Tekoälyyn perustuvien sopimusasiakirjojen käsittelypalveluiden tuki ja sen suhde Japanin asianajajalain (弁護士法) 72 pykälään – Oikeusministeriö julkaisee ohjeistuksen
OpenAI:n “ChatGPT” mukaan lukien generatiivisen AI-teknologian nopean kehityksen myötä on alettu tarjota erilaisia AI-pohjaisia palveluita. Viime aikoina on tarjottu myös AI:n avulla toteutettuja sopimusten ja muihin liittyvien toimintojen tukipalveluita, ja on keskusteltu siitä, rikkovatko nämä palvelut Japanin asianajajalain (弁護士法) 72. pykälää.
Japanin oikeusministeriön oikeus- ja lainsäädäntöosasto julkaisi elokuussa 2023 (Reiwa 5) ohjeistuksen nimeltä “AI:n käyttö sopimusten ja muihin liittyvien toimintojen tukipalveluissa ja niiden suhde asianajajalain 72. pykälään[ja]“. Tässä ohjeistuksessa esitetään näkemyksiä siitä, miten AI:n käyttö sopimusten luonnostelussa, tarkastelussa ja hallinnassa voi osittain automatisoida näitä toimintoja ja tukea palveluiden tarjoamista, ja miten se suhtautuu asianajajalain 72. pykälään.
Tässä artikkelissa käymme tarkemmin läpi kyseisen ohjeistuksen sisältöä.
Onko tekoälyn käyttö sopimusasiakirjoihin liittyvässä työssä rikkomus asianajajalakia vastaan?
“Tekoälyä hyödyntävät sopimusasiakirjoihin liittyvät tukipalvelut” tarkoittavat palveluita, jotka tukevat sopimusasiakirjojen luomista, tarkastusta ja hallinnointia osittain automatisoimalla näitä prosesseja. Esimerkiksi sopimusasiakirjojen luomisessa tekoäly voi tarjota sopimusasiakirjojen malleja, joiden pohjalta sopimukset voidaan laatia. Sopimusasiakirjojen tarkastuksessa tekoäly voi analysoida sopimusasiakirjojen sisältöä ja arvioida, ovatko ne yhdenmukaisia lainsäädännön ja yrityksen sisäisten sääntöjen kanssa. Lisäksi sopimusasiakirjojen hallinnoinnissa tekoäly voi tukea asiakirjojen säilyttämisessä, järjestämisessä ja haussa. Näiden palveluiden odotetaan edistävän sopimusasiakirjoihin liittyvien työtehtävien tehokkuutta ja laatua.
Näin ollen IT-teknologian hyödyntäminen oikeudellisissa toimissa ja menettelyissä työn tehokkuuden ja kustannusten leikkaamisen tavoitteena tunnetaan nimellä “legal tech”. IT-teknologiaa, kuten sähköisiä sopimuksia, sekä tekoälyn kaltaisia automaatioteknologioita käyttämällä voidaan tehostaa ja parantaa yritysten ja lakitoimistojen toimintaa. Legal tech -palveluihin kuuluvat muun muassa sähköiset sopimuspalvelut, asiakirjahallintapalvelut, sopimusasiakirjojen tarkastuspalvelut, hakemusten jättöpalvelut, riita- ja oikeudenkäyntipalvelut, hakupalvelut sekä lakitoimistoille suunnatut palvelut.
Tekoälyä hyödyntävä legal tech voi tietyissä palveluissa olla ristiriidassa asianajajalain 72. pykälän kanssa, joka koskee “lakimiesten toimintaa rajoittavia sääntöjä”. Tämän ohjeistuksen on luotu tasapainottamaan yritysten oikeudellisten toimintojen parantamisen kautta saavutettavaa kansainvälistä kilpailukykyä ja sopimusasiakirjojen tarkastuksen sekä tiedonhallinnan hyödyllisyyttä.
Mitä ovat ‘Asianajajalain’ mukaan kielletyt ‘ei-asianajotoimet’?
Asianajajalain (弁護士法, Bengoshi-hō) 72. pykälässä kielletään seuraavasti henkilöitä, jotka eivät ole asianajajia, käsittelemästä oikeudellisia asioita.
(Ei-asianajajien oikeudellisten asioiden käsittelyn ym. kielto)
72. pykälä. Henkilö, joka ei ole asianajaja tai asianajotoimisto, ei saa ammattimaisesti käsitellä oikeudellisia asioita, edustaa, välittää, sovitella tai muuten hoitaa oikeudellisia toimia palkkion saamiseksi oikeudenkäynneissä, muissa oikeudellisissa menettelyissä, hallinnollisissa valitusasioissa tai muissa yleisissä oikeudellisissa asioissa. Tämä ei kuitenkaan päde, jos tässä laissa tai muussa laissa on toisin säädetty.
e-Gov法令検索｜Asianajajalaki[ja]
Tässä kielletään henkilöitä, jotka eivät ole asianajajia tai asianajotoimistoja, harjoittamasta seuraavia toimia ammattimaisesti:
- Palkkion saamiseksi
- Oikeudellisiin asioihin liittyen
- Oikeudellisia toimia käsitellen tai välittäen
Kiellettyjä, niin sanottuja ‘ei-asianajotoimia’, arvioidaan tapauskohtaisesti konkreettisten tosiasioiden perusteella ja niitä tulee tulkita ja soveltaa 72. pykälän tarkoituksen mukaisesti (Japanin korkeimman oikeuden päätös vuodelta Showa 46 (1971), heinäkuun 14. päivä, suuri jaosto, rikosasioiden kokoelma, 25. vuosikerta, nro 5, sivu 690), ja lopullinen tulkinta ja soveltaminen on jätetty tuomioistuinten päätettäväksi.
Liittyvä artikkeli: Mistä alkaa ei-asianajotoiminta? Selitys oikeudellisista toimista, joita vain asianajajat voivat suorittaa[ja]
Oikeusministeriön julkaisemat ohjeistukset
Oikeusministeriö on julkaissut ohjeistuksen nimeltään “AI:n ja muiden vastaavien teknologioiden käyttö sopimusasiakirjojen ja niihin liittyvien tehtävien tukipalveluissa sekä niiden suhde asianajajalain (Japanese Attorney Act) 72. pykälään”. Ohjeistuksessa esitetään ministeriön näkemyksiä palveluista, jotka tukevat sopimusasiakirjojen luonnostelua, tarkastusta ja hallinnointia osittain automatisoimalla näitä tehtäviä AI:n avulla, ja niiden suhdetta asianajajalain 72. pykälään.
Seuraavaksi selitämme kriteereittäin, milloin toiminta voi rikkoa asianajajalain 72. pykälän mukaista “lakimiestoiminnan harjoittamisen kieltoa”.
Onko tarkoituksena saada korvausta?
Esimerkiksi, jos yritys tarjoaa palvelua ilman minkäänlaista taloudellista hyötyä, se ei riko mainittua pykälää. Kuitenkin, jos seuraavissa tapauksissa voidaan tunnistaa todellinen vastikkeellinen suhde palvelun tarjoamisen ja taloudellisen hyödyn välillä, katsotaan toiminnan olevan korvausta tavoittelevaa:
- Kun kyseinen yritys ohjaa asiakkaat sopimaan toisen maksullisen palvelun tarjoajan kanssa
- Kun kolmas osapuoli tarjoaa maksullista palvelua ja maksaa yritykselle rahaa tai muuta taloudellista hyötyä
- Kun palvelua tarjotaan vain niille, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun, tilausmaksun tai muun maksun, riippumatta siitä, mitä nimitystä käytetään
Koskeeko palvelu oikeudellista asiaa?
Mainitut “oikeudenkäynnit, hallinnolliset menettelyt ja muut vastaavat toimenpiteet” ovat oikeudellisia asioita, ja samoin katsotaan olevan sellaiset tapaukset, joissa on oikeudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia erimielisyyksiä tai epävarmuuksia (joissa on kyse tapahtumasta). Käytännössä tapauskohtaisesti arvioidaan, onko kyseessä oikeudellinen asia, ottaen huomioon sopimuksen tarkoituksen, osapuolten välisen suhteen, tapahtumien kulun ja taustatiedot.
Onko palvelun toiminto tai esitys oikeudellista työtä?
“Oikeudellinen työ” tarkoittaa tässä yhteydessä mainittuja “arviointeja, edustusta, välitystä tai sovittelua”, sekä muita toimenpiteitä, jotka aiheuttavat oikeudellisia vaikutuksia tai muutoksia. Palvelun sisältämän toiminnon tai esityksen oikeudellisuus arvioidaan sen toimintojen ja esityksen perusteella. Sopimusasiakirjojen tukipalvelut voidaan pääpiirteittäin jakaa kolmeen luokkaan: “sopimusasiakirjojen luonnostelun tukipalvelut”, “sopimusasiakirjojen tarkastuksen tukipalvelut” ja “sopimusasiakirjojen hallinnoinnin tukipalvelut”.
Esimerkiksi luonnostelun tukipalveluissa, jos käyttäjän syöttämän tiedon perusteella näytetään konkreettinen sopimusasiakirja, voi palvelu kuulua oikeudellisen työn piiriin. Toisaalta, jos palvelu valitsee käyttäjän syötteen perusteella ennalta määritellyistä pohjista tietyn mallin ja näyttää sen käyttäjän syötteen mukaisesti, ei se välttämättä ole oikeudellista työtä.
Tarkastuksen tukipalveluissa, jos tarkastettavan sopimusasiakirjan sisältöön liittyen näytetään yksittäisen tapauksen mukaisia oikeudellisia riskejä tai konkreettisia muutosehdotuksia, voi palvelu kuulua oikeudellisen työn piiriin. Toisaalta, jos palvelu vain näyttää ennalta määritellyn mallin ja tarkastettavan asiakirjan eroavaisuudet ilman, että niiden sisältöön puututaan, ei se välttämättä ole oikeudellista työtä.
Onko asianajajan tarkastusta tai muokkausta?
Vaikka palvelu olisi “korvausta tavoitteleva”, “oikeudellista asiaa” koskeva ja “oikeudellista työtä” sisältävä, ei se riko asianajajalakia, jos asianajaja tarkastaa kyseiset sopimusasiakirjat ja tarvittaessa muokkaa niitä.
Yhteenveto: AI:n avulla toimiva LegalTech ja asianajajien yhteistyö edistää liiketoimintaa
Viimeaikaisen tekoälyn kehityksen myötä sopimusten ja muiden oikeudellisten asiakirjojen tukipalveluiden tarjoaminen on muuttunut helpommaksi, ja näiden palveluiden kysyntä odotetaan kasvavan. Japanin oikeusministeriön julkaisemat ohjeet ‘Tekoälyä hyödyntävien sopimusten ja muiden oikeudellisten asiakirjojen tukipalveluiden tarjoaminen ja Japanin asianajajalain (Japanese Attorney Act) 72. pykälän suhde’ tarjoavat LegalTech-palveluita tarjoaville yrityksille viitekehyksen, jota noudattamalla he voivat varmistaa 72. pykälän mukaisuuden.
Jatkossa tekoälyä hyödyntävien oikeudellisten palveluiden odotetaan parantavan sopimusten ja muiden oikeudellisten asiakirjojen käsittelyn tehokkuutta ja laatua. Kuitenkin, kuten ChatGPT:n tapauksessa on huomattu, tekoälyn antamat vastaukset eivät aina ole oikeita. Käyttäjille voi olla vaikeaa huomata tekoälyn vastauksissa olevia virheitä tai ongelmakohtia.
Liiketoiminnassa odottamattomiin kiistoihin joutuminen ei ole harvinaista. Tehokkuuden lisäämisen ohella asianmukaisen harkinnan ja toiminnan varmistamiseksi tapauskohtaisesti, asianajajan rooli on välttämätön. Ohjeistuksessa selkeästi ilmaistun mukaisesti, asianajajan suorittama tarkastus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet ovat turvallisin tapa käyttää kyseisiä palveluita.
Toimenpiteemme tekoälybisneksen parissa
Tekoälybisneksessä on monia oikeudellisia riskejä, ja on välttämätöntä saada tukea asianajajilta, jotka ovat perehtyneet tekoälyyn liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin. Toimistomme tarjoaa korkeatasoista oikeudellista tukea tekoälybisnekselle, mukaan lukien ChatGPT, yhdistämällä tekoälyyn perehtyneitä asianajajia ja insinöörejä tiimiimme. Palveluihimme kuuluvat sopimusten laatiminen, liiketoimintamallien laillisuuden arviointi, immateriaalioikeuksien suojaaminen ja yksityisyyden suoja. Lisätietoja on kirjoitettu alla olevassa artikkelissa.
Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Tekoäly (ChatGPT ym.) oikeudelliset palvelut[ja]
Category: IT
