Voivatko radikaalit nettipostaukset olla uhkauksia - Ovatko 'tapan sinut' tai 'kuole' uhkauksia?

Jos julkaiset SNS:ssä, blogissa tai keskustelupalstalla sisältöä, joka loukkaa tai herjaa muita, saatat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Jos julkaisusi sisältö on erityisen raju, se saattaa täyttää uhkauksen tunnusmerkistön. Mutta millainen julkaisu täyttää uhkauksen tunnusmerkistön? Käydään läpi oikeustapauksia, jotka perustuvat todellisiin julkaisuihin.

Vuonna 2008 (Heisei 20), “Maito ja kananmunat” -teoksella 138. Akutagawa-palkinnon voittanut Kawakami Mieko haki vahingonkorvausta, koska häntä uhkailtiin ja hänen mainettaan loukattiin ‘5ch’ -keskustelupalstalla ja blogissa. Päätös annettiin 10. kesäkuuta 2021 (Reiwa 3) Tokion alioikeudessa, joka totesi uhkauksen toteen näytetyksi ja määräsi vastaajan maksamaan vahingonkorvauksia.

Tapahtumien kulku

Syytetty nainen postasi lokakuussa 2018 “5ch” -foorumille viestejä, kuten “Toivon todella, että hän kuolisi” ja “Ei ole muuta vaihtoehtoa, täytyy vain tehdä se” (jäljempänä viesti ①), elokuussa ja syyskuussa samana vuonna hän kirjoitti “Jos haluan tehdä sen 18. marraskuuta, voin tehdä sen” ja “Valmistaudun aina huolellisesti” (jäljempänä viesti ②), ja lokakuussa hän postasi “Milloin aion toteuttaa sen”, “Kyllä, tämä on varmasti ennakkovaroitus” ja “Kostan” sekä “Suora toiminta” (jäljempänä viesti ③).

Kantaja oli suunnitellut esiintyvänsä julkisessa keskustelutilaisuudessa Aoyama Book Centerissä 18. marraskuuta samana vuonna, ja hän oli ilmoittanut tästä blogissaan ja muissa kanavissa. Kuitenkin, viestien ① ja ③ jälkeen hän konsultoi poliisin kanssa, joka kehotti häntä perumaan esiintymisensä, minkä hän tekikin.

Kantaja vaati kunkin viestin lähettäjän tietojen paljastamista, sai nämä tiedot palveluntarjoajalta ja internet-palveluntarjoajalta, ja nosti kanteen syytettyä vastaan. Hän syytti syytettyä uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta, ja vaati vahingonkorvauksia laittoman toiminnan perusteella.

Uhkailurikoksesta

Uhkailurikos on vakava rikos, joka on määritelty Japanin rikoslain (japanilainen ~ Rikoslaki) 222 §:ssä. Jos loukkaat toista ihmistä uhkaavilla sanoilla, saatat syyllistyä uhkailurikokseen.

1. Henkilö, joka uhkaa toista ihmistä aiheuttamalla vahinkoa tämän elämälle, terveydelle, vapaudelle, maineelle tai omaisuudelle, voidaan tuomita enintään kahden vuoden vankeuteen tai enintään 300 000 jenin sakkoon.

Rikoslaki 222 § (Uhkailu)

Jos teet tällaisen uhkaavan postauksen, saatat joutua rangaistuksi, vaikka uhri ei tekisi rikosilmoitusta, koska uhkailurikos on niin sanottu ei-riippuvainen rikos.

Uhkailurikos ja ‘vahingon ilmoittaminen’

Uhkailurikos toteutuu, kun henkilölle (tai hänen sukulaiselleen) ilmoitetaan aikomuksesta aiheuttaa vahinkoa hänen elämälleen, terveydelleen, vapaudelleen, maineelleen tai omaisuudelleen. Tätä kutsutaan ‘vahingon ilmoittamiseksi’.

Vahingon ilmoittamisen tapaa ei ole rajoitettu. Se voi toteutua suullisesti tai kirjallisesti, ja se voi toteutua myös eleillä, kunhan uhri saa siitä tietää. Tietenkin, jos lähetät uhkaavan viestin toiselle henkilölle LINE-sovelluksessa tai sähköpostitse, se katsotaan ‘ilmoitukseksi’, ja se on uhkailurikos.

Myös netissä tehdyt julkaisut voivat olla ‘vahingon ilmoittamista’, jos ne ovat riittävän pelottavia. Esimerkiksi, jos julkaiset jotain toisen henkilön sosiaalisen median sivulle tai omaan blogiisi, tai jos julkaiset jotain anonyymillä keskustelufoorumilla, se voi olla ‘vahingon ilmoittamista’, jos se tunnustetaan sellaiseksi. Tällöin uhkailurikos voi toteutua, ja sinua voidaan vaatia vastuuseen paitsi rikosoikeudellisesti, myös siviilioikeudellisesti.

https://monolith.law/reputation/intimidation-duress[ja]

Uhkailurikoksen toteutuminen

Uhkailurikoksen toteutumiseksi on olemassa useita ehtoja. Sivustollamme aiemmin käsitellyssä artikkelissa “Onko ‘kuole’ -viesti kunnianloukkaus? Kaksi kiisteltyä oikeustapausta selitettynä” otimme esille tapauksen, jossa yritysjohtaja vaati vahingonkorvausta, koska hänelle oli lähetetty noin kuukauden aikana 13 kertaa viestejä, kuten “kuole”, “kuole jo”, “kuole nopeasti” ja “kuole heti”. Tässä tapauksessa loukkausrikos tunnustettiin, mutta uhkailurikosta ei.

Syynä tähän oli se, että tuomioistuin katsoi näiden viestien käyttävän vain ilmaisua “kuole”, eikä esimerkiksi ilmaisua “tapan sinut”. Lisäksi viestit eivät sisältäneet tappamisen ajankohtaa, paikkaa tai menetelmää tai muita konkreettisia tietoja, joten tuomioistuin katsoi, ettei viestit osoittaneet tappoaikeita kantajaa kohtaan.

Lisäksi tässä tapauksessa tuomioistuin katsoi, etteivät viestit viitanneet kantajan konkreettisiin tosiasioihin, eikä niitä voitu tulkita viittaavan mihinkään kantajaan liittyvään konkreettiseen tosiasiaan, kun otetaan huomioon tavallisen lukijan normaali huomio ja lukutapa. Näin ollen viestit eivät alentaneet kantajan yhteiskunnallista arvostusta, joten kunnianloukkausrikosta ei myöskään tunnustettu.

Uhkailurikoksen tunnustamiseksi se arvioidaan kokonaisuutena, mutta tämän on täytettävä tietyt ehdot. Miten tässä tapauksessa kävi?

https://monolith.law/reputation/die-libel-threatening-crime[ja]

Tuomioistuimen päätös uhkailurikoksesta

Tuomioistuin arvioi ensin, onko “5ch” -sivustolle lähetetty artikkeli① laiton uhkaus.

Artikkelissa lukee: “Toivon todella, että hän kuolee”, “Ei ole muuta vaihtoehtoa, täytyy pistää” (Artikkeli①), “Jos haluan, voin tehdä sen 18. marraskuuta”, “Olen aina valmiina” (Artikkeli②). Tämä viittaa siihen, että syytetty, joka on artikkelin lähettäjä, on valmis vahingoittamaan kantajaa jossain tapahtumassa tai muussa tilaisuudessa, tai että hän on valmistautunut siihen. Tämä voidaan tulkita uhkaukseksi, joka kohdistuu kantajan henkeen tai terveyteen.

Tokion alioikeus, päätös 10. kesäkuuta 2021 (2021)

Tuomioistuin katsoi, että tämä on laiton uhkaus. Päätös perustui siihen, että artikkelissa mainittiin konkreettinen tapa “pistää” ja konkreettinen päivämäärä “18. marraskuuta”, joka oli julkisen keskustelutilaisuuden päivämäärä.

Toisaalta, artikkelin③ laillisuus uhkauksena oli epäselvä. Vaikka artikkelissa luki “milloin se toteutetaan” ja “kyllä, tämä on varoitus”, kokonaisuutena “toteutus” tai “varoitus” ei ollut selvä. Tuomioistuin ei katsonut, että artikkelissa olisi mainittu mitään, mikä viittaisi kantajaan kohdistuvaan uhkaan tai “toteutukseen”, joten se ei ollut laiton.

Kuitenkin, artikkelissa③ luki “kostaa” ja “suorittaa suora toiminta”, jotka voidaan tulkita vihjauksiksi siitä, että tekijä aikoo vahingoittaa kantajan henkeä tai terveyttä. Kokonaisuutena katsottuna tuomioistuin katsoi, että artikkeli ilmaisi tekijän aikomuksen vahingoittaa kantajan henkeä tai terveyttä, ja se oli laiton uhkaus.

Toisaalta, syytetty väitti, ettei hänellä ollut aikomusta toteuttaa uhkausta kantajaa kohtaan. Tuomioistuin kuitenkin totesi, että tämä on “syytetyn subjektiivinen tilanne”, jolla ei ole suoraa vaikutusta laittomuuteen.

Jos loukkaat toista henkilöä ja teet uhkauksen, joka voidaan tulkita laittomaksi, “ei ollut aikomusta toteuttaa sitä” -puolustus ei ole pätevä, koska se on “syytetyn subjektiivinen tilanne”.

Vahingonkorvauksesta tuomioistuimen päätös

Tuomioistuin otti huomioon uhkailun aiheuttaman vahingon, joka ilmensi syytetyn aikomusta vahingoittaa kantajan henkeä ja terveyttä. Tämän seurauksena kantaja perui esiintymisensä tapahtumassa. Ottaen huomioon nämä seikat, tuomioistuin myönsi kantajalle 1 miljoonan jenin suuruisen hyvityksen.

Lähettäjän tietojen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset olivat 1,08 miljoonaa jeniä, jotka hyväksyttiin osana lähettäjän tietojen paljastamiseen liittyvää menettelyä. Kuitenkin, koska artikla ③の１ ei katsottu laittomaksi toiminnaksi kantajaa kohtaan, tämä summa vähennettiin. Vastaajalle aiheutuneet laittomat toimet ja niiden aiheuttamat kustannukset lähettäjän tietojen hankkimiseksi (1,08 miljoonaa jeniä x 7/8 =) 945 000 jeniä hyväksyttiin kohtuullisena korvauksena.

Yhteenveto

Tässä tapauksessa syytetyn kotiin tehtiin kotietsintä, mutta koska kyseessä oli ensikertalainen ja henkilöllisyys oli selvä, pidätystä ei tehty.

On sanomattakin selvää, että alhaiset rikokset tekevät henkilöt joutuvat aina vastuuseen ja rangaistuksen kohteeksi. Tämän pitäisi olla yleisesti tiedossa oleva perusasia.

Toimenpiteet toimistossamme

Monolis Lakitoimisto on IT- ja erityisesti internet- ja lakiasiantuntija. Viime vuosina, jos sivuutetaan internetissä leviävät mainehaitat tai herjaavat tiedot, se voi aiheuttaa vakavia vahinkoja. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja mainehaittojen ja nettikiusaamisen torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.