Voiko yrityksen panettelu johtaa kunnianloukkaukseen? Esimerkkejä vahingoista ja niiden käsittelytavoista.
Yritysten kohtaamat herjaavat kommentit ovat monille yrityksille pulmallinen kysymys, joka liittyy kunnianloukkaukseen. Sosiaalisen median yleistymisen myötä yksilöt voivat helposti jakaa mielipiteitään, mikä on johtanut myös yritysten mainetta vahingoittavien julkaisujen lisääntymiseen. Kaikki kriittiset mielipiteet eivät kuitenkaan ole laillisesti ongelmallisia.
Tässä artikkelissa selitämme selkeästi, milloin yrityksiä koskevat loukkaavat kommentit täyttävät kunnianloukkauksen kriteerit, käyttäen esimerkkejä vahingon tapauksista. Lisäksi esittelemme muita huomionarvoisia rikoksia, jotka eivät liity kunnianloukkaukseen, sekä keinoja käsitellä kommentoijia. Tämän artikkelin lukemalla ymmärrätte, mitkä ovat yrityksen kannalta sopivat toimintatavat.
Voiko yrityksen panettelu täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit?
Kunnianloukkaus voi toteutua paitsi yksilöiden myös oikeushenkilöiden, kuten yritysten, kohdalla.
Rikoslain 230 § (Kunnianloukkaus)
Joka julkisesti esittää tosiasian ja siten loukkaa toisen kunniaa, tuomitaan kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi, riippumatta siitä, pitääkö esitetty tosiasia paikkansa vai ei.
Viite: e-Gov lainsäädännön haku | Rikoslain 230 § (Kunnianloukkaus)[ja]
Rikoslain 230 § määrittelee kunnianloukkauksen uhriksi “henkilön”, mutta tämä termi käsittää myös oikeushenkilöt, kuten yritykset (korkeimman oikeuden päätös vuodelta Taisho 15 (1926) maaliskuun 24. päivä). Koska oikeushenkilöt toimivat yhteiskunnassa, ne ovat olemassaololtaan yhteiskunnallisen arvostelun kohteena.
Näin ollen yrityksen panettelu internetin keskustelupalstoilla tai sosiaalisessa mediassa voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kuitenkin, jos yrityksen epäkohdista kertominen sisältää yleistä etua tai on yleisön kannalta merkityksellistä, voi laittomuus olla poissuljettu.
【Mitä kunnianloukkaus tarkoittaa?】
Kunnianloukkaus tarkoittaa toisen henkilön tai oikeushenkilön sosiaalisen arvostuksen alentamista julkisesti esittämällä konkreettisia tosiasioita, riippumatta niiden totuudenmukaisuudesta. Esimerkiksi lausunnot tai postaukset, kuten “X on väärinkäyttänyt yrityksen varoja”, “Y on aikaisemmin istunut vankilassa” tai “Z on ollut aviorikoksen osapuolena”, voivat täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
Huomautus 1: Lyhyesti ilmaistuna
【Kunnianloukkauksen toteutumisedellytykset】
Jotta kunnianloukkausta koskeva syyte voidaan nostaa, on täytettävä seuraavat kolme edellytystä:
Julkinen luonne | Tarkoittaa tilannetta, jossa tosiasiat ovat tunnistettavissa epämääräisen suuren joukon toimesta, kuten internetissä, sosiaalisessa mediassa tai mediassa esitetyt lausunnot. Myös pienelle joukolle esitetyt lausunnot voivat täyttää tämän edellytyksen, jos ne voivat levitä laajemmalle yleisölle. |
Tosiasioiden esittäminen | Tarkoittaa, että konkreettisia tosiasioita on esitetty, ja niiden totuusarvoa ei oteta huomioon. Jos tosiasioita ei ole esitetty, teko voi täyttää herjauksen tunnusmerkit. |
Kunnianloukkaavuus | Tarkoittaa sisältöä, joka alentaa yhteiskunnallista arvostusta, ja tähän voivat kuulua panettelu tai pahansuopien huhujen levittäminen. |
Tapaus, jossa yrityksen panettelu tunnustettiin kunnianloukkaukseksi
Yrityksen tai kollegoiden maineen vahingoittaminen tunnustetaan uudenlaisena vakavana sisäisenä väärinkäytöksenä. Erityisesti internetissä yrityksiä tai yksilöitä mustamaalaavat viestit voivat aiheuttaa merkittäviä tappioita, joten niihin tulee suhtautua varoen.
Esittelemme merkittävän oikeustapauksen internetissä tapahtuvasta kunnianloukkauksesta (Japanin korkeimman oikeuden päätös, Heisei 22 (2010) maaliskuun 15. päivä[ja]). Tapaus alkoi, kun erästä ramen-ketjun ylläpitäjää panetelleen miehen toiminta katsottiin kunnianloukkaukseksi.
Tokion alioikeuden ensimmäisen asteen tuomio
Perinteisen tulkinnan mukaan “epätosi kunniaa loukkaava ilmaisu” ei johda kunnianloukkaukseen, jos “väärä tieto uskotaan todeksi varmojen asiakirjojen tai perusteiden vuoksi”.
Tokion alioikeuden ensimmäisen asteen tuomiossa kuitenkin esitettiin löyhempiä kriteerejä yksityishenkilöiden nettipostauksille (Tokion alioikeuden päätös, Heisei 20 (2008) helmikuun 29. päivä). Tarkemmin sanottuna, kunnianloukkaus ei toteudu, ellei ole “tietoisesti postannut epätotta tietoa” tai “laiminlyönyt henkilökohtaisesti mahdollista tutkimusta”. Tämä herätti huomiota.
Internetissä vastaaminen on helppoa ja nettitiedon luotettavuus on yleisesti ottaen matala, minkä vuoksi kriteereitä tulisi lieventää.
Tokion ylioikeuden toisen asteen tuomio
Tokion ylioikeus kumosi alioikeuden ensimmäisen asteen tuomion ja totesi, että internetissä esitettyjen ilmaisujen kunnianloukkauksen toteutumiskriteerit ovat samat kuin aikaisemmin. Vaikka postaus koski yleistä etua ja oli julkisen edun mukaista, syytetty ei kyennyt todistamaan postauksen sisällön todenmukaisuutta, eikä hänellä ollut asianmukaisia syitä uskoa sen olevan totta, joten hänet tuomittiin syylliseksi (Tokion ylioikeuden päätös, Heisei 21 (2009) tammikuun 30. päivä).
Internetissä kirjoitettuna tai ei, toisen mustamaalaaminen ilman varmoja asiakirjoja tai perusteita johtaa kunnianloukkaukseen, ja syytetylle määrättiin 300 000 jenin sakko.
Korkeimman oikeuden päätös
Lopulta korkein oikeus hylkäsi valituksen ja alkuperäinen tuomio vahvistettiin.
1. Myös internetin yksityiskäyttäjien ilmaisutoiminnassa, kuten muissakin ilmaisukeinoissa, kunnianloukkausrikos ei toteudu, ellei voida osoittaa, että tekijällä on ollut asianmukaiset syyt uskoa esittämänsä seikat todeksi varmojen asiakirjojen ja perusteiden valossa. Lievempiä vaatimuksia ei tulisi soveltaa rikoksen toteutumisen kieltämiseen.
Lähde: Japanin korkeimman oikeuden päätöskokoelma ‘Päätöksen ydin'[ja]
Lisäksi korostettiin, että internetin tieto on välittömästi saatavilla suurelle joukolle ihmisiä, mikä voi johtaa vakaviin kunnianloukkauksen vahinkoihin, ja kerran menetetyn maineen palauttaminen ei ole helppoa, eikä vastaväitteet välttämättä palauta mainetta.
Yrityksen panettelu ei aina johda kunnianloukkaukseen
Vaikka kunnianloukkauksen edellytykset täyttyisivät, yrityksen panettelu ei välttämättä ole kunnianloukkaus, jos se kuuluu laillisen toiminnan estäviin poikkeuksiin (huomautus 2).
Huomautus 2: Erityisolosuhteet, jotka tekevät normaalisti laittomasta toiminnasta laillista.
Laillisen toiminnan estävien poikkeusten on täytettävä kaikki kolme seuraavaa ehtoa: ‘tiedon julkisuus’, ‘tarkoituksen yleishyödyllisyys’ ja ‘totuudenmukaisuuden todistaminen’.
Tiedon julkisuus | Tarkoittaa, että kyseessä on yleisen edun kannalta merkittävä tieto, joka koskee julkishallinnon virkamiehiä, poliitikkoja tai yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. |
Tarkoituksen yleishyödyllisyys | Tarkoittaa, että tiedon paljastamisen tarkoituksena on edistää yleistä hyvää, eikä se ole sovellettavissa, jos pääasiallinen tarkoitus on rahallinen hyöty tai henkilökohtainen kauna. |
Totuudenmukaisuuden todistaminen | Paljastetun tiedon on oltava pääosin totta. Vaikka tieto olisi totta, jos sillä ei ole julkisuutta tai yleishyödyllisyyttä, se ei täytä laillisen toiminnan estävien poikkeusten ehtoja. Esimerkiksi henkilön rikostaustaa koskevat tiedot eivät yleensä täytä julkisuuden tai yleishyödyllisyyden ehtoja, joten ne voivat johtaa kunnianloukkaukseen. |
Kun kaikki kolme ehtoa täyttyvät, kyseessä ei ole kunnianloukkaus.
Laillisen toiminnan estävien poikkeusten tunnustamista koskevia konkreettisia esimerkkejä ovat yritysten väärinkäytösten paljastaminen ja poliitikkojen kritisoiminen. Henkilökohtaiset hyökkäykset poliitikkoja vastaan tai perusteettomat herjaukset eivät kuitenkaan täytä laillisen toiminnan estävien poikkeusten ehtoja.
Voiko työntekijän irtisanoa, jos hän julkaisee yrityksestä negatiivisia kommentteja netissä?
Yrityksen käytettävissä olevista kurinpitotoimista ankarin on irtisanominen. Tämä vakava toimenpide vaatii aina riittävät perusteet.
Irtisanomisen oikeutusta arvioitaessa käytetään “irtisanomisoikeuden väärinkäyttöä” koskevaa oikeusperiaatetta, jonka mukaan irtisanomiselle on oltava “objektiivisesti perusteltu syy” ja sen on oltava “yhteiskunnan yleisten käsitysten mukaisesti kohtuullista”. Mikäli näitä ehtoja ei täytetä, irtisanominen voidaan katsoa aiheettomaksi.
Erityisesti silloin, kun harkitaan irtisanomista työntekijän sosiaalisen median julkaisujen perusteella, on tärkeää harkita tarkasti julkaisun sisältöä ja siitä aiheutuneita vaikutuksia. Päätöksen tulee perustua objektiiviseen analyysiin, ei pelkkiin tunteisiin.
Liittyvä artikkeli: Mitä tehdä, jos työntekijä aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa mediassa? Onko irtisanominen tai vahingonkorvaus mahdollista?[ja]
Yrityksen panettelusta johtuvat muut rikokset kuin kunnianloukkaus
Yrityksen panettelevat kommentit voivat johtaa kunnianloukkauksen lisäksi myös ‘luottamuksen vahingoittamisen rikokseen’ tai ‘petolliseen liiketoiminnan häirintään’.
Rikoslain 233 § (Luottamuksen vahingoittaminen ja liiketoiminnan häirintä)
Henkilö, joka levittää valheellisia huhuja tai käyttää petosta vahingoittaakseen toisen henkilön luottamusta tai häiritäkseen tämän liiketoimintaa, voidaan tuomita enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen tai sakottaa enintään 500 000 jenillä.
Viite: e-Gov lainsäädännön haku | ‘Rikoslain 233 § (Luottamuksen vahingoittaminen ja liiketoiminnan häirintä)’刑法第233条(信用毀損及び業務妨害)[ja]
Luottamuksen vahingoittamisen rikos
Luottamuksen vahingoittamisen rikos tarkoittaa toisen henkilön luottamuksen tahallista vahingoittamista valheellisen tiedon levittämisen kautta. Tähän ‘luottamukseen’ sisältyy paitsi taloudellinen luottamus, myös tuotteiden ja palveluiden laadun arvostus. Luottamuksen vahingoittamisen rikos edellyttää, että tieto on valheellista ja että teko on tahallinen. Totuudenmukaiset tiedot tai hyvässä uskossa tehdyt väärinkäsitykset eivät ole rikoksen piirissä, mutta tietyissä tapauksissa ne voivat johtaa toisenlaiseen rikokseen, kuten kunnianloukkaukseen.
Esimerkiksi tapauksessa, jossa nainen julkaisi valheellisia alhaisia arvosteluja terveysravintolisästä, nainen ei saanut syytettä, mutta valheellisten arvostelujen tilaamisesta vastuussa ollut yritysjohtaja tuomittiin 200 000 jenin sakkoihin. Toinen tapaus, jossa henkilö lisäsi vierasesineen ostamaansa mehuun ja teki siitä valheellisen ilmoituksen poliisille, johti tuotteen yhteiskunnallisen luottamuksen vahingoittamisen rikoksen käsittelyyn.
Petollinen liiketoiminnan häirintärikos
Petollinen liiketoiminnan häirintärikos tarkoittaa toisen henkilön liiketoiminnan häirintää petoksen avulla. Petollisen liiketoiminnan häirintärikoksen toteutumiseksi tarvitaan kolme elementtiä: ‘petos’, ‘liiketoiminta’ ja ‘häirintä’. Petoksella tarkoitetaan toisen henkilön harhaanjohtamista tai väärinkäsityksen hyväksikäyttöä, ja siihen sisältyy suorat huijaukset sekä koneiden tai tuotteiden laittomat manipulaatiot. Liiketoiminnalla viitataan jatkuvaan kaupalliseen toimintaan tai toimistotyöhön, ja se kattaa sekä voittoa tavoittelevat yritykset että vapaaehtoistyön tai kerhotoiminnan. Häirintä ei tarkoita ainoastaan todellista liiketoiminnan toiminnan estämistä, vaan myös häirinnän mahdollisuuden syntymistä.
Esimerkiksi teot, kuten ravintolalle tehty keksitty kotiinkuljetuspyyntö, joka aiheuttaa turhaa toimitusta, tai ramen-ravintolaan toistuvasti soitettu pahantahtoinen mykkäpuhelu, tai elintarvikkeisiin sekoitetut neulat ovat petollisen liiketoiminnan häirintärikoksen piirissä. Samoin on tilanne, jossa ravintolan osa-aikainen työntekijä julkaisee hygienian laiminlyöntiä koskevan videon jakamissivustolla.
Sekä luottamuksen vahingoittamisen rikos että petollinen liiketoiminnan häirintärikos eivät ole rikoksia, jotka vaatisivat uhriksi joutuneen henkilön tekemää rikosilmoitusta, mutta poliisin toimesta rikoksen tutkintaan ryhtyminen on epätodennäköistä, ja käytännössä uhriksi joutuneen henkilön tekemä ilmoitus on suotavaa.
Toimintatavat, kun yrityksestä kirjoitetaan negatiivisesti netissä
Kun yrityksestä kirjoitetaan negatiivisesti netissä, on nopea ja tehokas toiminta välttämätöntä. Tässä artikkelissa käymme läpi konkreettisia toimintatapoja väärän tiedon levittämisen uhrina ollessa neljän askeleen kautta.
- Pyydä poistamaan loukkaavaa sisältöä sisältävä viesti
- Selvitä viestin lähettäjän henkilöllisyys
- Konsultoi asianajajaa
- Jätä rikosilmoitus tai kannekirjelmä poliisille
Alla selitämme kunkin vaiheen yksityiskohtaisesti.
Loukkaavien viestien poistopyynnöt
Sosiaalisen median tai keskustelupalstojen kautta leviävät kunniaa loukkaavat sisällöt on ensisijaisesti poistettava ja niiden leviämisen estettävä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi keskeisiä menetelmiä ovat:
- Suora yhteydenotto alustan ylläpitäjiin
- Erityisten raportointijärjestelmien käyttö (esimerkiksi “ilmoita väärinkäytöstä” -toiminto tai “yhteydenottolomake”)
Yrityksenä voitte itse pyytää sisällön poistamista, mutta asianajajan kautta tehty poistovaatimus voi johtaa nopeampiin ja varmempiin tuloksiin.
Kuitenkin, jos tieto on jo levinnyt laajalle, sen täydellinen poistaminen ei ole realistista. Tällaisissa tilanteissa on suositeltavaa käyttää strategisesti virallisia lausuntoja tai lehdistötiedotteita väärän tiedon oikaisemiseen ja oikean tiedon levittämiseen. Jos haluat tietää lisää viestien poistamisesta, tutustu alla olevaan artikkeliin.
Liittyvä artikkeli: Kuinka poistaa negatiiviset twiitit Twitterissä?[ja]
Lähettäjän tunnistaminen
Verkossa tapahtuvan kunnianloukkauksen käsittelemiseksi on tarpeen tunnistaa lähettäjä. Lähettäjän tunnistaminen tapahtuu yleensä kaksivaiheisen tietojen paljastamispyynnön kautta. Ensin pyydetään sivuston ylläpitäjältä IP-osoitteen paljastamista ja sen jälkeen internetpalveluntarjoajalta sopimusasiakkaan tietojen luovuttamista.
Lähettäjän tietojen paljastamispyyntöä tehdessä on tärkeää huolellisesti varmistaa, että kyseinen viesti täyttää laillisesti kunnianloukkauksen kriteerit. Pelkkä mielipiteen ilmaisu tai epämääräinen sisältö, sekä todenmukaiset kuvaukset eivät usein täytä kunnianloukkauksen kriteerejä.
Lisäksi, jos viestistä on kulunut pitkä aika, palveluntarjoajan tallenteet saattavat olla poistettu ja lähettäjän tunnistaminen voi muodostua vaikeaksi. Nämä seikat huomioon ottaen on arvioitava tietojen paljastamispyynnön toteutettavuutta ja tehokkuutta.
Reiwa 4 (2022) vuoden lokakuussa tehty lainmuutos on yksinkertaistanut lähettäjän tietojen paljastamisprosessia. Uuden ‘lähettäjän tietojen paljastamismääräyksen’ järjestelmän myötä menettely on nopeutunut ja taakkaa on kevennetty. Kuitenkin, joissakin tilanteissa perinteinen menetelmä voi olla sopivampi, joten on viisasta valita paras lähestymistapa asianajajan neuvon pohjalta.
Jos haluat tietää lisää lähettäjän tietojen paljastamispyynnöstä, tutustu alla olevaan artikkeliin.
Liittyvä artikkeli: Mikä on lähettäjän tietojen paljastamispyyntö? Asianajaja selittää uuden menettelyn luomisen ja sen kulun lainmuutoksen myötä[ja]
Ota yhteyttä lakimieheen
Internetissä tapahtuva kunnianloukkaus voi aiheuttaa uhrille vakavia seurauksia, ja sen käsitteleminen vaatii erikoisosaamista sekä nopeaa toimintaa. Monet uhrit ovat epävarmoja siitä, miten heidän tulisi toimia. Tehokkaaseen vastatoimeen on välttämätöntä saada tukea lakimieheltä, joka on oikeudellisen asiantuntemuksen ammattilainen.
Lakimies voi tarjota kattavaa tukea, joka ulottuu sivuston ylläpitäjien tai palveluntarjoajien kanssa käytävistä neuvotteluista oikeudenkäyntimenettelyihin todisteiden säilyttämiseksi ja jopa yhteistyöhön poliisin tai syyttäjän kanssa. Erityisesti internetissä tapahtuvissa kunnianloukkaustapauksissa, joissa aika on olennainen tekijä, lakimiehen nopeat ja tarkat päätökset ovat avainasemassa uhrin oikeuksien suojelemisessa.
Lakimies suorittaa monimutkaisia toimenpiteitä, kuten tehokkaan todistusaineiston keräämisen, asianmukaisten syytekirjelmien laatimisen ja oikeudellisten toimenpiteiden nopean edistämisen, hyödyntäen kokemustaan ja tietämystään.
Rikosilmoituksen ja syytteen jättäminen poliisille
Jos haluatte, että vastapuoli saa rikosoikeudellista seuraamusta, syytteen jättäminen poliisille on tehokas keino. Syytteen jättämisen myötä poliisilla on periaatteessa velvollisuus ottaa se käsiteltäväksi. Tämä eroaa rikosilmoituksesta, sillä se lisää tutkinnan aloittamisen varmuutta.
Kun syyte on hyväksytty, poliisi suorittaa tutkinnan ja sen jälkeen asian siirtää syyttäjänvirastolle. On kuitenkin huomattava, että syyttäjä päättää lopulta, nostetaanko syyte vai ei, joten kaikki syytteet eivät välttämättä johda oikeudenkäyntiin.
Lisäksi kunnianloukkaus on sellainen rikos, josta voi tehdä syytteen vain uhri itse. Syytteen tekemiselle on kolmen vuoden määräaika siitä, kun rikoksen uhri on saanut tietää tekijästä. Jos tämä aika ylittyy, voi olla, että oikeudellisia toimenpiteitä ei enää voi toteuttaa, joten tämä on tärkeää pitää mielessä.
Yhteenveto: Yrityksen panettelu voi olla kunnianloukkausta
Yrityksen edustajana, kun yritystä vastaan esitetään panetteluja tai herjauksia internetissä, nopea ja asianmukainen toiminta on tarpeen. Yrityksen maineen panettelu voi merkittävästi vahingoittaa yrityksen mainetta ja luottamusta, ja se voi myös täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
Erityisesti tosiasioihin perustumattomat herjaukset tai yrityksen sosiaalista arvostusta perusteettomasti alentava sisältö voi olla oikeudellisten toimenpiteiden kohteena. Aiemmissa oikeustapauksissa on ollut tilanteita, joissa yritystä vastaan esitetty panettelu on tunnustettu kunnianloukkaukseksi.
Kuitenkin totuudenmukainen lausunto tai yleistä etua palveleva kritiikki voi olla poikkeus, joten tilannetta on arvioitava huolellisesti. Toimenpiteenä on ensin tehtävä pyyntö ongelmallisen julkaisun poistamiseksi ja edetä julkaisijan tunnistamiseen.
Samanaikaisesti suosittelemme vahvasti konsultoimaan asianajajaa. Asianajaja voi lain näkökulmasta analysoida tilannetta ja ehdottaa parhaita toimintatapoja. Tarvittaessa hän voi myös harkita rikosilmoituksen tai syytteen jättämistä poliisille.
Lisäksi, jos yrityksen oma työntekijä on tehnyt panettelevan julkaisun, on harkittava asianmukaista kurinpidollista toimenpidettä työsuhteiden sääntöjen mukaisesti. Kuitenkin, jos ryhdytään toimenpiteisiin kuten irtisanominen, on asianajajan neuvonta välttämätöntä lain noudattamiseksi.
Kunnianloukkauksen lisäksi on mahdollista, että teko täyttää myös liiketoiminnan häirinnän tai luottamuksen rikkomisen tunnusmerkit, joten kokonaisvaltainen neuvonta on viisasta. Yrityksen maineen suojelemiseksi ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi suosittelemme konsultoimaan asiantuntijaa, asianajajaa.
Esittelyssä toimistomme ratkaisut
Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-osaamisen, erityisesti internetin ja oikeudellisen asiantuntemuksen, tarjotakseen ainutlaatuisia ja tehokkaita oikeudellisia palveluita. Viime aikoina internetissä leviävät mainehaitat ja herjaavat tiedot voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa, jos niitä ei huomioida. Toimistomme tarjoaa ratkaisuja mainehaittojen ja nettikiusaamisen hallintaan. Lisätietoja on saatavilla alla olevassa artikkelissa.
Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Pörssiyhtiöiden ja muiden mainehaittojen hallinta[ja]
Category: Internet