Japanin maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän oikeudellinen kehys: Maahantulon, saapumisen ja maastalähdön hallinnan selitys

Nykyaikaisessa globaalissa taloudessa monikansallisten yritysten menestyminen Japanin markkinoilla edellyttää johtoportaan ja asiantuntijoiden strategista sijoittelua. Tässä kontekstissa syvällinen ymmärrys Japanin maahanmuuttojärjestelmästä ylittää pelkän hallinnollisen tehtävän ja muodostuu yrityshallinnon ja strategisen riskienhallinnan ytimeksi. Vuonna 2023 (Reiwa 5) uusien maahanmuuttajien määrä saavutti noin 23,75 miljoonaa ja vuoden lopussa maassa asuvien ulkomaalaisten määrä nousi noin 3,41 miljoonaan, mikä osoittaa kansainvälisen liikkuvuuden vilkastumista Japanissa. Tämä artikkeli käsittelee Japanin ‘Maahanmuutto- ja pakolaisstatuksen hallintalakia’ (jäljempänä ‘maahanmuuttolaki’) ja selittää ulkomaalaisten maahantuloa, maalle saapumista ja maasta poistumista sääntelevän oikeudellisen kehyksen järjestelmällisesti ja asiantuntevasti. Erityisesti käymme läpi matkustamisen edellytyksenä olevan viisumin hankinnan, maahantulon ytimessä olevan saapumistarkastuksen sekä maastapoistumisen ja uudelleen maahantulon menettelyt vaihe vaiheelta, tuoden esiin niiden oikeudellisen merkityksen ja käytännön huomioon otettavat seikat.

Japanin maahantulon ja maastalähdön hallinnan perusperiaatteet ja maahantulolaki

Japanin maahantulo- ja maastalähtöhallinnon perustan muodostaa vuonna 1951 (Showa 26) säädetty maahantulolaki. Tämä laki määrittelee perusperiaatteet kaikkien henkilöiden liikkumisen hallitsemiseksi Japaniin saapumisen ja Japanista lähtemisen yhteydessä.

Japanin maahantulolain ensimmäisessä pykälässä todetaan lain tarkoituksen olevan “kaikkien henkilöiden maahantulon ja maastalähdön oikeudenmukaisen hallinnan varmistaminen”. Tämä “hallinnan” termi tekee selväksi, että Japanin maahantulo- ja maastalähtöhallinnon perusasenne on tiukasti säännelty, perustuen kansakunnan suvereniteettiin sekä kansallisen edun, yleisen järjestyksen ja kotimaan turvallisuuden ylläpitämiseen. Järjestelmässä on toisaalta pyrkimys aktiivisesti hyväksyä yhteiskuntaan panostavia ammattilaisia, kuten erityistaitoja omaavia asiantuntijoita, mutta sen toimeenpanossa sovelletaan äärimmäisen tiukkoja standardeja.

Juridisen kehyksen ymmärtämiseksi on tärkeää hallita maahantulolain toisessa pykälässä määritellyt perustermit. Esimerkiksi “ulkomaalainen” tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole Japanin kansalaisuutta, ja “matkustusasiakirja” tarkoittaa Japanin hallituksen tai Japanin hyväksymän ulkomaisen hallituksen myöntämää passia tai vastaavaa. Nämä menettelyt suoritetaan “maahantulo- ja maastalähtösatamissa”, jotka ovat oikeusministeriön asetuksella määrättyjä satamia tai lentokenttiä, ja niitä toteuttaa oikeusministeriön alainen Maahantulo- ja oleskeluhallinnon virasto, jonka “maahantarkastajat” suorittavat.

Näin ollen, kun yritykset kutsuvat ulkomaalaisia työntekijöitä Japaniin, on prosessia pidettävä pelkkänä hakemusmenettelynä, ja on ymmärrettävä, että se on pyyntö luvasta suvereenilta valtiolta, joka asettaa turvallisuuden ja järjestyksen ylläpidon etusijalle. Hakemusasiakirjojen pienimmätkin puutteet tai epäjohdonmukaisuudet eivät käsitellä pelkkinä hallinnollisina virheinä, vaan ne voivat johtaa suoraan hakemuksen hylkäämiseen, jos ne eivät täytä maahantuloluvan saamiseksi vaadittavaa korkeaa todistustaakkaa. Todistusvelvollisuus on kokonaisuudessaan hakijan ja kutsuvan yrityksen vastuulla.

Japanin maahantuloprosessi: Viisumi ja oleskeluluvan saamisen edellytykset todistava asiakirja

Ulkomaisen henkilön tulee yleensä hankkia viisumi Japanin suurlähetystöstä tai konsulaatista ulkomailla ennen Japaniin saapumista. Viisumi toimii suosituskirjeen tavoin, osoittaen, että henkilön passi on voimassa ja että hän voi saapua Japaniin viisumissa mainittujen ehtojen mukaisesti. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että viisumin saaminen ei takaa maahantuloa. Lopullinen päätös maahantulosta tehdään Japanin rajatarkastusasemalla, jossa maahantarkastaja päättää asiasta.

Tämän kaksivaiheisen prosessin sujuvoittamiseksi on olemassa “oleskeluluvan saamisen edellytykset todistava asiakirja” (Certificate of Eligibility, COE). Tämä asiakirja on Japanin maahanmuutto- ja oleskeluhallinnon ennakollinen tarkastus ja todistus siitä, että ulkomaalaisen Japanissa suorittama toiminta täyttää maahanmuuttolain määrittelemät oleskeluluvan vaatimukset. Kun yritys palkkaa ulkomaalaisen työntekijän, se hakee ensin tätä todistusta Japanissa ja lähettää myönnetyn todistuksen henkilölle ulkomaille. Henkilö jättää todistuksen Japanin suurlähetystölle tai konsulaatille viisumihakemuksen yhteydessä. COE:n liittäminen hakemukseen voi nopeuttaa viisumin myöntämistä ja maahantulotarkastusta Japanissa.

Viisumin myöntämisen oikeudellisesta luonteesta on olemassa tärkeä oikeustapaus. Tokion alueellinen tuomioistuin päätti 8. heinäkuuta 2010 (viisumin myöntämisen kieltämistä koskeva päätös), että Japanin konsuliviranomaisen viisumin myöntämisen kieltäminen ei ole “hallinnollinen päätös”, jota voitaisiin vaatia kumottavaksi Japanin tuomioistuimissa. Tuomioistuin totesi, että kansainvälisen tavanomaisen lain mukaan valtioilla ei ole velvollisuutta hyväksyä ulkomaalaisia ja että viisumin myöntäminen perustuu valtion suvereniteettiin ja on diplomaattinen toimi, joka eroaa maahanmuuttolain määrittelemistä kotimaan hallinnollisista menettelyistä.

Tämä oikeustapaus vahvistaa oikeudellisesti, että ulkoministeriön hallinnoima viisumin myöntäminen ja oikeusministeriön (maahanmuutto- ja oleskeluhallinnon) hallinnoima maahantulolupa ovat selkeästi erillisiä toimintoja. Toisin sanoen, jos viisumin myöntäminen evätään, päätöksestä ei voi valittaa Japanin oikeusjärjestelmän kautta. Tämä muodostaa yrityksille merkittävän ja välttämättömän riskin. Jos tärkeän johtajan tai asiantuntijan viisumia ei myönnetä, yrityksellä ei ole oikeudellisia keinoja pakottaa hallitusta myöntämään sitä. Ainoa ja paras strategia tämän riskin vähentämiseksi on hankkia oleskeluluvan saamisen edellytykset todistava asiakirja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja valmistella täydellinen ja vakuuttava hakemusasiakirja.

Saapumistarkastus Japaniin: Laillisen oleskelun alku

Viisumin saaneet ja Japaniin saapuneet ulkomaalaiset joutuvat suorittamaan saapumistarkastuksen maahantulolaiturilla, jossa maahanmuuttoviranomainen suorittaa tarkastuksen. Tämän tarkastuksen läpäiseminen ja leiman saaminen passiin merkitsee laillisen oleskelun alkua Japanissa. Japanin maahanmuuttolain (Immigration Control and Refugee Recognition Act) 6 ja 7 pykälät määrittelevät tiukat vaatimukset saapumislupaa varten.

Maahanmuuttoviranomainen tarkistaa, täyttääkö henkilö seuraavat viisi ehtoa:

1. Voimassa olevan passin ja tarvittaessa viisumin hallussapito.
2. Toiminta, jota henkilö aikoo harjoittaa Japanissa, ei ole vilpillistä ja se kuuluu tiettyyn oleskelulupakategoriaan.
3. Suunniteltu toiminta täyttää maahanmuuttolain liitteessä esitetyt oleskelulupakategorioiden kriteerit (mukaan lukien oikeusministeriön asettamat saapumislupakriteerit).
4. Suunniteltu oleskeluaika on lain säännösten mukainen.
5. Ei kuulu Japanin maahanmuuttolain 5 pykälässä määriteltyihin saapumisen estäviin seikkoihin (kuten aiempi rikoshistoria tai maastakarkotushistoria).

Erityisesti yritystoimintaan tiiviisti liittyvissä työperäisissä oleskelulupakategorioissa on määritelty omat erityisvaatimuksensa.

Oleskelulupa ‘Johtaminen & Hallinto’ Japanissa

Tämä oleskelulupa on tarkoitettu ulkomaalaisille, jotka osallistuvat liiketoiminnan johtamiseen ja hallintaan Japanissa. Keskeisiä vaatimuksia ovat itsenäisen toimipaikan olemassaolo Japanissa sekä liiketoiminnan mittakaava, joka edellyttää vähintään 5 miljoonan jenin (noin 50000 euron) pääomaa tai vähintään kahden kokopäiväisen työntekijän palkkaamista Japanissa. Hakuprosessissa on olennaista objektiivisesti todistaa liiketoiminnan vakaus ja jatkuvuus konkreettisen liiketoimintasuunnitelman ja sen toteutettavuuden kautta.

Oleskelulupa ‘Tekniikka, humanistiset tieteet ja kansainväliset liiketoimet’ Japanissa

Tämä on yleisin oleskelulupatyyppi, jota sovelletaan erikoisosaamista ja tietämystä omaaviin ammattilaisiin. Keskeinen vaatimus on, että henkilön työtehtävien ja hänen koulutuksensa (yliopisto tai Japanissa sijaitseva ammattikoulu, jossa hän on opiskellut alaa) tai työkokemuksensa välillä on selvä yhteys. Esimerkiksi henkilö, joka on opiskellut koneinsinööriksi yliopistossa ja työskentelee insinöörinä, on tyypillinen esimerkki. Lisäksi laissa vaaditaan, että palkan on oltava vähintään samaa tasoa kuin mitä japanilaiset saavat vastaavissa tehtävissä.

Japanin sisäisen siirron oleskelulupa

Tämä oleskelulupa soveltuu työntekijöille, jotka siirtyvät ulkomailla sijaitsevasta emoyhtiöstä tai tytäryhtiöstä Japanissa toimivaan liittyvään yritykseen. Hakijan on ennen siirtoa työskenneltävä jatkuvasti yli vuoden ajan ulkomailla sijaitsevassa toimipisteessä tehtävissä, jotka kuuluvat ‘teknologiaan, humanistisiin tietoihin tai kansainväliseen liiketoimintaan’. Tämän oleskeluluvan erityispiirre on, että toisin kuin ‘teknologiaan, humanistisiin tietoihin tai kansainväliseen liiketoimintaan’ liittyvä oleskelulupa, se ei välttämättä edellytä korkeakoulututkintoa.

Näillä oleskeluluvilla on kullakin erilaiset tarkoitukset ja vaatimukset. Kun yritykset sijoittavat henkilöstöään, niiden on tehtävä strategisia päätöksiä valitessaan kullekin työntekijälle sopivimman oleskeluluvan tämän taustan ja Japanissa olevan roolin perusteella. Alla oleva taulukko vertailee näiden kolmen pääoleskeluluvan vaatimuksia.

Saapumistarkastuksen tuloksena, jos ulkomaalainen täyttää nämä ehdot, hänelle myönnetään oleskelukortti, jossa on merkitty oleskelulupa ja oleskelun kesto. Tämä kortti toimii Japanissa pitkäaikaisesti oleskelevien ulkomaalaisten henkilöllisyystodistuksena, ja sen mukana kantaminen on pakollista.

Ulkomaalaisen uudelleen maahanmuuton hallinta Japanissa: Uudelleen maahanmuuttoluvan merkitys

Japanissa oleskelevien ulkomaalaisten on erittäin tärkeää ymmärtää oikein maastapoistumismenettelyt, kun he aikovat tilapäisesti poistua Japanista ja palata myöhemmin takaisin. Normaali maastapoistumismenettely suoritetaan esittämällä passi maahanmuuttoviranomaiselle satamassa tai lentokentällä Japanin maahanmuuttolain (Heisei 3 vuosi (1991)) 25. pykälän mukaisesti, jolloin saadaan vahvistus maastapoistumisesta.

Kuitenkin tärkein huomioitava seikka on, että jos oleskeluluvan haltija suorittaa tämän maastapoistumismenettelyn ilman uudelleen maahanmuuttolupaa, hänen oleskelulupansa ja oleskeluaika katsotaan päättyneiksi samalla kun hän poistuu maasta. Toisin sanoen, jos poistut maasta ilman valmisteluja, sinun on aloitettava viisumin ja oleskeluluvan hakuprosessi alusta, kun haluat palata takaisin Japaniin. Välttääkseen tällaiset tilanteet, maahanmuuttolaki tarjoaa kaksi erilaista uudelleen maahanmuuttolupajärjestelmää.

Ensimmäinen on tavallinen “uudelleen maahanmuuttolupa”, joka perustuu Japanin maahanmuuttolain 26. pykälään. Tämä lupa on haettava etukäteen alueellisesta maahanmuutto- ja oleskeluhallinnosta ennen maastapoistumista. Lupa voi olla kertaluonteinen tai useita kertoja voimassa oleva, ja sen voimassaoloaika voi olla enintään viisi vuotta oleskeluajan puitteissa. Tärkeänä ominaisuutena on, että pakottavista syistä johtuen on mahdollista hakea voimassaoloajan pidentämistä Japanin suurlähetystöissä ulkomailla.

Toinen on “oletettu uudelleen maahanmuuttolupa”, joka perustuu Japanin maahanmuuttolain 26. pykälän 2 kohtaan. Tämä on yksinkertaistettu järjestelmä, jossa ulkomaalainen, jolla on voimassa oleva passi ja oleskelukortti, voi saada luvan uudelleen maahanmuuttoon ilman ennakkomenettelyjä ilmaisemalla aikomuksensa lentokentällä poistuessaan maasta ED-kortin asianmukaisessa kohdassa. Tämän järjestelmän voimassaoloaika on rajoitettu yhteen vuoteen maastapoistumispäivästä (jos oleskeluaika on alle vuoden, niin siihen asti), eikä voimassaoloaikaa voi pidentää ulkomailla.

Kumpaa järjestelmää tulisi käyttää, riippuu siitä, kuinka kauan aiot olla poissa Japanista. Alla oleva taulukko tiivistää molempien järjestelmien pääasialliset erot.

Yksi tärkeä oikeustapaus, joka osoittaa hallinnon laajan harkintavallan uudelleen maahanmuuttoluvan myöntämisessä, on Japanin korkeimman oikeuden päätös 10. huhtikuuta 1998 (uudelleen maahanmuuttoluvan epäämisen kumoamista koskeva tapaus). Tässä tapauksessa kiisteltiin siitä, oliko oikein, että oikeusministeri ei myöntänyt uudelleen maahanmuuttolupaa pysyvälle asukkaalle, joka oli kieltäytynyt antamasta sormenjälkiä tuolloisen ulkomaalaisrekisterilain mukaisesti. Korkein oikeus tuki oikeusministerin päätöstä ja totesi, että uudelleen maahanmuuttoluvan myöntäminen tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hakijan oleskelutilanne, matkustustarkoitus ja sisä- ja ulkomaan tilanteet, ja että tämä arviointi kuuluu oikeusministerin laajaan harkintavaltaan, joka vastaa maahanmuuttohallinnosta.

Tämä päätös osoittaa, että vaikka henkilöllä olisi pysyvä oleskelulupa, joka on vakaimpia oleskelulupia, uudelleen maahanmuuton oikeus ei ole absoluuttinen, vaan se voi olla hallinnon harkinnan alainen. Lisäksi on huomionarvoista, että uudelleen maahanmuuttoluvan myöntämisen arvioinnissa otettiin huomioon noudattaminen muissa laeissa (tässä tapauksessa ulkomaalaisrekisterilaissa). Tämä viittaa siihen, että Japanin oleskelunhallinta arvioi kokonaisvaltaisesti noudattamista paitsi maahanmuuttolain mukaisesti, myös suhteessa Japanin yleiseen lainsäädäntöjärjestykseen. Yrityksille tämä tarkoittaa, että heidän ulkomaalaisten työntekijöidensä compliance-hallinnan tulisi ulottua pelkästään maahanmuuttolain mukaisiin menettelyihin, sisältäen verotuksen, sosiaalivakuutuksen ja muiden julkisten velvoitteiden täyttämisen, mikä on laajempi vastuualue. Työntekijöiden henkilökohtaiset oikeudelliset ongelmat voivat suoraan uhata yrityksen kansainvälisen liikkuvuuden vapautta, joka on olennainen osa liiketoiminnan harjoittamista.

Yhteenveto: Yritysten globaali strategia ja maahantuloon liittyvä compliance Japanissa

Kuten tässä artikkelissa on tarkasteltu, Japanin maahantulon hallintajärjestelmä perustuu tiukkaan lainsäädännölliseen kehykseen, joka suojaa valtion suvereenia etua, ja sen toiminta on annettu laajan hallinnollisen harkinnan varaan. Ulkomaalaisten maahan saapuminen, maalle saapuminen ja maasta poistuminen on säännelty yksityiskohtaisesti lainsäädännöllä, ja yritysten onnistunut globaali henkilöstöstrategia edellyttää näiden sääntöjen tarkkaa ymmärtämistä ja noudattamista. Compliance ei ole pelkästään hakemusasiakirjojen järjestämistä, vaan se edellyttää syvällistä ymmärrystä järjestelmän taustalla olevista oikeudellisista periaatteista, kuten suvereenista hallinnasta, hallinnollisesta harkinnasta ja hakijalle asetetusta korkeasta todistustaakasta.

Monolith Lakitoimisto tarjoaa laajaa kokemusta Japanin maahantulon hallintaan liittyvissä oikeudellisissa palveluissa monille kotimaisille asiakkaille. Toimistossamme on useita englanninkielisiä asianajajia, joilla on ulkomaiset oikeudelliset pätevyydet, ja pystymme tarjoamaan tarkkaa ja sujuvaa tukea ylittäen oikeudelliset ja kulttuuriset esteet. Olemme välttämätön kumppani yrityksellesi integroimaan globaali henkilöstöstrategianne Japanin tiukan lainsäädännöllisen kehyksen kanssa, ja tuemme yritystänne asiantuntevalla tiedolla.