Japanin tekijänoikeuslain oikeuksien rajoitukset: Julkisen edun ja uutisoinnin näkökulmasta

Japanin tekijänoikeuslaki suojaa tekijöiden oikeuksia ja edistää kulttuurin kehitystä. Lain merkittäviä piirteitä on ‘muodollisuusperiaatteen’ puuttuminen. Tämä tarkoittaa, että tekijänoikeudet syntyvät automaattisesti teoksen luomishetkellä ilman rekisteröintiä tai muita toimenpiteitä. Tämän vahvan suojan ansiosta tekijät voivat turvata hyödyn omasta luovasta työstään. Kuitenkin yhteiskunnan kokonaisedun ja kulttuurin oikeudenmukaisen käytön näkökulmasta tekijänoikeudet eivät ole absoluuttisia. Japanin tekijänoikeuslaissa määritellään yksityiskohtaisesti ‘oikeuksien rajoitukset’, jotka sallivat tekijänoikeuden alaisten teosten käytön ilman tekijän lupaa tietyissä tilanteissa. Nämä säännökset eroavat Yhdysvaltojen ‘fair use’ -periaatteesta, sillä ne määrittelevät tarkasti, missä tilanteissa ja mihin tarkoituksiin käyttö on sallittua. Yritysten viestinnässä, median toiminnassa ja oikeudellisessa compliance-työssä on olennaista ymmärtää nämä säännökset tarkasti, jotta voidaan välttää tekijänoikeusrikkomuksia ja harjoittaa laillista liiketoimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti liiketoiminnan kannalta merkittäviä oikeuksien rajoituksia, kuten ajankohtaisten asioiden kommentaarien jäljentämistä, poliittisten puheiden käyttöä, ajankohtaisten tapahtumien raportointia ja oikeudenkäyntiasiakirjojen kopiointia, tuoden esiin konkreettisia pykäliä ja oikeustapauksia asiantuntevasta näkökulmasta.

Ajankohtaisten kysymysten pohdintojen julkaiseminen uudelleen Japanissa

Sosiaalisen keskustelun edistämiseksi Japanin tekijänoikeuslaki sallii tietyin ehdoin ajankohtaisten kysymysten pohdintojen julkaisemisen uudelleen. Japanin tekijänoikeuslain (39 artiklan 1 momentti) mukaan sanomalehdessä tai aikakauslehdessä julkaistuja poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia ajankohtaisia kysymyksiä käsitteleviä pohdintoja voidaan julkaista uudelleen muissa sanomalehdissä tai aikakauslehdissä tai esittää niitä radiossa tai televisiossa.

Jotta tämä säännös olisi sovellettavissa, on täytettävä useita tiukkoja vaatimuksia. Ensinnäkin, kohdejulkaisun on oltava ‘sanomalehdessä tai aikakauslehdessä julkaistu’. Toiseksi, sen sisällön on oltava ‘poliittista, taloudellista tai sosiaalista ajankohtaista kysymystä käsittelevä pohdinta’. Tässä on tärkeää ymmärtää ‘pohdinnan’ määritelmä, joka ei viittaa pelkästään tosiasioiden raportointiin tai ajankohtaisten kysymysten selostuksiin. Oikeudellisen tulkinnan mukaan ‘pohdinta’ tarkoittaa esimerkiksi sanomalehden pääkirjoituksia tai aikakauslehden pääartikkeleita, joissa uutisorganisaatio esittää omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan.

Lisäksi tähän säännökseen liittyy selkeitä soveltamispoikkeuksia. Akateemista luonnetta olevat pohdinnat on jätetty tämän poikkeussäännön ulkopuolelle tekijän ammatillisen asiantuntemuksen ja taloudellisten etujen suojelemiseksi. Käytännössä tärkeintä on, jos alkuperäisessä artikkelissa on maininta ‘julkaiseminen kielletty’ tai muu käytön kieltävä ilmaisu. Tällainen maininta estää uudelleenjulkaisun ilman lupaa, vaikka kaikki muut vaatimukset täyttyisivätkin. Oikeudellisen tulkinnan mukaan tämä kieltoilmaisu ei riitä, jos se on kirjoitettu vain yleisesti esimerkiksi lehden loppuun, vaan sen on oltava yksittäiseen pohdintaan liittyvä.

Tämän pykälän rakenne heijastaa lainsäätäjän tarkoitusta suosia tiettyjen mielipiteiden levittämistä yhteiskunnallisessa keskustelussa, ellei tekijä itse aktiivisesti vaadi oikeuksiaan. Toisin sanoen, oletusarvoisesti yleisen keskustelun aineistoksi tuleminen on sallittua, mutta tekijällä on oikeus kieltää käyttö yksinkertaisella toimenpiteellä (kieltoilmaisu). Lisäksi Japanin tekijänoikeuslain (39 artiklan 2 momentti) mukaan laillisesti lähetettyjä pohdintoja saa myös välittää julkisesti vastaanottolaitteiden avulla (esimerkiksi soittamalla radiolähetystä kaupassa). Huomionarvoista on, että vaikka nämä käytöt ovat sallittuja, on alkuperäisen lähteen ilmoittaminen velvollisuus.

Politiikan alalla pidettyjen puheiden käyttö

Demokraattisen yhteiskunnan perustana olevan tiedon vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi Japanin tekijänoikeuslain (著作権法) 40. pykälä sisältää erityissäännöksiä politiikan alalla pidettyjen puheiden käytöstä. Kyseinen pykälä jakaa puheiden käytön kahteen eri luokkaan niiden tyypin mukaan, ja tämän taustalla on selkeä arvio julkisuuden asteesta.

Ensinnäkin, laajimmat käyttöoikeudet myönnetään julkisesti pidetyille poliittisille puheille ja lausunnoille sekä oikeudenkäynneissä annetuille julkisille lausunnoille. Japanin tekijänoikeuslain 40. pykälän 1. momentin mukaan näitä puheita ja lausuntoja voidaan periaatteessa käyttää vapaasti “menetelmästä riippumatta”. Tämä perustuu ajatukseen, että esimerkiksi parlamentissa annetut vastaukset ja oikeussalissa pidetyt puolustuspuheet ovat julkista omaisuutta, johon yhteiskunnan jäsenten tulee päästä käsiksi ja jota heidän tulee voida tarkastella. Tähän laajaan käyttöoikeuteen liittyy kuitenkin yksi tärkeä rajoitus: “samaa tekijää koskevien teosten kokoelmaa ei saa käyttää ilman lupaa”. Tämä rajoitus on asetettu estämään esimerkiksi tietyn poliitikon tai asianajajan puheiden kokoaminen uudeksi teokseksi, kuten “puhekokoelmaksi”, ja sen kaupallinen hyödyntäminen ilman lupaa.

Toiseksi, rajoitetumpi käyttöoikeus myönnetään julkisille puheille ja lausunnoille, jotka on pidetty valtion laitoksissa tai paikallisissa julkisyhteisöissä (eivät kuulu ensimmäiseen kategoriaan). Japanin tekijänoikeuslain 40. pykälän 2. momentin mukaan näitä puheita ja lausuntoja saa käyttää “uutisointitarkoituksiin oikeutetusti katsottavissa tapauksissa” rajoitetusti esimerkiksi sanomalehdissä tai aikakauslehdissä julkaistavaksi tai radiossa ja televisiossa esitettäväksi. Tämä säännös on suunniteltu esimerkiksi ministeriöiden lehdistötilaisuuksissa annettuja selostuksia varten. Tässä tapauksessa käyttö on rajoitettu nimenomaan uutisointiin, toisin kuin poliitikkojen puheiden käyttö.

Näin ollen Japanin tekijänoikeuslain 40. pykälä asettaa puheiden alkuperän perusteella selkeät erot käytön vapauteen. Kansakunnan perustaa koskeville poliitikkojen puheille ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi oikeussaleissa annetuille lausunnoille myönnetään suurin mahdollinen julkisuusaste, eikä niiden käyttötavoille ole rajoituksia. Toisaalta yleiset lausunnot hallinnollisissa elimissä tulisi välittää kansalaisille uutisoinnin suodattimen läpi. Tämä osoittaa, että laki tekee tarkkoja eroja yhteiskunnassa annettujen julkisten puheiden roolien välillä.

Ajankohtaisten tapahtumien raportointiin käytettävät materiaalit Japanissa

Ajankohtaisten tapahtumien tarkka raportointi vaatii joskus tapahtumaan liittyvien teosten käyttöä. Esimerkiksi taideteoksen varkaudesta raportoitaessa voi olla vaikeaa välittää tapahtuman vakavuutta ilman kyseisen taideteoksen kuvaa. Tällaisiin tilanteisiin vastatakseen Japanin tekijänoikeuslain 41. pykälä sallii, että “ajankohtaisista tapahtumista raportoitaessa saa käyttää tapahtuman muodostavia tai tapahtuman kulussa nähtyjä tai kuultuja teoksia, mikäli niiden käyttö on raportoinnin tarkoituksen kannalta perusteltua”.

Tämän säännöksen tulkinta, erityisesti digitaalisen aikakauden “raportoinnin” laajuus, on viimeaikaisten oikeustapausten myötä saanut tärkeitä suuntaviivoja. Katsomalla kahta kontrastia tarjoavaa tapausta, sen soveltamisala tulee selvemmäksi.

Ensimmäinen tapaus on sellainen, jossa käyttö katsottiin lailliseksi “raportoinniksi” (Tokion alioikeuden päätös 30. maaliskuuta 2023). Tässä tapauksessa eräs valokuvaaja väitti, että hänen kuviaan oli käytetty luvatta verkkosivustolla. Kuitenkin kyseinen verkkosivusto raportoi toisesta tekijänoikeusrikkomusta koskevasta oikeudenkäynnistä, jossa kyseinen kuva oli keskeinen kiistakohde. Oikeus totesi, että tämä oikeudenkäynti oli yhteiskunnallisesti merkittävä “ajankohtainen tapahtuma”. Koska kyseinen kuva oli tapahtuman keskeinen osa, sen julkaiseminen oli tarpeellista tapahtuman tarkan kuvauksen kannalta ja katsottiin “raportoinnin tarkoituksen kannalta perustelluksi” käytöksi. Tämä päätös vihjaa, että 41. pykälän soveltaminen on mahdollista, vaikka käyttäjä ei olisikaan perinteinen uutisorganisaatio, kunhan heidän viestinsä objektiivisesti välittää yhteiskunnallisia tapahtumia “raportoinnin” toiminnon mukaisesti.

Toinen tapaus on sellainen, jossa käyttöä ei katsottu “raportoinniksi” (Tokion alioikeuden päätös 28. helmikuuta 2023). Tässä tapauksessa yksityisen henkilön julkaisemattoman Instagram-tilin videoista otettuja kuvakaappauksia käytettiin luvatta hammaslääkärin toimiston tiedoissa Google Mapsissa. Julkaisija väitti, että tarkoituksena oli “raportoida” hammaslääkärin potilashoidon aikana tekemästä ulkoilusta. Oikeus kuitenkin hylkäsi tämän väitteen. Perusteluina mainittiin, että pelkästään julkaistuista kuvista ei käynyt ilmi, milloin tai missä kontekstissa tapahtuma oli sattunut, eikä niillä ollut uutisarvoa. Lisäksi Google Mapsiin tehty julkaisu ei vastannut “raportoinnin” toimintaa, joka välittää tietoa yhteiskuntaan.

Näistä oikeustapauksista voidaan päätellä, että Japanin tekijänoikeuslain 41. pykälän soveltamisessa painotetaan enemmän käyttäjän toiminnan luonnetta (raportoiko se objektiivisesti yhteiskunnallisia tapahtumia) ja käytön tapaa (esimerkiksi alustan luonnetta) kuin käyttäjän asemaa (uutisorganisaatio tai yksityishenkilö). On huomattava, että tämän säännöksen perusteella luotuja kopioita ei saa käyttää raportointitarkoituksen ulkopuolella (esimerkiksi uutiskäytössä ollutta kuvaa ei saa myydä tuotteena), mikä on kielletty Japanin tekijänoikeuslain 49. pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan.

Tuomioistuinmenettelyissä tapahtuva kopiointi Japanissa

Japanin tekijänoikeuslaki sisältää erityisiä oikeudenrajoitusmääräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei laki estä valtion perustoimintojen, kuten oikeus-, lainsäädäntö- ja hallintotoiminnan, suorittamista. Nämä säännökset ovat tärkeä mekanismi, joka mahdollistaa julkisen edun mukaisen tarpeellisen käytön samalla kun tasapainotetaan tekijänoikeuden haltijan etuja.

Ensinnäkin, tuomioistuinmenettelyissä tekijänoikeuden alaisten teosten käyttöön liittyen Japanin tekijänoikeuslain 41 artiklan 2 kohdan mukaan, ja patentti- ja muiden tarkastusmenettelyjen osalta saman lain 42 artiklan 2 kohdan mukaan, on sallittua kopioida teoksia siinä määrin kuin se on menettelyn kannalta tarpeellista. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, joissa teoksia esitetään todisteina oikeudenkäynnissä tai kopioidaan aikaisempaa tekniikkaa koskevia asiakirjoja patenttitarkastuksen aikana. Viimeaikaisten lakimuutosten myötä tuomioistuin- ja hallintomenettelyjen digitalisoitumiseen on vastattu sallimalla paitsi teosten “kopiointi”, myös “julkinen lähetys”, kuten sähköisten tiedostojen lähettäminen ja vastaanottaminen.

Seuraavaksi, lainsäädäntö- ja hallintotarkoituksiin liittyvä käyttö on säädetty Japanin tekijänoikeuslain 42 artiklassa, joka sallii teosten kopiointia “sisäisenä materiaalina lainsäädäntö- tai hallintotarkoituksia varten”, siinä määrin kuin se on tarpeellista. Tämän säännöksen tärkeä seikka on käytön rajoittaminen “sisäisenä materiaalina”. Tämän vuoksi kyseisen säännöksen perusteella luotuja kopioita ei saa laajasti julkistaa tai jakaa, sillä se olisi tarkoituksen vastaista ja siten kiellettyä.

Näihin julkisen edun mukaisiin käyttöoikeuksiin liittyy yhteinen tärkeä varauma. Vaikka tarkoitus olisi oikeutettu, “jos tekijänoikeuden haltijan etuja loukataan kohtuuttomasti ottaen huomioon teoksen laatu ja käyttötarkoitus sekä kopioiden määrä ja luonne, ei tätä säännöstä sovelleta”. Tämä toimii eräänlaisena turvamekanismina oikeudenrajoitusmääräysten soveltamisessa. Esimerkiksi, jos hallintoviranomainen kopioi osan kalliista markkinoilla myytävästä tutkimusraportista sisäiseen tarkasteluun sen sijaan, että kopioisi koko raportin organisaation laajuisesti käytettäväksi, voidaan katsoa, että tämä toiminta “loukkaa tekijänoikeuden haltijan etuja” vähentämällä raportin myyntimahdollisuuksia markkinoilla. Tämä pykälä tekee selväksi, että vaikka käyttö olisi julkisen edun mukaista, jos se kilpailee suoraan tekijänoikeuden haltijan markkinoiden kanssa ja vahingoittaa merkittävästi taloudellisia etuja, oikeuden rajoittamista ei hyväksytä. Tämän avulla pyritään saavuttamaan tasapaino valtion toimintojen sujuvan toteuttamisen ja tekijänoikeuden haltijan oikeutettujen taloudellisten etujen välillä.

Käännösten ja muunnelmien käyttö erilaisissa rajoitussäännöksissä Japanissa

Kun käytämme teoksia oikeuksien rajoitussäännösten perusteella, joihin olemme aiemmin viitanneet, kuinka pitkälle sallitaan teoksen kääntäminen tai tiivistäminen? Japanin tekijänoikeuslain (47 artiklan 6 kohta) määrittelee nämä toissijaiset käyttötavat. Kyseinen pykälä ei luo uusia rajoituksia, vaan selventää, millaisia toissijaisia käyttötapoja on mahdollista soveltaa, kun muita rajoitussäännöksiä käytetään.

Japanin tekijänoikeuslaki jakaa toissijaiset käyttötavat kahteen luokkaan: “kääntäminen” ja “muuntelu” (joka sisältää sovittamisen, muokkaamisen ja muuntelun), ja erottaa tarkasti sallitun käytön laajuuden alkuperäisen rajoitussäännöksen tarkoituksen mukaisesti.

Esimerkiksi henkilökohtaiseen käyttöön (Japanin tekijänoikeuslain 30 artikla) tai koulutuksellisiin tarkoituksiin (sama laki 35 artikla) rajoitetuissa tapauksissa sallitaan teoksen kääntämisen lisäksi myös sovittaminen, muokkaaminen ja muuntelu.

Toisaalta, tässä artikkelissa käsitellyissä yleisen edun mukaisissa käyttötavoissa, kuten ajankohtaisten aiheiden kommentaarit (sama laki 39 artikla), uutisointitarkoituksessa pidettyjen puheiden käyttö (sama laki 40 artiklan 2 kohta), ajankohtaisten tapahtumien uutisointi (sama laki 41 artikla) sekä oikeudenkäynneissä ja hallinnollisissa menettelyissä tehtävät kopiot (sama laki 41 artiklan 2 kohta ja 42 artikla), sallittu toissijainen käyttö rajoittuu vain “kääntämiseen”. Näissä tilanteissa on äärimmäisen tärkeää välittää teoksen sisältö tarkasti, joten “muuntelua”, joka muuttaa tekijän ajatuksia tai tunteiden ilmaisua, ei yleensä sallita. Alkuperäisen teoksen ilmaisun identiteetin säilyttäminen ja tarkkuuden varmistaminen on näiden rajoitussäännösten tarkoituksen mukaista. Oikeuskäytännössä on kuitenkin tapauksia, joissa on sallittu teoksen tarkoituksenmukainen tiivistäminen lainausoikeuden rajoissa, mutta tämä vaatii harkintaa.

Selkeyden vuoksi olemme koonneet alla olevaan taulukkoon yhteenvedon näistä suhteista.

Näin ollen Japanin tekijänoikeuslaki suojaa teoksen ilmaisun eheyttä (integriteettiä) tärkeänä arvona, ja teoksen muunteluoikeuteen, eli muunteluoikeuteen, puuttuminen on kääntämisoikeuteen puuttumista harkitsevampaa. Tämä järjestelmällinen sääntely heijastaa oikeudenmukaisen käytön ja tekijän moraalisten oikeuksien suojelun välillä olevaa hienostunutta tasapainoa.

Yhteenveto

Kuten tässä artikkelissa on tarkasteltu, Japanin tekijänoikeuslaki ei sisällä kattavaa “fair use” -säännöstä, vaan se asettaa useita tarkkoja pykäliä tekijänoikeuden haltijan oikeuksien rajoittamiseksi tietyissä yleisen edun tai tiedonvälityksen vapauden kaltaisissa erityistapauksissa. Ajankohtaisten asioiden kommentaarit (39. pykälä) edistävät julkista keskustelua ja poliittisten puheiden käyttö (40. pykälä) varmistaa demokraattisen prosessin läpinäkyvyyden. Lisäksi ajankohtaisten tapahtumien raportointia koskevat säännökset (41. pykälä) edellyttävät nykyaikaista tulkintaa, jossa keskitytään toiminnan “raportointi”-luonteeseen käyttäjän identiteetin sijaan, ja oikeudenkäyntejä ym. koskevassa käytössä (41. pykälän 2, 42. pykälä) on sisäänrakennettu tärkeä tasapainotusmekanismi, joka ei saa kohtuuttomasti vahingoittaa tekijänoikeuden haltijan etuja. Lisäksi näihin käyttötarkoituksiin liittyvä johdannainen käyttö (43. pykälä) on säännelty tarkasti, esimerkiksi kääntäminen sallitaan vain alkuperäisen säännöksen tarkoituksen mukaisesti. Digitaaliteknologian kehittyessä näiden säännösten tulkinta on jatkuvasti muuttumassa, ja on välttämätöntä seurata viimeisimpien oikeustapausten suuntauksia. Näiden monimutkaisten säännösten tarkka ymmärtäminen ja niiden asianmukainen soveltaminen liiketoiminnassa edellyttää korkeatasoista asiantuntemusta.

Monolith Lakitoimisto on tarjonnut laaja-alaista oikeudellista palvelua Japanin tekijänoikeuslakiin liittyvissä asioissa sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkaille. Toimistossamme on useita englanninkielisiä asianajajia, joilla on ulkomaiset oikeustieteelliset pätevyydet, ja voimme tarjota tarkkaa tukea kansainvälisesti toimiville yrityksille Japanin monimutkaisten lakijärjestelmien ymmärtämisessä ja noudattamisessa. Jos tarvitset neuvontaa tässä artikkelissa käsitellyistä aiheista tai oikeudellista neuvontaa konkreettisissa tapauksissa, ota rohkeasti yhteyttä toimistoomme.