tappion” perusteella ② “omaisuuden tai taloudellisen hyödyn” saamisesta ③ “voiton tai tappion riitelyn” kautta. “Kuitenkin, jos on pelattu vain hetkellisen huvituksen vuoksi”, rahapelirikosta ei katsota toteutuneen.

Kuitenkin, vaikka edellä mainitut ehdot ①-③ täyttyisivät, lakiin kirjattuja poikkeuksia ei sovelleta.

① “Sattumanvarainen voitto tai tappio” tarkoittaa tilannetta, jossa voitto tai tappio määräytyy sattumanvaraisesti, eli osapuolet eivät voi ennustaa tai hallita sitä varmasti.

② “Omaisuus tai taloudellinen hyöty” ei rajoitu rahaan, vaan se viittaa kaikkiin kohteisiin, joilla on tietty taloudellinen arvo (esimerkiksi raha, maa, autot, brändituotteet, keräilykorttipelit, palvelujen tarjoaminen jne.).

③ “Voiton tai tappion riitely” tarkoittaa tilannetta, jossa voittaja saa omaisuutta ja häviäjä menettää sen. Jos osapuoli ei menetä omaisuutta, sitä ei katsota “voiton tai tappion riitelyksi” (esimerkiksi arpajaiset tai onnenpyörä).

“Kuitenkin, jos on pelattu vain hetkellisen huvituksen vuoksi”, rahapelirikosta ei katsota toteutuneen. Tämä perustuu siihen, että rangaistavuuden edellytykset ovat heikot.

Oikeuskäytännön mukaan “hetkellisen huvituksen vuoksi” tarkoittaa vähäistä määrää, joka kulutetaan välittömästi huvituksen vuoksi (Japanin korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1929 (Showa 4) 18. helmikuuta). Tyypillinen esimerkki on ruoan panostaminen. Rahapanosten asettaminen, vaikka summa olisi pieni, ei sovellu tähän poikkeukseen oikeuskäytännön mukaan (Japanin korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1948 (Showa 23) 7. lokakuuta).

NFT-pakettimyynnin ja uhkapelirikoksen toteutuminen

 Kun NFT:tä myydään satunnaisesti pakettina, se, minkä NFT:n voi saada tai voiko saada harvinaisen ja korkealla hinnalla jälleenmyytävän NFT:n, riippuu kohdan ① ‘sattumasta’ ja ostajien välillä syntyy väistämättä ‘voittajia ja häviäjiä’.

Tästä syystä on havaittavissa näkemyksiä, jotka viittaavat uhkapelirikoksen toteutumiseen NFT-pakettimyynnissä. Ja kohdan ③ omaisuuden ‘voiton tai tappion kiistämiseksi’ on tunnustettava, että toisen osapuolen saama hyöty perustuu toisen taloudelliseen rasitukseen ja että ostettu paketti ei vastaa myyntihintaa.

Tätä taustaa vasten, periaatteessa NFT-pakettimyynnissä ei voida tunnustaa myyjän ja ostajan välillä tai ostajien kesken omaisuuden ‘voiton tai tappion kiistämistä’.

Lähde: ‘Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö | Uhkapelirikoksen ympärillä olevat kysymykset[ja]‘

NFT:n satunnaisen myynnin ja uhkapelirikoksen toteutuminen, lukuun ottamatta pakettimyyntiä

Seuraavaksi selitämme uhkapelirikoksen suhteen satunnaisessa myynnissä (gacha-myynti, paljastusmyynti, satunnainen sukupolven myynti), joka ei sisällä pakettimyyntiä neljästä tyypistä. NFT:n myyntihinta ensisijaisilla markkinoilla määräytyy myyntiyhtiön harkinnan mukaan.

Satunnaisessa myynnissä, joka ei sisällä pakettimyyntiä, myyntiyhtiö saa myyntihinnan vastaavan rahamäärän ja käyttäjä saa ostohinnan vastaavan NFT:n, joten yleensä ei synny suhdetta, jossa “kiistellään omaisuuden saamisesta tai menettämisestä”.

Kuitenkin, jos myyntiyhtiön ja käyttäjän välillä voidaan havaita suhde, jossa “kiistellään omaisuuden saamisesta tai menettämisestä”, on mahdollista, että uhkapelirikos toteutuu, joten liiketoimintamallia on tarkasteltava huolellisesti.

Kun NFT:n toissijainen markkinapaikka on perustettu

Selitämme myyntiyhtiön ja uhkapelirikoksen suhteen, kun myyntiyhtiö perustaa toissijaisen markkinapaikan (markkinapaikan) NFT:n satunnaisessa myynnissä.

Ensisijaisen markkinapaikan kaupat ovat myyntiyhtiön ja käyttäjän välisiä kauppoja, ja toissijaisen markkinapaikan kaupat ovat käyttäjien välisiä kauppoja. Siksi, kun tarkastellaan uhkapelirikoksen soveltuvuutta, ei ole sopivaa tarkastella myyntiyhtiön ja käyttäjän suhdetta yhtenäisenä markkinana.

Lisäksi jälleenmyyntihinnan muodostuminen toissijaisilla markkinoilla perustuu erillisiin olosuhteisiin kuin NFT-myyntihinnan asettaminen ensisijaisilla markkinoilla. Siksi on tarpeen tarkastella, täyttääkö kumpikin markkina uhkapelirikoksen vaatimukset.

Toisaalta, jos myyjä perustaa toissijaisen markkinapaikan ja suostuu ostamaan alhaisemmalla hinnalla kuin myyntihinta, myynti- ja ostotoimet toteutetaan yhtenäisesti, joten uhkapelirikos saattaa toteutua.

Erillisen myyntihinnan asettaminen NFT:n ensisijaisilla markkinoilla

Myyntiyhtiön on asetettava erillinen myyntihinta NFT:lle, joka myydään ensisijaisilla markkinoilla satunnaisen myynnin yhteydessä. Tämä on tehtävä ottaen huomioon, onko satunnaisen myynnin hinnan ja erillisen myyntihinnan välillä eroa ja kuinka suuri ero on.

Seuraavat toimenpiteet ovat mahdollisia:

(a) Jos satunnaisesti myytävän NFT:n erillinen myyntihinta asetetaan samaksi riippumatta harvinaisuudesta, ei “omaisuuden saamisen ja menettämisen” suhdetta synny, vaikka satunnaisen myynnin hinta asetettaisiin vapaasti.

(b) Toisaalta, jos satunnaisesti myytävän NFT:n erillinen myyntihinta vaihtelee harvinaisuuden mukaan, on tärkeää varmistaa, että satunnaisen myynnin hinta ei ylitä erillisen myyntihinnan alinta yksikköhintaa.

Kuitenkin, jos NFT, joka on myyty satunnaisesti ensisijaisilla markkinoilla, myydään myöhemmin käyttäjien välillä toissijaisilla markkinoilla, “omaisuuden saamisen ja menettämisen” suhde voi syntyä myyntiyhtiön ja käyttäjän välille. Myyntiyhtiön on harkittava huolellisesti toissijaisten markkinoiden liiketoimintamallia.

Huomioitavia seikkoja kuluttajansuojan kannalta

Kun NFT:iden satunnaismyyntiä toteutetaan, on kuluttajansuojan näkökulmasta tärkeää huomioida erityisiä seikkoja kunkin yrityksen liiketoiminnan luonteen mukaan.

Asianmukainen tiedonanto jne.

Vaikka suurten kauppojen tekeminen ei sinänsä ole väärin liiketoimintatapana, on otettava huomioon uhkapelirikosten suojelunäkökulma. Vaikka myyntitapa ei täyttäisikään uhkapelirikoksen tunnusmerkistöä, on tärkeää varmistaa, että kuluttajien rationaalisia valintoja ei estetä epätarkkojen tietojen, kuten myyntiehtojen tai liiallisen onnenkaupan houkuttelevien menetelmien, avulla.

Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavien seikkojen huomioimista:

(a) Jos NFT:iden ensisijaisen markkinan myyntihinnassa ei ole eroja harvinaisuuden perusteella, seuraavia toimia tulisi välttää:

• Menetelmät, jotka saavat kuluttajat liiallisesti tietoisiksi yksittäisen NFT:n objektiivisesta arvosta (esim. liiallinen mainostaminen tietyn hahmon arvosta tai tietyn hahmon liiallinen suosiminen pelissä).

(b) Jos myyntiyhtiö asettaa erillisen myyntihinnan satunnaismyyntihinnan lisäksi ensisijaisilla markkinoilla, seuraavat seikat olisi hyvä ottaa huomioon:

• Erillisen myyntihinnan asettaminen niin, että se ei poikkea merkittävästi satunnaismyyntihinnasta

(c) Vältä tietojen tarjoamista, jotka voimakkaasti lietsovat onnenkauppaa (esim. mainokset, jotka vihjaavat tietyn NFT:n tulevasta hinnannoususta tai spekulatiivisesta arvosta ja lietsovat liiallisesti kuluttajien ostohalukkuutta).

(d) Jos myynti tapahtuu paljastamalla suunniteltu julkaisumäärä ja esiintymistodennäköisyys, seuraavat toimet tulisi välttää, koska ne ovat epäasiallisia esityksiä palkintolain mukaan (harhaanjohtavat esitykset ja etujen väärinkäsitykset):

• Näyttää tietyn NFT:n suunniteltu julkaisumäärä suurempana kuin se todellisuudessa on
• Näyttää tietyn NFT:n esiintymistodennäköisyys suurempana kuin se todellisuudessa on

(e) Seuraavat toimet tulisi välttää, koska ne voivat johtaa siihen, että kuluttajat maksavat kohtuuttoman suuria summia saadakseen haluamansa NFT:n, ja ne ovat epäasiallisia esityksiä palkintolain mukaan (harhaanjohtavat esitykset ja syöttimainokset):

• Myydä tiettyä NFT:tä kertomalla, että se ilmestyy helposti, vaikka sen esiintymistodennäköisyys on asetettu erittäin matalaksi
• Myydä tiettyä NFT:tä kertomalla, että se ilmestyy, vaikka sen esiintymistodennäköisyys on olematon

(f) Seuraavat toimet tulisi välttää tietyn NFT:n osalta, koska ne ovat epäasiallisia esityksiä palkintolain mukaan (harhaanjohtavat esitykset ja etujen väärinkäsitykset):

• Myydä tiettyä NFT:tä niin, että kuluttajat eivät voi havaita muutoksia, jotka vähentävät heille esitettyä suunniteltua julkaisumäärää tai esiintymistodennäköisyyttä jälkikäteen

Huomio alaikäisiin

Alaikäiset eivät ole täysin kykeneviä tekemään päätöksiä, ja he ovat alttiita suurille maksuongelmille. Lisäksi alaikäisten peruutusoikeus (siviililaki 5 § 2 momentti) voi aiheuttaa haittaa myyntiyhtiölle tai toiselle osapuolelle toissijaisilla markkinoilla. Siksi, kun alaikäisten palvelun käyttö voidaan todeta, seuraavat toimenpiteet olisivat suositeltavia:

(a) On suositeltavaa, että käyttäjät hankkivat huoltajansa suostumuksen NFT-ostopalvelun käyttöön tai ostamiseen, esimerkiksi määrittelemällä palvelun käyttöehdoissa, että huoltajan suostumus on tarpeen.

(b) On suositeltavaa asettaa rajoituksia ostettavalle määrälle tai kierroksille, kuten asettaa maksimimäärä laskutukselle.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa NFT-myyntiin liittyen

Yllä olemme selittäneet NFT:n “satunnaisen myyntipalvelun ohjeistuksen” pääkohdat, jotka laadittiin 12. lokakuuta 2022 (Gregoriaanisen kalenterin mukaan).

Maaliskuussa 2022 julkaistiin päivitetty “NFT-liiketoiminnan ohjeistus[ja]” (Japanin Kryptovaluutta-liiketoiminnan yhdistys), mutta NFT-myyntiyritysten on tärkeää analysoida NFT:n ja NFT-liittyvien tuotteiden ja palveluiden oikeudellinen luonne suhteessa siviilioikeuteen, kauppaoikeuteen, immateriaalioikeuteen (tekijänoikeuslaki, patenttilaki, tavaramerkkilaki) jne. ja harkita yksilöllisesti, mitkä oikeudelliset toimenpiteet ovat sopivia tarkoitetun NFT:n myyntiin.

Lisäksi näitä kysymyksiä on tarkasteltava ja päivitettävä jatkuvasti vastaamaan nopeasti laajenevan ja kehittyvän NFT-liiketoiminnan sekä Web3.0:n ja metaverse (virtuaalitodellisuus) todellisuutta. Suosittelemme konsultoimaan asianajajaa NFT-myyntiliiketoimintamallista, jotta voitaisiin varmistaa liiketoiminnan laillinen toiminta.

Toimenpiteet toimistossamme

Monolith Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Toimistomme tarjoaa täydellistä tukea liiketoiminnalle, joka liittyy kryptovaluuttoihin, NFT:ihin ja lohkoketjuihin. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston käsittelemät alueet: Kryptovaluutat, NFT:t ja lohkoketjut[ja]