Mikä on 'Japanese Pharmaceutical and Medical Device Act' -sääntely koskien lääke- ja kosmetiikkatuotteiden mainontaa Instagram-julkaisuissa ja -tarinoissa?

Esimerkiksi lääkkeiden mainostamisessa on tarpeen mainita käyttö- ja käsittelyohjeet mainoksissa. Lääkepostereissa ja muissa vastaavissa pienellä kirjoitetut varoitukset noudattavat ‘Japanilaista lääkkeiden ja muiden vastaavien tuotteiden asianmukaisen mainonnan standardia’.

Miten sitten tulisi ajatella, kun mainostetaan Instagram-julkaisuissa tai -tarinoissa? Käytännössä Instagramilla on rajoituksia siinä, kuinka paljon tekstiä voidaan näyttää julkaisuissa tai tarinoissa, ja on vaikeaa kirjoittaa varoituksia pienellä kirjasinkoolla kuten julisteissa.

Lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, kosmetiikan ja muiden sellaisten tuotteiden osalta, joita mainostetaan usein influencerien Instagram-julkaisuissa ja -tarinoissa, tämän ongelman ratkaiseminen on välttämätöntä laillisen mainonnan toteuttamiseksi. Tässä artikkelissa selitämme, millaista merkintää tulisi käyttää Instagram-julkaisuissa ja -tarinoissa.

Syyt, miksi varoitustekstit tulisi kirjoittaa pienellä esimerkiksi julisteisiin

Ensinnäkin, julisteiden ja muiden vastaavien pienellä kirjoitettujen varoitustekstien tulee noudattaa seuraavia kriteerejä, jotka liittyvät Japanin lääkelakiin (entinen lääkevalvontalaki):

Kun mainostetaan lääkkeitä tai muita tuotteita, joista on erityisen tärkeää huomauttaa käyttö- ja käsittelyohjeista, nämä seikat tai huomautus siitä, että käyttö- ja käsittelyohjeita on noudatettava, on lisättävä tai mainittava.
(keskeneräinen)
Lääkkeiden ja muiden tuotteiden (esimerkiksi tuotteiden, joita ei saa käyttää erityisen herkillä henkilöillä) osalta, joista on erityisen tärkeää huomauttaa käyttö- ja käsittelyohjeista, nämä seikat tai huomautus siitä, että käyttö- ja käsittelyohjeita on noudatettava, on lisättävä tai mainittava myös mainoksissa.

PDF：Selitys ja huomioitavat seikat lääkkeiden ja muiden tuotteiden asianmukaisesta mainonnasta[ja]

Ja tämän “käyttö- ja käsittelyohjeiden” soveltamisala ja ilmaisutapa määritellään konkreettisesti seuraavien osalta:

• Lääkkeet
• Lääkkeiden kaltaiset tuotteet
• Kosmetiikka

Nämä on määritelty kullekin tuoteryhmälle omassa dokumentaatiossaan.

Muuten, jos mietit, miten “lääkkeet” ja “lääkkeiden kaltaiset tuotteet” eroavat toisistaan, olemme selittäneet sen yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa:

https://monolith.law/corporate/pharmaceutical-affairs-law[ja]

Lisäksi sivustollamme on yksityiskohtainen selitys esimerkiksi lääkkeiden kaltaisten tuotteiden mainonnassa näytettäväksi vaadituista asioista seuraavassa artikkelissa:

https://monolith.law/corporate/quasi-drug-display-obligation[ja]

Instagram-julkaisut ja -tarinat ovat myös ‘mainoksia’

‘Mainos’, kuten ‘Japanilainen lääkelaki’ määrittelee, on:

Sellainen, jolla on selvä tarkoitus houkutella asiakkaita (kohottaa asiakkaiden ostohalukkuutta)
Jossa tietyn lääkkeen tai vastaavan tuotenimi on selvästi ilmoitettu
Joka on yleisesti tunnistettavissa

PDF: Lääkelain mukaiset lääkkeiden mainosten soveltuvuudesta[ja]

Tämä tarkoittaa, että kaikki julkaisut ja tarinat, joilla on mainostava vaikutus, ovat mainoksia ja siten ‘Japanilaisen lääkelain’ sääntelyn alaisia. Koska ne ovat ‘mainoksia’, niiden on noudatettava yllä mainittuja kriteerejä, eli niissä on oltava merkintä ‘käyttöä ja käsittelyä koskevat varotoimet’. Tämä on periaatteessa sääntelyn ulottuvuus.

“Mainosrakenteiden”, kuten kylttien, tapauksessa varoitustekstiä ei tarvita

Kuitenkin, Japanin lääkelaitoksen (Pharmaceuticals and Medical Devices Agency) mainosstandardit määrittelevät seuraavasti tilanteissa, joissa mainosvälineiden luonteen vuoksi varoitustekstin lisääminen on käytännössä vaikeaa:

“Mainosrakenteiden”, kuten kylttien, tapauksessa, joissa mainostetaan vain tuotenimeä, tämä ei päde.

PDF:Selitys ja huomioitavat seikat koskien lääkkeiden asianmukaisia mainosstandardeja[ja]

Toisin sanoen, kylttien tapauksessa, riippuen koosta, “käyttö- ja käsittelyvaroitusten” lisääminen on käytännössä vaikeaa, joten tässä tapauksessa, vaikka varoitustekstiä ei olisi lisätty, se on välttämätöntä. Tämä on säännöksen tarkoitus.

Ovatko Instagram-julkaisut ja -tarinat “mainoskylttien ja muiden rakennelmien” kaltaisia?

Miten on sitten Instagram-julkaisujen ja -tarinoiden tai muiden sosiaalisen median julkaisujen laita, jos ne eivät ole “mainoskylttejä”?

Tämän kysymyksen osalta, tietojemme mukaan Tokion terveys- ja hyvinvointivirasto on ottanut seuraavan kannan:

Ensinnäkin, mainokset, joissa on vain tuotenimi ja jotka on julkaistu sosiaalisessa mediassa tai muissa vähän tietoa sisältävissä medioissa, voivat olla “mainoskylttien tai muiden rakennelmien” kaltaisia. Tästä syystä, niissä ei välttämättä tarvitse olla “käyttö- ja käsittelyohjeita”.
Lisäksi, “vain tuotenimi” ei tarkoita, että vain tuotenimen näyttäminen olisi sallittua. Vaikka tämä onkin yksilöllinen arviointikysymys, jos tuotteen pakkauskuva, influencerin kuva, joka on tehnyt kyseisen julkaisun, tai taustamusiikki ja muut ilmaisut ovat samanaikaisesti esillä tuotenimen kanssa, ne voivat olla “mainoskylttien tai muiden rakennelmien” kaltaisia.

Syy siihen, että tuotenimen lisäksi muitakin ilmaisuja sallitaan, liittyy “käyttö- ja käsittelyohjeiden” merkintävaatimukseen. Toisin sanoen, jos tuotteen tehokkuutta mainostetaan, kuluttajille tulisi myös ilmoittaa mahdollisista riskeistä ja oikeasta käyttötavasta. Siksi, jos mainoksessa ei ole ilmaisuja, jotka liittyvät tuotteen tehokkuuteen, “käyttö- ja käsittelyohjeiden” merkintää ei tarvita, vaikka olisi muita tehokkuuteen liittyviä ilmaisuja.

Kuitenkin, tämä näkemys perustuu vain “tietoihimme artikkelin kirjoitushetkellä”, emmekä voi taata yllä olevan tiedon tarkkuutta. Toivomme, että otatte tämän huomioon.

Yhteenveto

Edellä mainittujen näkökulmien mukaan Instagramissa tehdyt julkaisut ja tarinat, joissa mainostetaan, vastaavat (jos tuotteen tehokkuutta koskevia ilmaisuja ei ole) “mainostauluja tai muita rakennelmia”, eikä niissä ole erityistä tarvetta merkitä “käyttö- ja käsittelyohjeita” pienellä fontilla.

Kuitenkin, edellä mainittu perustuu “yksilölliseen harkintaan”, ja vaikka kyseessä olisi mainonta Instagramissa tai muissa sosiaalisen median palveluissa, on mahdollista, että “tällaisten tietojen puuttuminen” voi johtaa lain rikkomiseen. Tämän osa-alueen arviointi on melko erikoistunutta, joten olisi turvallisempaa konsultoida lakitoimistoa, jolla on kokemusta ja asiantuntemusta lääkelain ja muiden vastaavien medioiden hallinnan tukemisessa.

Lisäksi lääkkeisiin, lääkinnällisiin laitteisiin ja kosmetiikkaan sovelletaan monia muita lainsäädännöllisiä rajoituksia, joita ei ole mainittu tässä artikkelissa. Näistä aiheista on lisätietoa seuraavissa artikkeleissa:

https://monolith.law/corporate/quasi-drug-advertisement-guidelines[ja]

https://monolith.law/corporate/cosmetics-healthy-food-advertisement[ja]

Toimenpiteet, joita asianajotoimistomme tarjoaa

Media- ja markkinointitoiminnassa, jossa ovat mukana esimerkiksi ‘Japanin tekijänoikeuslaki’, ‘Japanin liiketoimintamallilaki’ ja ‘Japanin lääke- ja laitelaki’, tarvitaan asiantuntijoita, jotka osaavat laatia ohjeistuksia ja suorittaa satunnaisotantatarkastuksia. Yksityiskohtaisemmat tiedot on esitetty alla olevassa artikkelissa.