【Voimaan toukokuussa Reiwa 7 (2025)】Tietovirran alustojen käsittelylaki (muutettu palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki) uudistuksen selitys

Internetissä tapahtuvat oikeuksien loukkaukset, kuten maineen vahingoittaminen ja kunnianloukkaukset, ovat muodostuneet vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Tällaisiin tilanteisiin vastatakseen ja tehokkaan uhrin avun tarjoamiseksi Japanissa ‘Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki’ muuttuu ja uudistuu nimellä ‘Tietovirran alustojen käsittelylaki’ alkaen Reiwa 7 (2025).

Uudistetussa laissa määrätään, että tietyt suuret alustayritykset ovat velvollisia laatimaan julkaisujen poistamiskriteerit ja julkaisemaan tietoja niiden toiminnasta, ja siihen on lisätty myös rangaistussäännöksiä.

Tässä artikkelissa selitämme uudistetun lain kohdat, jotka koskevat ‘suurten alustayritysten’ vaatimuksia ja niille asetettuja konkreettisia velvoitteita.

Mikä on “Tiedonvälitysalustojen käsittelylaki” Japanissa?

“Tiedonvälitysalustojen käsittelylaki (erityisten sähköisten viestintöjen avulla tapahtuvan tiedon levittämisen aiheuttamien oikeuksien loukkausten käsittelemiseksi annettu laki)” on toinen suuri uudistus vuoden 2001 (Heisei 13) “Palveluntarjoajien vastuunrajoituslakiin (erityisten sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta ja lähettäjän tietojen paljastamisesta annettu laki)”, mutta se on nimetty uudelleen ja siihen on otettu käyttöön uusia järjestelmiä “suurille alustayrityksille” vastauksena internetissä tapahtuvien oikeuksien loukkausten yhteiskunnallistumiseen ja varmistaakseen, että uhrien vahingonkorjaus toteutetaan tehokkaasti.

Vuonna 2021 (Reiwa 3) monet uhrit alkoivat tehdä “lähettäjän tietojen paljastamispyyntöjä”, mikä toi esiin oikeudenkäyntimenettelyjen suuren taakan. Nopean uhrien avun varmistamiseksi luotiin uusi ei-riita-asioita koskeva menettely, joka mahdollistaa lähettäjän tietojen paljastamisen yhdellä menettelyllä. Kuitenkin “oikeuksien loukkausten selvyyden vaatimus” ja ulkomaisten yritysten käyttöehdot, jotka eivät ottaneet huomioon Japanin lainsäädäntöä tai vahinkojen todellisuutta, olivat ongelmia, jotka osoittivat, ettei järjestelmä toiminut aina tehokkaasti.

Vuoden 2024 (Reiwa 6) uudistuksessa suunniteltiin järjestelmä, joka kannustaa palveluntarjoajia vapaaehtoisesti huolehtimaan asianmukaisesta toiminnasta. “Suurille alustayrityksille” määrättiin velvollisuuksia, kuten poistokriteerien laatiminen ja toimintatilanteen julkaiseminen, ja otettiin käyttöön myös rangaistukset.

Uudistuksen kohdat ovat seuraavat:

1. Lain nimen muutos
2. “Suurten alustayritysten” määrittely ja ilmoittaminen (20 ja 21 pykälät)
3. Oikeuksien loukkaustietoihin reagoimisen nopeuttamisen velvollisuus (22–25 pykälät)
4. Toiminnan läpinäkyvyyden velvollisuus (21–29 pykälät)
5. Uusien suositusten ja rangaistusten käyttöönotto (35–38 pykälät)

Lähetysten estotoimenpiteiden (poistamisen) kohteena olevat tiedot ovat oikeuksien loukkaustietoja ja lainvastaisia tietoja, mutta ottaen huomioon, että hallinnon osallistuminen ei ole sopivaa (se vastaa sensuuria ja on ongelma puolueettomuuden kannalta), oletetaan, että “suuret alustayritykset” tekevät itse substanssioikeudelliset päätökset.

“Palveluntarjoajien vastuunrajoituslain” uudistus esitetään seuraavasti:

Viite: Japanin sisäasiainministeriö | Tiedonvälitysalustojen käsittelylain asetukset ja ohjeistukset[ja]

Suurten alustayritysten vaatimukset Japanissa

Japanin tietovirtojen hallintalain määrittelemät suurten alustayritysten vaatimukset ovat seuraavat kolme:

• Kuukausittainen lähettäjien määrä (kotimaassa) on yli 10 miljoonaa ja kuukausittainen viestien määrä (kotimaassa) yli 2 miljoonaa
• Teknisesti mahdollista toteuttaa toimenpiteitä loukkaavan tiedon lähettämisen estämiseksi (poistaminen)
• Palvelu ei ole sellainen, jossa on vähäinen riski oikeuksien loukkaamiselle (ei ole pääasiassa tarkoitettu määrittelemättömien käyttäjien väliseen vuorovaikutukseen tai sellainen, joka tarjotaan SNS:n yhteydessä, mutta ei ole sen pääasiallinen tarkoitus)

Ulkomaiset yritykset mukaan lukien, Japanissa määritellyt suuret alustayritykset ovat velvollisia ilmoittamaan toiminnastaan viestintäministeriölle (21. pykälä).

Velvollisuus nopeuttaa oikeudenloukkaustietojen käsittelyä

Uudessa järjestelmässä “suurille alustapalveluiden tarjoajille” asetetut velvollisuudet voidaan jakaa kahteen ryhmään: oikeudenloukkaustietojen poistamisen nopeuttaminen ja toiminnan läpinäkyvyyttä koskevien toimenpiteiden toteuttaminen on tehty pakolliseksi.

Alla selitämme näiden pakollisten toimenpiteiden pääkohdat.

Loukkaantuneen osapuolen poistopyynnön vastaanottotavan julkaiseminen

Loukkaantuneelta osapuolelta tulevien poistopyyntöjen vastaanottopisteen perustaminen ja sen julkaiseminen on tehty pakolliseksi. Huomioon otettavia seikkoja ovat seuraavat kohdat (22. pykälä).

• Pyynnön voi jättää verkossa (pyynnön voi tehdä japaniksi)
• Pyynnön jättäminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta pyytäjälle
• Pyytäjälle on ilmoitettava pyynnön vastaanottopäivämäärä ja -aika

“Kohtuuton rasitus” tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poistopyyntölomake on helppo löytää, että ikärajoitusten vuoksi tilin luomiseen kykenemättömät henkilöt voivat myös jättää poistopyynnön, ja että yksityisyyden ja muiden oikeuksien loukkaamista vältetään.

“Oikeudenloukkaustietojen tutkijan” valinta ja ilmoittaminen

“Suurten alustapalveluiden tarjoajien” on suoritettava tarvittavat tutkimukset oikeudenloukkaustietoihin liittyen viipymättä, kun loukkaantunut osapuoli on jättänyt poistopyynnön (23. pykälä).

Jotta tutkimuksessa voitaisiin asianmukaisesti käsitellä oikeudellisia asioita, on valittava “oikeudenloukkaustietojen tutkija”, jolla on riittävästi tietoa ja kokemusta internetin kautta tapahtuvien oikeudenloukkausten käsittelystä.

“Oikeudenloukkaustietojen tutkijan” vaatimuksiin kuuluu konkreettisesti, että henkilön tulee olla oikeudellinen asiantuntija, kuten asianajaja, jolla on riittävästi tietoa ja kokemusta Japanin kulttuurista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä (rajoittuen luonnollisiin henkilöihin).

Oikeudenloukkaustietojen tutkijoiden määrän on oltava vähintään yksi henkilö kymmentä miljoonaa kuukausittaista lähettäjää kohden tai yksi henkilö kahta miljoonaa kuukausittaista katselukertaa kohden. Mikäli “oikeudenloukkaustietojen tutkija” valitaan tai hänen tilalleen tulee toinen henkilö, on tästä ilmoitettava viipymättä viestintäministeriölle.

Ilmoitus poistopyynnön jättäneelle osapuolelle

“Suurten alustapalveluiden tarjoajien” on ilmoitettava poistopyynnön jättäneelle osapuolelle tutkimustulosten perusteella, ryhtyvätkö he toimenpiteisiin oikeudenloukkaustiedon lähettämisen estämiseksi, ja tämä on tehtävä 14 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Ilmoitettavia asioita ovat:

• Kun oikeudenloukkaustieto on poistettu, siitä on ilmoitettava
• Kun oikeudenloukkaustietoa ei ole poistettu, siitä ja sen syistä on ilmoitettava

Jos ilmoitusta ei voida antaa määräajassa seuraavista pätevistä syistä, on ilmoitus tehtävä viipymättä:

• Kun oikeudenloukkaustiedon lähettäjän mielipidettä on kuultava tutkimusta varten
• Kun tutkimus on määrätty suoritettavaksi tutkijalle
• Kun on muita välttämättömiä syitä

Velvollisuus toiminnan läpinäkyvyyteen

Kuten aiemmin mainittiin, perinteisesti on ollut huolenaiheita, kuten “oikeuksien loukkaamisen ilmeisyysvaatimus”, ulkomaisten yritysten käyttöehtojen puuttuminen Japanin lainsäädännön tai vahinkojen todellisuuden huomioon ottamisessa, sekä huoli palveluntarjoajien mielivaltaisista poistoista, mikä on johtanut siihen, että järjestelmä ei ole toiminut aina tehokkaasti.

Näiden ongelmien estämiseksi on tärkeää, että palveluntarjoajat kehittävät läpinäkyviä poistokriteereitä ja toimivat oikeudenmukaisesti ja johdonmukaisesti. Lainsäädännön muutoksia on pidetty tarpeellisina varmistamaan, että palveluntarjoajien käyttöehtoihin perustuvat itsenäiset poistot toteutetaan nopeasti ja asianmukaisesti.

Julkaisu poistamisen toteuttamista koskevista kriteereistä

Kuten aiemmin mainittiin, poistettavan tiedon kohteena ovat oikeuksien loukkaamiseen ja lakien rikkomiseen liittyvät tiedot, mutta mitä tietoja (ilmaisuja) tulisi poistaa, jää suurten alustapalveluiden tarjoajien itsenäisen harkinnan varaan Japanissa.

Oikeuksien loukkaamiseen ja lakien rikkomiseen liittyvät tiedot vastaavat rikoslain rikoksia, mutta niiden ilmaisussa on eroja. Tästä syystä on velvoitettu laatimaan yrityskohtaiset konkreettiset kriteerit poistettavalle tiedolle. “Poistamisen toteuttamista koskevien kriteerien” sisällön on täytettävä seuraavat vaatimukset:

• Määritellä konkreettisesti poistettavan tiedon tyypit sen perusteella, miten “suuret alustapalveluiden tarjoajat” ovat tulleet tietoiseksi kyseisestä tiedosta.
• Määritellä konkreettisesti “palvelun tarjoamisen keskeyttämistoimenpiteiden” toteuttamista koskevat kriteerit, jos tällaisia toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan.
• Käyttää selkeää ilmaisua, jotta lähettäjät ja muut asianosaiset voivat helposti ymmärtää sen.
• Ottaa huomioon yhteensopivuuden lainsäädännön kanssa, joka määrittelee velvollisuuden pyrkiä poistamiseen.

“Suuret alustapalveluiden tarjoajat” voivat tehdä omatoimisia poistoja laatimiensa kriteerien mukaisesti, mutta poikkeuksellisesti seuraavissa tapauksissa voidaan poistaa tietoa, vaikka se ei olisi nimenomaisesti mainittu poistokriteereissä:

• Kun “suuri alustapalveluiden tarjoaja” on itse tiedon lähettäjä.
• Kun on olemassa lakisääteinen velvollisuus poistaa perusteettomasti loukkaavaa tietoa.
• Kun on kiireellinen tarve poistaa tietoa, ja poistettavan tiedon tyyppi on sellainen, jota ei yleensä voida ennustaa, joten sitä ei ole nimenomaisesti mainittu poistokriteereissä.

“Poistamisen toteuttamista koskevien kriteerien” ennakkoilmoitusajan on oltava vähintään kaksi viikkoa ennen poiston toteuttamista.

Lisäksi kerran vuodessa on laadittava ja julkaistava asiakirja, joka sisältää esimerkkejä tiedoista, joita on estetty lähettämästä noudattaen kyseisiä kriteereitä, ja joka on järjestetty tiedon tyypin mukaan niin, että se on hyödyllinen lähettäjille ja muille asianosaisille.

Toisaalta oikeudenkäynnissä esitetty poistovaatimus edellyttää “oikeuksien loukkaamisen ilmeisyyden (5 artiklan 1 momentti)” todistamista, mikä on vaatimuksen esittäjän taakka Japanissa.

Poistovaatimus ei ole yhtä korkea kynnys kuin lähettäjätietojen paljastamisvaatimus, mutta tämä “oikeuksien loukkaamisen ilmeisyys” ei saa vaatia “paljastamisvaatimuksen esittäjältä lähes mahdotonta todistusta. Se ei ole täysin sama kuin ‘vahingonkorvausvaatimuksen oikeudenkäynnissä’ arvioitava laittomuuden estävä syy.” Näin todeten oikeuksien loukkaamisen ilmeisyyden vaatimuksen vahvisti Tokion korkein oikeus (päätös 9. joulukuuta Reiwa 2 (2020)), joka kumosi ensimmäisen oikeusasteen päätöksen.

Tämä oikeudenkäynti koski “lähettäjätietojen paljastamisvaatimusta” ja “oikeuksien loukkaamisen ilmeisyyden” vaatimuksen tulkintaa, jossa todettiin, ettei vaatimus saa mennä niin pitkälle, että se kumoaa järjestelmän tarkoituksen.

Ilmoitus lähettäjälle, jos tieto on poistettu

Kun lähettäjän tieto on poistettu vapaaehtoisesti tai pakollisesti, on velvollisuus ilmoittaa viipymättä lähettäjälle poiston tapahtumisesta ja sen syistä (poiston ja poistoperusteiden suhde). Lisäksi on varmistettava, että lähettäjä voi helposti saada tiedon poistosta (sisällön tunnistaminen kohtuullisella ja asianmukaisella tavalla).

Poistojen toteutustilanteen julkaiseminen

“Suurten alustapalveluiden tarjoajien” on julkaistava sähköisesti poistojen toteutustilanne kerran vuodessa (kahden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä) perustuen yllä mainittuihin velvoitteisiin.

Julkaisun tulee sisältää seuraavat kohdat:

• Poistopyyntöjen vastaanottotilanne
• Poistopyyntöihin liittyvien ilmoitusten toteutustilanne
• Poistamisen yhteydessä lähettäjälle tehtyjen ilmoitusten toteutustilanne
• Poistojen toteutustilanne
• Edellä mainittujen kohtien itsearviointi
• Ministeriön asetuksella määrätyt seikat, jotka ovat tarpeen poistojen toteutustilanteen selvittämiseksi (itsearviointikohtien arviointiperusteet, arviointiperusteiden muutosten sisältö ja syyt, jos muutoksia on tehty)

Rangaistukset Japanin tietovirtojen hallintalain rikkomisesta

Kun “suuret alustayritykset” rikkovat velvoitteitaan (22 artikla, 24–28 artiklat), viestintäministeri voi suositella tarvittavia toimenpiteitä rikkomuksen korjaamiseksi.

Jos suositeltuja toimenpiteitä ei toteuteta, viestintäministerillä on oikeus antaa toimenpidekäsky (30 ja 31 artiklat).

Rikkomalla tätä toimenpidekäskyä voidaan rangaista enintään yhden vuoden vankeusrangaistuksella tai enintään 1 miljoonan jenin sakolla (35 artikla).

Lisäksi “suurille alustayrityksille” on olemassa kaksoisrangaistussäännökset, ja oikeushenkilöille voidaan määrätä enintään 100 miljoonan jenin sakko 21 ja 35 artiklan rikkomisesta (37 artikla).

Yhteenveto: Oikeuksien loukkausten nopea käsittely odotettavissa Japanin tietovirtojen hallintalain uudistuksen myötä

Esittelimme yllä Japanin uudistetun “tietovirtojen hallintalain” uudet säännökset ja niiden keskeiset muutokset.

Suurten alustayritysten on otettava huomioon tasapaino lähettäjän “sanavapauden” ja oikeuksiaan loukatun “uhrien suojelun” välillä, samalla kun he kehittävät internet-ympäristöään.

Tämän uudistuksen myötä on odotettavissa, että verkkoympäristössä tapahtuvan kunnianloukkauksen ja mainehaitan osalta palveluntarjoajien reagointi nopeutuu. Kunnianloukkausviestien poistamisessa kannattaa kääntyä kokeneen asianajajan puoleen.

Monolith Lakitoimiston toimenpiteiden esittely

Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja lain yhdistävän osaamisen omaava lakitoimisto. Viime aikoina internetissä leviävät mainehaitat ja herjaavat tiedot ovat aiheuttaneet vakavia vahinkoja “digitaalisina tatuointeina”. Tarjoamme ratkaisuja “digitaalisen tatuoinnin” hallintaan. Alla olevassa artikkelissa kerromme yksityiskohtaisesti toimenpiteistämme.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Digital Tattoo[ja]