AI-ohjelmistokehityssopimus: urakkasopimus vai toimeksiantosopimus? Sopimuksen huomioitavat kohdat selitettynä

AI-teknologia on saavuttanut käytännön sovellusvaiheen, ja siihen liittyvässä liiketoiminnassa vaaditaan oikeuksien ja vastuunjaon selkeyttämistä. Kuitenkin nykyisin lainsäädäntö ei ole vielä pysynyt kehityksen tahdissa, ja monia epäselvyyksiä on jäljellä.

Tässä tilanteessa Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut ohjeistuksen AI-teknologian kehittäjien sopimuskäytännöille. Tämän ohjeistuksen pohjalta he ovat yhdessä Japanin patenttiviraston kanssa luoneet “mallisopimuksen”. Ohjeistuksessa korostetaan, että osapuolten tulisi solmia sopimuksia kehitysvaiheen mukaan, tavoitteenaan “AI:n tuottaman liiketoiminta-arvon maksimointi”.

Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti kehityssopimuksia, jotka koskevat AI-teknologiaa hyödyntävän ohjelmiston kehittämistä.

AI-teknologiaa hyödyntävän ohjelmistokehityksen ominaisuudet

AI-teknologiaa hyödyntävässä ohjelmistokehityksessä on monia eroja verrattuna perinteiseen ohjelmistokehitykseen, eikä perinteisiä kehitysmenetelmiä voida soveltaa sellaisenaan.

Tästä syystä Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö laati vuonna 2018 (Gregoriaaninen kalenteri) “Japanilaiset AI- ja datan käyttöä koskevat sopimusohjeet 1.1”, jossa esitetään kehityssuunnitelma.

Perinteisen ohjelmistokehityksen ja AI-ohjelmistokehityksen ero

Perinteisen ohjelmistokehityksen ja AI-ohjelmistokehityksen suurin ero on se, että “emme tiedä millaisia tuloksia saamme, ennen kuin kokeilemme”.

Perinteisessä ohjelmistokehityksessä on yleistä määritellä vaatimukset etukäteen ja edetä kehityksessä suunnitellun prosessin mukaisesti. Tätä kehitystapaa kutsutaan “vesiputousmalliksi”, koska se muistuttaa veden virtaamista ylhäältä alas portaittain.

Sitä vastoin AI-ohjelmistokehityksessä on huomautettu, että seuraavista ominaisuuksista johtuen “vesiputousmalli” ei sovellu:

• Oppineen mallin sisältöä, suorituskykyä jne. ei tiedetä sopimuksen tekohetkellä
• Oppineen mallin sisältö, suorituskyky jne. riippuvat opetusdatan laadusta
• Osaamisen merkitys on erittäin suuri
• Tarve hyödyntää luotuja tuotteita uudelleen

AI-ohjelmistokehityksessä oppineen mallin suorituskyky riippuu opetusdatan laadusta, joten on vaikea taata suorituskykyä etukäteen. Lisäksi käyttäjän ja toimittajan osaaminen vaikuttaa suuresti oppineen mallin suorituskykyyn.

Lisäksi luotua oppinutta mallia voidaan hyödyntää uudelleen monissa tilanteissa kaupallisiin tarkoituksiin muuttamalla oppineita parametreja.

Näiden ominaisuuksien vuoksi AI-ohjelmistokehityksessä on suositeltavaa käyttää “tutkivaa vaiheittaista” kehitysmallia perinteisen “vesiputousmallin” sijaan.

“Tutkiva vaiheittainen” kehitysmenetelmä

“Tutkiva vaiheittainen” kehitysmenetelmä on Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön suosittelema kehitysmenetelmä, joka on määritelty heidän laatimassaan ohjeistuksessa. Tässä ohjeistuksessa ehdotetaan, että AI-järjestelmän kehitys jaetaan seuraaviin neljään vaiheeseen ja että sopimus laaditaan kunkin vaiheen mukaisesti.

Talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö on yhdessä Japanin patenttiviraston kanssa laatinut erilaisia mallisopimuksia kullekin vaiheelle ja esittänyt tämän suunnitelman.

1. Arviointivaihe → Salassapitosopimus (NDA)
2. PoC-vaihe → Käyttöönoton validointisopimus
3. Kehitysvaihe → Ohjelmistokehityssopimus
4. Lisäoppimisvaihe → Käyttösopimus

Viite: Avoin innovaatioportaali | Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö, patenttivirasto[ja]

Lisätietoja käyttösopimuksesta löytyy seuraavasta artikkelista, joten suosittelemme tutustumaan myös siihen.

Liittyvä artikkeli: Mitä ovat AI:n käyttösopimuksen ohjeet? Selitämme yksityiskohtaisesti ongelmien ennaltaehkäisemiseksi tarvittavat ehdot[ja]

Urakkasopimus vai toimeksianto?

Ohjeistuksessa todetaan, että AI-ohjelmistokehitys ei sovi hyvin urakkasopimukseen, vaan se sopii paremmin toimeksiantosopimukseen. Tämä johtuu siitä, että urakkasopimus on sopimustyyppi, joka tähtää työn valmistumiseen ja sisältää sopimuksen sopimattomuusvastuun, jos työtä ei saada valmiiksi.

AI-järjestelmän kehityksessä on vaikea taata etukäteen, että toimittaja pystyy viemään työn loppuun, ja on mahdollista, että kehitys on pakko lopettaa kesken.

Siksi ohjeistuksessa suositellaan, että AI-järjestelmän kehityssopimuksessa tulisi käyttää “toimeksiantosopimuksen” kaltaista mallia, joka ei sisällä työn valmistumisvelvollisuutta tai sopimuksen sopimattomuusvastuuta.

Valmiiksi opetettujen mallien kehitystyypit

Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmän kuulemistilaisuudessa havaittiin, että valmiiksi opetettuja malleja luodaan seuraavilla kolmella tavalla:

1. Tyyppi, joka luo vain valmiiksi opetettuja malleja
2. Tyyppi, joka kehittää järjestelmän, joka sisältää valmiiksi opetettuja malleja
3. Tyyppi, joka ottaa vastaan uudelleen ulkoistetun valmiiksi opetetun mallin luomisen

Ensimmäisessä tyypissä käyttäjän rooli rajoittuu vain datan tarjoamiseen, ja toimittaja luo yksin valmiiksi opetetun mallin. On myös mahdollista, että käyttäjä ja toimittaja tarjoavat yhdessä dataa. Tässä tyypissä toimittaja toimittaa valmiiksi opetetun mallin käyttäjälle.

Toisessa tyypissä toimittaja kehittää yksin koko järjestelmän, joka sisältää valmiiksi opetetun mallin, käyttäjän tarjoaman datan perusteella. Tässä tapauksessa toimittaja toimittaa järjestelmän, joka sisältää valmiiksi opetetun mallin.

Kolmannessa tyypissä järjestelmän kehittämisen ulkoistaneet järjestelmäintegraattorit tai vastaavat antavat toimittajalle uudelleen ulkoistetun tehtävän luoda vain valmiiksi opetettu malli. Järjestelmäintegraattorit tai vastaavat tarjoavat toimittajalle osaamistaan, ja toimittaja toimittaa sen perusteella valmiiksi opetetun mallin. Tämän pohjalta järjestelmäintegraattorit tai vastaavat rakentavat järjestelmän ja tarjoavat sen loppukäyttäjälle.

Alla käsitellään erityisesti yleiskäyttöisyydeltään korkean ensimmäisen tyypin, joka luo vain valmiiksi opetettuja malleja, sopimussisältöä ja sopimuksen tekemisen huomioon otettavia seikkoja.

Huomioita AI-teknologian ohjelmistokehityssopimuksen laadinnassa

Taloudellisten ja teollisten asioiden ministeriö sekä patenttivirasto korostavat, että AI-teknologian kehityksessä tulisi keskittyä “liiketoiminnan arvon maksimointiin, joka syntyy immateriaalioikeuksista ja muista vastaavista.”

Kehityssopimuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota “oikeuksien omistajuuteen” ja “toimitustapaan”, jotka voivat helposti aiheuttaa ongelmia. Nämä asiat on määriteltävä osapuolten välillä ottaen huomioon AI:n kehitys ja edistyminen.

Tekijänoikeuksien ja patenttioikeuksien erottelu ja omistajuuden järjestäminen

AI-kehityssopimuksessa on suositeltavaa erottaa tekijänoikeudet ja patenttioikeudet ja järjestää oikeuksien omistajuus. Tekijänoikeudet syntyvät selvästi kehityksen valmistuttua. Sen sijaan ei ole selvää, syntyvätkö immateriaalioikeudet, kuten patenttioikeudet, ennen kehitystä.

Mallisopimuksessa tekijänoikeudet opitulle mallille annetaan toimittajalle (mallisopimuksen 17 §), kun taas “käyttöehdoissa” sovitetaan molempien osapuolten etuja.

Koska ei ole selvää, syntyvätkö patenttioikeudet sopimuksen solmimishetkellä, alun perin noudatetaan patenttilain periaatteita ja määritellään keksijäperiaate (mallisopimuksen 18 §).

Tuotoksen toimitustavan määrittäminen

Se, miten opittu malli toimitetaan käyttäjälle, voi vaikuttaa toimittajan immateriaalioikeuksien suojaan.

Tietovuotoriski ja sopimusrikkomusriski kasvavat, jos opittu malli toimitetaan käyttäjälle luettavassa ja uudelleenkäytettävässä muodossa. Toimittajan on tärkeää harkita huolellisesti tuotoksen toimitustapaa ja määritellä se etukäteen ottaen huomioon nämä riskit.

AI-teknologian ohjelmistokehityssopimuksen laatimisen keskeiset seikat

AI-teknologian ohjelmistokehityssopimuksen tulee ottaa huomioon AI-teknologian edistymisen tuottaman arvon maksimointi, ja sen tulisi olla sopimus, jonka sekä toimittaja että käyttäjä solmivat yhteiskehittäjinä.

Alla selitämme yhteiskehityssopimuksen laatimisen keskeiset seikat, jotka perustuvat Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä patenttiviraston yhdessä julkaisemaan mallisopimukseen.
(Viitteet: Avoin innovaatioportaali | Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö, patenttivirasto[ja], Yhteistutkimus- ja kehityssopimus (AI)[ja])

Tekijänoikeuksien omistajuus tässä asiakirjassa ja muissa tuotoksissa (17 §)

Tekijänoikeudet syntyvät lähes varmasti, kun kehitystyö on valmis, joten niiden omistajuus on määriteltävä etukäteen sopimuksessa.

Mallipohjaisessa sopimuksessa on määrätty, että koulutetun mallin tekijänoikeudet kuuluvat pääsääntöisesti toimittajalle, kun taas yhteistyöjärjestelmän ja dokumenttien tekijänoikeudet kuuluvat käyttäjälle.

Koulutetun mallin tekijänoikeuksien omistajuuden määrittäminen toimittajalle, ottaen huomioon molempien osapuolten liiketoimintamallit ja käyttäjän kehityspanos, on mahdollista sovittaa molempien osapuolten etuja harkitsemalla erikseen palvelun käyttömaksun alennuksia ja muita käyttöehtoja.

17 §

Tekijänoikeudet tässä asiakirjassa ja muissa yhteistyössä syntyneissä immateriaalioikeuksissa (jäljempänä “tässä asiakirjassa ja muissa tuotoksissa”) (mukaan lukien tekijänoikeuslain 27 ja 28 §:n oikeudet, jäljempänä sama tässä sopimuksessa) kuuluvat päämiehelle, lukuun ottamatta tekijänoikeuksia, jotka toimeksisaaja tai kolmas osapuoli on omistanut aiemmin. Kuitenkin, tekijänoikeudet tässä yhteistyöjärjestelmässä ja tässä dokumentissa (jäljempänä “tässä yhteistyöjärjestelmässä jne.”) siirtyvät toimeksisaajalle samanaikaisesti, kun koko palkkio on maksettu.

Jatkuu…

Lainattu Japanin patenttiviraston 2021 käyttösopimuksesta ver2.0 (AI-versio)[ja]

Patenttioikeuksien kuuluminen koskien tämän asian tuloksia jne. (18 §)

Patenttioikeuksien ja muiden immateriaalioikeuksien syntyminen kehityksen aloittamisen yhteydessä on usein epäselvää. Tästä syystä mallisopimuksessa sovelletaan patenttilain periaatteita ja otetaan käyttöön keksijäperiaate (Japanin patenttilaki 29 § 1 momentti). Patenttilain mukaan henkilö, joka on tehnyt merkittävän panoksen ongelman ratkaisemiseen, joka on ominaista kyseiselle keksinnölle, on “keksijä”.

Tässä tapauksessa patenttioikeudet kuuluvat yleensä valmistajalle, joka on kehittänyt koulutetun mallin. Kuitenkin, jos käyttäjän panos koulutetun mallin luomisessa, kuten tietotaidon tarjoaminen, on merkittävä, on mahdollista, että oikeudet kuuluvat käyttäjälle.

18 §

 Patenttioikeudet ja muut immateriaalioikeudet, jotka koskevat tämän asian tuloksia jne. (lukuun ottamatta tekijänoikeuksia, jäljempänä “patenttioikeudet jne.”), kuuluvat osapuolelle, johon henkilö, joka on luonut tämän asian tulokset jne., kuuluu.

Jatkuu…

Lainattu Japanin patenttiviraston 2021 käyttösopimuksesta ver2.0 (AI-versio)[ja]

Tämän projektin tulosten toimittaminen ja työn päättymisen vahvistaminen (10. pykälä)

Yhteisesti kehitetyssä koulutetussa mallissa on tarpeen määritellä sopimuksessa etukäteen tulosten toimittamisen ja luovutuksen menetelmät.

Jos koulutetun mallin immateriaalioikeudet annetaan toimittajan omistukseen, ei voida taata, että näitä immateriaalioikeuksia suojataan varmasti, riippuen siitä, miten tuote luovutetaan käyttäjälle.

Esimerkkejä koulutetun mallin tulosten toimittamistavoista ovat seuraavat:

• Tarjoamalla vain tulosteet API:n kautta
• Tarjoamalla salattu tai obfuskoitu koodi
• Tarjoamalla binäärikoodi
• Tarjoamalla lähdekoodi jne.

Toimitustavan mukaan tietovuotoriskit ja sopimusrikkomuksesta johtuvat riskit vaihtelevat. Toimittajan on tärkeää harkita toimitustapaa huolellisesti ottaen huomioon nämä riskit ja neuvotella niistä huolellisesti käyttäjän kanssa.

10. pykälä

 A sitoutuu toimittamaan B:lle tämän projektin tulokset, jotka on mainittu liitteessä (1) kohdassa 8 “Työn päättäminen”, asentamalla tämän yhteistyöjärjestelmän lähdekoodin B:n palvelimelle ennen määriteltyä määräaikaa, sekä toimittamalla B:lle tämän dokumentin PDF-tiedoston. Lisäksi, mitä tulee tämän projektin tuloksiin, jotka koskevat tätä koulutettua mallia, A pitää sen API-toimituskelpoisessa tilassa omalla palvelimellaan mainitun “Työn päättäminen” -kohdan tarkastelujakson (jäljempänä “tarkastelujakso”) aikana.

Jatkuu…

Ote Japanin patenttiviraston 2021 käyttösopimuksesta ver2.0 (AI-versio)[ja]

Yhteenveto: Kehityssopimuksen tärkein kohta on AI:n luoman arvon maksimointi

AI-teknologian ohjelmistokehitykselle on ominaista, että “emme tiedä millaisia tuloksia saamme, ellemme kokeile”. Tästä syystä ohjeissa suositellaan “tutkimusvaiheen” kehitysmenetelmän käyttöä, ja sopimukset olisi suositeltavaa tehdä jokaisessa kehitysvaiheessa.

Yhteiskehityssopimuksen tulee ottaa huomioon molempien osapuolten pyrkimys maksimoida liiketoiminnan arvo, joka syntyy AI-teknologian edistymisen myötä. Sopimus tulisi laatia Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä patenttiviraston mallisopimuksen pohjalta.

AI-teknologian ohjelmistokehityssopimuksen laatimisessa on tärkeää kääntyä sellaisen asianajajan puoleen, jolla on syvällistä tietoa AI-liiketoiminnasta ja kokemusta ohjelmistokehityssopimuksista.

Toimenpiteet toimistossamme

Monolith Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on laaja kokemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista.

AI-liiketoimintaan liittyy monia oikeudellisia riskejä, ja AI:hin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä tarvitaan asianajajien tukea, jotka ovat perehtyneet AI:hin. Toimistossamme on tiimi, joka koostuu AI:hin perehtyneistä asianajajista ja insinööreistä, ja tarjoamme korkeatasoista oikeudellista tukea AI-liiketoiminnalle, mukaan lukien ChatGPT, kuten sopimusten laatiminen, liiketoimintamallin laillisuuden tarkastelu, immateriaalioikeuksien suojaaminen ja yksityisyyden suojaaminen. Yksityiskohtia on kuvattu alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston käsittelemät alueet: AI (ChatGPT jne.) oikeudelliset asiat[ja]