Talous- ja teollisuusministeriön 'AI-palveluntarjoajien ohjeistus' selitettynä asianajajan toimesta

Vuonna 2024 (2024年) Japanin talous- ja teollisuusministeriön kokoama “AI-yritysten ohjeistus (versio 1.0)[ja]” on laadittu vastauksena AI-teknologian nopeaan kehitykseen ja siihen liittyviin riskienhallinnan sekä eettisten haasteiden kasvuun yhteiskunnan ja yritysten toiminnassa. Ohjeistuksen tarkoituksena on osoittaa suuntaa yritysten AI-governance -toiminnalle ja edistää AI:n asianmukaista käyttöä sekä yhteiskunnallista luottamusta. Ohjeistus toimii tärkeänä viitekehyksenä ja on luonteeltaan soft law, eli sillä ei ole oikeudellista sitovuutta. Se selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja korostaa riskipohjaista lähestymistapaa sekä yhdenmukaisuutta kansainvälisten järjestelmien kanssa.

Ohjeistuksen erityispiirteenä on “agile governance” -ajattelutavan omaksuminen, joka ei perustu jäykkään sääntelyyn vaan kykenee joustavasti mukautumaan ympäristön muutoksiin. Yritykset voivat käyttää tätä lähestymistapaa AI:n kehittämisessä, tarjoamisessa ja käytössä kohdattavien haasteiden ratkaisemiseen. Tämä tapahtuu ympäristö- ja riskianalyysin, tavoitteiden asettamisen, toiminnan ja arvioinnin jatkuvan syklin kautta, mikä mahdollistaa riskien vähentämisen ja teknologian kestävän kehityksen. Lisäksi ohjeistuksessa korostetaan useiden toimijoiden välistä yhteistyötä, datan asianmukaista liikkuvuutta ja johtotason aktiivista osallistumista tehokkaan governance-rakenteen tukipilareina.

Japanin talous- ja teollisuusministeriön julkaisema “AI-toimijoiden opas” ja sen tausta

Huhtikuussa 2024 (Reiwa 6), Japanin talous- ja teollisuusministeriö laati ja julkaisi “AI-toimijoiden oppaan (versio 1.0)[ja]“. Tämä opas on sijoitettu ohjeistukseksi, jolla ei ole oikeudellista sitovuutta, ja sen tarkoituksena on tukea AI-teknologian kehitystä ja sen soveltamista yhteiskunnassa. Se ei siis aseta velvoitteita kuten laki, vaan tarjoaa perusperiaatteet ja ohjeet, jotka toimivat viitekehyksenä yritysten käytännön toimille. Oppaan rakenne koostuu pääosasta, jossa esitetään periaatteet ja perusajatukset, sekä liitteestä, joka tarjoaa konkreettisia käytännön menetelmiä.

Ihmiskeskeisten AI-yhteiskuntaperiaatteiden pohjalta muodostettu ajattelutapa

“AI-toimijoiden ohjeistus” perustuu maaliskuussa 2019 (Heisei 31) esiteltyihin ihmiskeskeisiin AI-yhteiskuntaperiaatteisiin. Näissä periaatteissa korostetaan perustavaa laatua olevaa ajatusta, että “ihmisiä ei käytetä AI:n toimesta, vaan ihmiset käyttävät AI:ta”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että AI:n tulisi toimia ihmisen hallinnassa ja toimia välineenä ihmisen kykyjen laajentamiseen, välttäen tilanteita, joissa ihmiset tulevat liiallisen riippuvuuden myötä ohjailtaviksi.

Lisäksi AI:n ei tulisi rajoittua pelkästään ihmistyön korvaajaksi, vaan sen tulisi toimia edistyneenä ja kätevänä työkaluna, joka laajentaa ihmisten luovuutta ja kykyjä. Tästä syystä AI:n käyttäjien on itse päätettävä, miten he hyödyntävät teknologiaa, ja heidän on kannettava vastuu päätöksistään.

Aiempien ohjeistusten yhdistäminen ja päivittäminen

Tämä ohjeisto on laadittu yhdistämällä ja päivittämällä kolme aiempaa keskeistä ohjeistusta.

• “AI-kehityksen ohjeistus” (2017): Selittää AI-kehityksen perusperiaatteet ja huomioon otettavat seikat.
• “AI:n hyödyntämisen ohjeistus” (2019): Esittää AI:n hyödyntämisen perusperiaatteet ja niiden selitykset.
• “AI-periaatteiden toteuttamisen hallintaa koskeva ohjeistus” (2021): Tarjoaa konkreettisia toimintatavoitteita ja käytännön esimerkkejä yhteiskunnallisen käyttöönoton edistämiseksi.

Nämä ovat toimineet ohjenuorina AI-toimijoille, joita heidän on noudatettava. Uudessa “AI-toimijoiden ohjeistuksessa” nämä on yhdistetty ja sisältö on päivitetty ottaen huomioon kansainväliset suuntaukset ja uusien teknologioiden esiinmarssin.

Kehitysprosessi ja julkaisun tausta

“AI-palveluntarjoajien ohjeistoluonnos” esiteltiin ensimmäistä kertaa Japanin hallituksen AI-strategianeuvoston (7. kokous) kokouksessa 21. joulukuuta (2023) vuonna 2023. Tämän jälkeen Japanin sisäasiainministeriö ja talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisivat sen virallisesti 19. tammikuuta 2024, ja seuraavana päivänä, 20. tammikuuta, alkoi julkisen kommentoinnin kausi, joka kesti 19. helmikuuta asti. Tämän mielipidekyselyn prosessin jälkeen “AI-palveluntarjoajien ohjeistus (versio 1.0)” saatiin valmiiksi ja julkaistiin 19. huhtikuuta samana vuonna.

Ohjeistuksen merkitys Japanissa

Toisin kuin EU:ssa, jossa AI-säädöslaki on säädetty niin sanottuna kovana lainsäädäntönä, Japanin “AI-yritysten ohjeistus” on niin sanottua pehmeää lainsäädäntöä, jolla ei ole oikeudellista sitovuutta. Se tarjoaa perusperiaatteita ja toimintasuuntaviivoja, joita AI-yritysten tulisi noudattaa. AI-teknologian kehittyessä nämä ohjeet ovat tärkeä askel kohti asianmukaista käyttöä yhteiskunnassa ja luotettavan AI-yhteiskunnan rakentamista. Yritysten odotetaan käyttävän tätä ohjeistusta viitekehyksenä omien AI-kehitys- ja hyödyntämispolitiikkojensa kehittämisessä.

Japanin AI-yritysten ohjeistuksen perusajatukset

Japanin AI-yritysten ohjeistus on rakennettu kolmen perusajatuksen ympärille, joiden tarkoituksena on edistää AI-teknologian kehitystä ja sen asianmukaista käyttöönottoa yhteiskunnassa.

Yritysten omaehtoisen toiminnan tukeminen

Japanin AI-yritysten ohjeistus tarjoaa suuntaviivoja yritysten toteutettaviksi toimenpiteiksi riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti, jossa toimenpiteet mukautetaan riskin suuruuden ja todennäköisyyden mukaan. Tämä lähestymistapa suosittaa joustavia toimenpiteitä, jotka vastaavat riskin luonnetta ja tasoa, ottaen huomioon, että eri käyttötapauksissa ja AI-malleissa riskit voivat vaihdella suuresti. Erityisesti on tärkeää huolellisesti arvioida riskejä, sillä ne eivät välttämättä korreloi yrityksen koolla.

Korkean riskin tapauksissa lainsäädännön harkitseminen on tärkeää, kun taas matalan riskin tapauksissa voidaan turvautua yksityisiin sertifiointeihin tai itsearviointeihin. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa tehokkaan riskienhallinnan välttäen samalla liiallista sääntelyä.

Yhteistyö kansainvälisissä keskusteluissa

AI-teknologian markkinat ovat kansainvälisiä, ja japanilaisten yritysten kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on tärkeää varmistaa yhteensopivuus ulkomaisten järjestelmien ja periaatteiden kanssa. Japanin AI-yritysten ohjeistuksen perusperiaatteet ja -ajatukset perustuvat OECD:n AI-periaatteisiin ja muuhun kansainväliseen ohjeistukseen, ja liitteessä on selvitetty yhteyksiä muiden maiden ohjeistuksiin.

Koska AI-mallit ja -palvelut, mukaan lukien perusmallit, toimivat rajat ylittävillä markkinoilla, on japanilaisten yritysten globaalissa toiminnassa tärkeää varmistaa yhteentoimivuus ulkomaisten järjestelmien kanssa. Lisäksi, jos sääntelyä jossain vaiheessa otetaan käyttöön, on vältettävä tilanteita, joissa vain japanilaiset yritykset kantavat raskaita taakkoja ja menettävät kilpailukykyään, ja sen sijaan luotava tehokas järjestelmä, joka takaa tasapuoliset toimintaedellytykset sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille.

Selkeys lukijalle

Japanin AI-yritysten ohjeistuksessa korostetaan lukijan ymmärtämisen helppoutta. Erityisesti ohjeistuksessa erotellaan toimijakohtaisesti, kuten “AI-kehittäjät”, “AI-tarjoajat” ja “AI-käyttäjät”, ja kuvataan kunkin toimijan huomioon otettavat riskit ja toimintapolitiikat.

“Monitoimijayhteistyö” ja “Elävä asiakirja”

Lisäksi Japanin AI-yritysten ohjeistuksen piirteisiin kuuluu “monitoimijayhteistyön” ja “elävän asiakirjan” käsitteiden käyttö. Tämä tarkoittaa, että ohjeistus on laadittu monitoimijayhteistyönä, johon kuuluu koulutus- ja tutkimuslaitoksia, kansalaisyhteiskuntaa ja yksityisiä yrityksiä, ja se on suunniteltu painottaen tehokkuutta ja oikeutusta. Lisäksi AI-governanssin jatkuvan parantamisen nimissä ohjeistusta päivitetään säännöllisesti “elävänä asiakirjana”, ottaen huomioon ketterän governanssin periaatteet.

“AI-toimijoiden ohjeistuksen” pääkohteiden erottelu ja soveltamisala Japanissa

“AI-toimijoiden ohjeistuksen” yhtenä keskeisenä piirteenä on soveltamisalan kohteiden erottelu ominaisuuksien mukaan ja kunkin kohteen vastuulle kuuluvien toimien selkeä määrittely. Ohjeistuksessa “AI-kehittäjät”, “AI-tarjoajat” ja “AI-käyttäjät” määritellään soveltamisalan piiriin kuuluviksi, kun taas “liiketoiminnan ulkopuoliset käyttäjät” ja “datan tarjoajat” on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle.

AI-kehittäjien, -tarjoajien ja -käyttäjien roolit ja vastuut

AI-kehittäjät viittaavat niihin toimijoihin, jotka vastaavat AI:n datan esikäsittelystä, oppimisesta ja kehitysprosessista. Tähän sisältyy kerätyn oppimisdatan esikäsittely, AI-mallien luonti ja niiden hyödyllisyyden varmistaminen kokeilujen kautta. Nämä prosessit muodostavat perustan AI:n suorituskyvylle ja luotettavuudelle, joten kehittäjiltä vaaditaan datan asianmukaista käsittelyä ja korkealaatuisten mallien rakentamista.

AI-tarjoajat ovat niitä tahoja, jotka vastaavat AI-järjestelmien toteuttamisesta ja tarjoamisesta. He integroivat AI-mallit olemassa oleviin tai uusiin järjestelmiin, yhdistävät ne muihin järjestelmiin ja tarjoavat ne käyttäjille. Lisäksi he voivat huolehtia AI-järjestelmien asianmukaisen käytön edistämisestä ja tarjota käyttöön liittyvää tukea tai suoraan operoida ja tarjota AI-palveluita. Tämän avulla he tukevat käyttäjiä AI-järjestelmien turvallisessa ja tehokkaassa hyödyntämisessä.

AI-käyttäjät ovat niitä tahoja, jotka käyttävät AI-järjestelmiä tai -palveluita. Käyttäjät hyödyntävät tarjoajien antamia varoituksia ja käyttävät AI-järjestelmiä asianmukaisesti nauttien niiden eduista. Samalla he kantavat vastuun AI-järjestelmien käytöstä suunnitellun tarkoituksen mukaisesti. Käyttäjien toiminta vaikuttaa näin ollen AI-järjestelmien yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja luotettavuuteen.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tahot

Toisaalta “datan tarjoajat” ja “liiketoiminnan ulkopuoliset käyttäjät” on määritelty ohjeistuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Datan tarjoajat ovat niitä, jotka toimittavat oppimisdataa AI:lle, ja he voivat olla mitä tahansa tahoja yksittäisistä henkilöistä ja yrityksistä sensoreihin ja järjestelmiin, jotka toimittavat dataa. Toisaalta liiketoiminnan ulkopuoliset käyttäjät ovat niitä, jotka nauttivat AI-järjestelmien tai -palveluiden hyödyistä liiketoiminnan ulkopuolella ja jotka saattavat joskus kokea AI:n päätösten vaikutuksia.

Esimerkiksi työnhakijoiden dataa hyödyntävässä AI-palvelussa “AI-kehittäjät” luovat AI-mallin, “AI-tarjoajat” toimittavat palvelun ja yritykset, jotka käyttävät palvelua, ovat “AI-käyttäjiä”. Toisaalta menneisyyden työnhakijat ovat “datan tarjoajia” ja palvelun päätösten kohteena olevat hakijat ovat “liiketoiminnan ulkopuolisia käyttäjiä”.

Yleiset ohjeet AI-toimijoille Japanissa

Japanin “AI-toimijoiden ohjeistossa” esitetään kymmenen yhteistä periaatetta, joita kaikkien toimijoiden, riippumatta niiden ominaisuuksista, tulisi noudattaa. Nämä periaatteet on jaettu kahteen luokkaan: niihin, joita kunkin toimijan tulisi toteuttaa itsenäisesti, ja niihin, joita tulisi toteuttaa yhteistyössä yhteiskunnan kanssa. Ne muodostavat kehyksen AI:n hallintaa varten.

Toimijoiden itsenäisesti toteutettavat seitsemän periaatetta

1. Ihmiskeskeisyys: AI:n käytössä on kunnioitettava yksilön ihmisarvoa ja ymmärrettävä sen tulosten tarkkuus ja rajoitukset, välttäen samalla sen käyttöä sopimattomiin tarkoituksiin. On myös tärkeää olla varovainen AI:n käytössä, joka voi vääristää tietoa tai arvoja ja rajoittaa valinnanmahdollisuuksia, kuten “suodatinkuplassa”.
2. Turvallisuus: Riskianalyysin suorittaminen ja asianmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä, jotta AI-järjestelmät eivät poikkea alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan. On myös tärkeää varmistaa datan tarkkuus ja läpinäkyvyys sekä AI-mallien asianmukainen päivitys.
3. Oikeudenmukaisuus: On pyrittävä siihen, ettei AI:n tuottama tieto edistä ennakkoluuloja tai syrjintää. Ihmisen päätöksentekoa on sisällytettävä AI:n arviointiin ja otettava huomioon mahdolliset ennakkoluulot.
4. Yksityisyyden suoja: Kansainvälisiä henkilötietojen suojan standardeja on noudatettava ja kansainvälisiä yksityisyyttä koskevia ohjeita ja normeja on kunnioitettava. On myös tärkeää varmistaa yhteentoimivuus henkilötietojen rajat ylittävässä siirrossa.
5. Tietoturvan varmistaminen: AI-järjestelmien luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden ylläpitäminen on välttämätöntä, ja teknisen tason mukaiset kohtuulliset toimenpiteet on toteutettava. On myös varauduttava ulkoisiin hyökkäyksiin ja vastattava uusimpiin riskeihin.
6. Läpinäkyvyys: AI-järjestelmien oppimisprosessien ja päättelyketjujen on oltava tarkastettavissa ja tarvittaessa selitettävissä. Algoritmien tai lähdekoodin paljastamista ei kuitenkaan vaadita, ja yksityisyyttä sekä liikesalaisuuksia on kunnioitettava.
7. Vastuullisuus: Jos AI:n tuottamassa tiedossa on virheitä, on ne hyväksyttävä ja suoritettava objektiivista seurantaa. On kehitettävä toimintaperiaatteet sidosryhmille ja raportoitava edistymisestä säännöllisesti.

Yhteiskunnan kanssa yhteistyössä toteutettavat kolme periaatetta

1. Koulutus ja lukutaito: Kaikkien AI:n parissa työskentelevien on saatava riittävä AI-lukutaito ja edistettävä sidosryhmien tietoisuutta AI:n ominaisuuksista ja riskeistä.
2. Reilun kilpailun varmistaminen: On luotava ympäristö, jossa AI:ta hyödyntävät uudet liiketoiminnat ja palvelut voivat kilpailla reilusti, tavoitteena kestävä talouskasvu ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen.
3. Innovaatio: On edistettävä kansainvälistä monimuotoisuutta ja yhteistyötä teollisuuden, akateemisen maailman ja hallituksen välillä sekä varmistettava AI-järjestelmien välinen yhteentoimivuus. Jos standardeja on olemassa, niiden noudattamista suositellaan.

“Agile Governance” merkitys ja käytännön soveltaminen Japanissa

“AI-yritysten ohjeistus” korostaa, että AI-governance-rakenteen luomisessa ei tulisi ottaa käyttöön yhtenäistä lähestymistapaa, vaan joustavaa vastausta tarvitaan kunkin yrityksen koon ja liiketoiminnan luonteen mukaan. On tärkeää, että yritykset eivät vain kopioi muiden yritysten toimintatapoja, vaan että johto ja työntekijät yhdessä kokeilevat ja erehtyvät luodakseen ja hallitakseen sääntöjä, jotka sopivat juuri heidän yritykselleen. Tässä prosessissa avainasemassa on “agile governance” -käytäntöjen toteuttaminen.

Mikä on agile governance?

Agile governance tarkoittaa lähestymistapaa, jossa ei aseteta etukäteen kiinteitä sääntöjä, vaan joustetaan ulkoisen ympäristön ja riskien muutosten mukaan pyörittämällä jatkuvasti seuraavaa sykliä:

• Ympäristö- ja riskianalyysi: Ymmärretään ulkoisen ympäristön ja teknologiset riskit tarkasti.
• Tavoitteiden asettaminen: Asetetaan sopivia tavoitteita nykytilanteen mukaan.
• Järjestelmän suunnittelu: Suunnitellaan tehokas AI-järjestelmä tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Käyttöönotto: Otetaan suunniteltu järjestelmä käyttöön ja tarkastellaan tuloksia.
• Arviointi: Arvioidaan säännöllisesti käyttöönoton tuloksia ja tehdään tarvittavia säätöjä.

Jatkuvasti pyörivän syklin avulla on mahdollista vastata nopeasti ja tehokkaasti teknologian ja markkinoiden nopeisiin muutoksiin.

Kolme pilaria, jotka tukevat agile governancea

“Agile governance” osoittaa, miten governance tulisi kehittyä AI-teknologian edistyessä. Yritysten on mukauduttava joustavasti omaan liiketoimintamalliinsa ja toimintaympäristöönsä sekä työskenneltävä yhtenäisesti johtotasolta työntekijöihin. Lisäksi yhteistyön ja kansainvälisen riskienhallinnan vakiinnuttaminen mahdollistaa tehokkaamman AI-governancen. Tässä yhteydessä seuraavat elementit ovat tärkeitä:

• Usean toimijan välinen yhteistyön varmistaminen: Koska AI-teknologiaan liittyy useita toimijoita arvoketjussa ja riskiketjussa, on tärkeää määritellä kunkin rooli ja vastuu sekä varmistaa yhteistyö. Tämä mahdollistaa riskien asianmukaisen hallinnan AI-järjestelmän kehityksen, tarjoamisen ja käytön kaikissa vaiheissa.
• Sopivan datan liikkuvuuden varmistaminen: AI-governancen toteuttamisessa datan asianmukainen liikkuvuus on välttämätöntä. Erityisesti useiden maiden välistä datan käyttöä ajatellen on säilytettävä datan läpinäkyvyys ja turvallisuus ottaen huomioon kunkin maan sääntely ja riskienhallinnan vaatimukset.
• Johtotason sitoutuminen: Tehokkaan AI-governancen saavuttamiseksi vaaditaan johtotason aktiivista osallistumista. Käytännössä tämä tarkoittaa governance-strategian laatimista, organisaation kokonaisvaltaista järjestelmän rakentamista ja yrityskulttuurin sisäistämistä. Johtotason sitoutuminen toimii liikkeellepanevana voimana, jotta koko organisaatio työskentelee yhteisten tavoitteiden eteen.

Yritysten rakentaman AI-governancen yksityiskohtia, jotka on esitetty “AI-yritysten ohjeistuksessa”, käsitellään tarkemmin alla olevassa artikkelissa.

Liittyvä artikkeli: Miten yritysten tulisi lähestyä AI-governancea? ‘AI-yritysten ohjeistuksen’ mukaiset keskeiset kohdat selitettynä[ja]

Esittelyssä toimistomme tarjoamat ratkaisut

Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-alan ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarjotakseen ainutlaatuisia ja tehokkaita oikeudellisia palveluita.

AI-liiketoimintaan liittyy monia oikeudellisia riskejä, ja tekoälyyn liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä on välttämätöntä saada tukea asianajajilta, jotka ovat perehtyneitä AI:n oikeudellisiin näkökohtiin. Monolith Lakitoimisto tarjoaa korkeatasoista oikeudellista tukea AI-liiketoiminnalle, mukaan lukien ChatGPT, yhdistämällä AI:hin perehtyneitä asianajajia ja insinöörejä tiimiinsä. Palveluihimme kuuluvat sopimusten laatiminen, liiketoimintamallien laillisuuden arviointi, immateriaalioikeuksien suojaaminen ja yksityisyyden suoja. Lisätietoja on saatavilla alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: AI (ChatGPT jne.) oikeudelliset palvelut[ja]