Japanin työlainsäädännön turvallisuus- ja terveydenhuollon hallintajärjestelmän selitys

Yritysjohtamisessa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistaminen ei rajoitu pelkästään eettiseen vaatimukseen. Se on liiketoiminnan jatkuvuuden ja kasvun tukipilari ja myös lailla määrätty merkittävä velvollisuus. Japanin työlainsäädäntö on asettanut tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaksi pääasiallista oikeudellista kehystä. Ensimmäinen on kaikkien työsuhteiden perustana oleva laaja ja kattava ‘turvallisuushuomiovelvollisuus’. Se määrittelee perusperiaatteen, jonka mukaan yritysten on huolehdittava tarvittavista toimenpiteistä työntekijöiden elämän ja fyysisen turvallisuuden varmistamiseksi. Toinen on ‘Japanin työturvallisuus- ja terveyslaki’, joka muuntaa tämän periaatteen konkreettisiksi toimintasäännöiksi. Laki velvoittaa yrityksiä rakentamaan tietyn hallintajärjestelmän, nimittämään asiantuntijoita ja perustamaan organisaation päätöksentekoprosessit yrityksen koosta ja toimialasta riippuen. Nämä kaksi kehystä täydentävät toisiaan, ja pelkkä muodollinen noudattaminen toisesta ei ole riittävää. Esimerkiksi, vaikka noudattaisi kaikkia työturvallisuus- ja terveyslaissa määrättyjä menettelyjä, mutta laiminlöisi asianmukaiset toimenpiteet ennakoitavissa olevia konkreettisia vaaroja vastaan, voi silti joutua vastuuseen laajemman turvallisuushuomiovelvollisuuden rikkomisesta. Siksi tämän kaksitasoisen rakenteen ymmärtäminen on ensimmäinen askel välttämättömässä riskienhallinnassa liiketoimintaa harjoitettaessa Japanissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme ensin turvallisuushuomiovelvollisuuden oikeudellista perustaa ja sen ulottuvuutta, sitten työturvallisuus- ja terveyslain määrittelemiä konkreettisia turvallisuus- ja terveydenhallintajärjestelmiä ja lopuksi sitä, millaisia oikeudellisia riskejä yritykset kohtaavat, jos ne laiminlyövät näitä velvollisuuksia, asiantuntevasta näkökulmasta.

Yritysten perustavanlaatuinen velvollisuus Japanissa: Turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus

Japanin työlainsäädännössä yritysten työntekijöilleen kantama kaikkein perustavanlaatuinen velvollisuus on “turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus”. Tämä velvollisuus on määritelty selkeästi Japanin työsopimuslain (Heisei 20 (2008)) 5. pykälässä. Kyseinen pykälä säätää, että “työnantajan on työsopimuksen myötä huolehdittava siitä, että työntekijä voi työskennellä turvallisuutensa, kuten elämän ja terveyden, säilyttäen, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tämän varmistamiseksi”. Velvollisuus koskee kaikkia työsuhteessa olevia työntekijöitä, kuten vakituisia työntekijöitä, sopimustyöntekijöitä ja osa-aikaisia työntekijöitä, riippumatta työsuhteen muodosta. Lisäksi “elämän ja terveyden turvallisuuden” suojelemisen kohteena pidetään paitsi fyysistä turvallisuutta, myös henkistä terveyttä.

Tämä turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus on ollut olemassa Japanin oikeuskäytännössä jo ennen kuin se kirjattiin selkeästi vuonna 2008 voimaan tulleeseen työsopimuslakiin. Velvollisuuden perustavaa laatua olevat oikeustapaukset ovat kaksi erityisen tärkeää korkeimman oikeuden päätöstä.

Ensimmäinen on korkeimman oikeuden päätös 25. helmikuuta 1975 (tunnetaan nimellä “Maavoimien itsepuolustusjoukkojen tapaus”). Tässä tapauksessa kyse oli itsepuolustusjoukkojen jäsenen kuolemasta ajoneuvo-onnettomuudessa virantoimituksen aikana, ja valtion (työnantajan roolissa) vastuuta kyseenalaistettiin. Korkein oikeus tunnusti ensimmäistä kertaa selkeästi, että valtiolla on velvollisuus suojella julkisen työntekijän elämää ja terveyttä vaaroilta. Tämä päätös vakiinnutti turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuuden peruskäsitteen fyysisen työympäristön vaaroilta suojautumisesta.

Toinen on korkeimman oikeuden päätös 10. huhtikuuta 1984 (tunnetaan nimellä “Kawagi-tapaus”). Tässä tapauksessa yövuorossa työskennellyt työntekijä murhattiin työpaikalle tunkeutuneen varkaan toimesta. Korkein oikeus totesi, että yrityksellä oli velvollisuus ryhtyä tarvittaviin turvatoimiin suojautuakseen tällaiselta ulkopuoliselta vaaralta, ja tunnusti turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuuden rikkomisen.

Näiden oikeustapausten mukaisesti turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus ei rajoitu vain työtapaturmien ehkäisyyn, vaan se vaatii yrityksiltä asianmukaisia toimenpiteitä kaikkia ennakoitavissa olevia vaaroja vastaan, jotka voivat uhata työntekijöiden fyysistä ja henkistä terveyttä – kuten häirintää, ylityöperäisiä terveysongelmia ja jopa ulkopuolisia rikollisia tekoja.

Japanin työturvallisuus- ja terveyslain määrittelemä konkreettinen turvallisuuden ja terveyden hallintajärjestelmä

Edellä mainittu kattava turvallisuuden huomioon ottamisen velvollisuus konkretisoidaan Japanin työturvallisuus- ja terveyslaissa, joka ohjeistaa yrityksiä siitä, miten niiden tulisi velvollisuutensa täyttää. Tämä laki määrittelee järjestelmällisen ja organisoidun kehyksen työpaikan turvallisuuden ja terveyden hallinnalle. Kehyksen ytimessä ovat yrityksen koosta ja toimialasta riippuen nimettävät asiantuntijat sekä päätöksentekoelimenä toimiva komitea. Nämä rakenteet toimivat abstraktien velvoitteiden muuntamisessa konkreettisiksi toimenpiteiksi, toimien ikään kuin ‘toimeenpanevana joukkona’ ja ‘johtokeskuksena’.

Yrityksen hallintajärjestelmän ytimessä toimivat asiantuntijat

Japanin työturvallisuus- ja terveyslaki (Industrial Safety and Health Act) velvoittaa työpaikkoja nimittämään useita asiantuntijoita, joilla on erikoistunutta tietämystä, turvatakseen työpaikan turvallisuuden ja terveyden. Nämä asiantuntijat hallitsevat työpaikan riskejä omien erikoisalojensa kautta ja kantavat teknisen ytimen vastuun työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemisessa.

Yleinen turvallisuus- ja terveysjohtaja nimetään Japanin työturvallisuus- ja terveyslain (Industrial Safety and Health Act) 10. pykälän mukaisesti ja hän on vastuussa koko työpaikan turvallisuus- ja terveystoiminnan yleisestä hallinnasta. Tähän tehtävään yleensä asetetaan henkilöitä, kuten tehtaanjohtajia tai työpäälliköitä, joilla on valtuudet hallita kyseisen toiminnan toteutusta. Nimittämisvelvollisuus vaihtelee toimialoittain ja se koskee työpaikkoja, joissa on vakituisesti työskenteleviä työntekijöitä esimerkiksi metsätaloudessa ja rakennusalalla yli 100 henkilöä, valmistusteollisuudessa yli 300 henkilöä ja muilla toimialoilla yli 1000 henkilöä. Yleisen turvallisuus- ja terveysjohtajan päätehtäviin kuuluu johtaa turvallisuus- ja terveysjohtajia, laatia työtapaturmien ehkäisysuunnitelmia, toteuttaa turvallisuus- ja terveyskoulutusta sekä hallinnoida terveystarkastuksia.

Turvallisuusjohtaja nimetään Japanin työturvallisuus- ja terveyslain (Industrial Safety and Health Act) 11. pykälän mukaisesti ja hän on asiantuntija, joka hallinnoi turvallisuuteen liittyviä teknisiä asioita. Tämän tehtävän nimittäminen on pakollista erityisesti rakennus- ja valmistusteollisuuden kaltaisilla toimialoilla, joilla työtapaturmien riski on suhteellisen korkea ja joissa on vakituisesti työskenteleviä työntekijöitä yli 50 henkilöä. Turvallisuusjohtajalla on oltava erikoistunut pätevyys, kuten luonnontieteellisen alan yliopistotutkinto ja vähintään kahden vuoden käytännön kokemus. Hänen päätehtäviinsä kuuluu työpaikan kiertäminen, laitteiden ja työmenetelmien turvallisuuden tarkastaminen sekä vaarallisten tilanteiden välitön ehkäisy.

Terveydenhoitojohtaja nimetään Japanin työturvallisuus- ja terveyslain (Industrial Safety and Health Act) 12. pykälän mukaisesti ja hän on asiantuntija, joka hallinnoi terveyteen, eli työntekijöiden terveyshaittojen ehkäisyyn ja työympäristön hygieeniseen parantamiseen liittyviä teknisiä asioita. Toisin kuin turvallisuusjohtaja, joka on rajoitettu tiettyihin toimialoihin, terveydenhoitojohtajan nimittäminen on pakollista kaikilla toimialoilla, joissa on vakituisesti työskenteleviä työntekijöitä yli 50 henkilöä. Terveydenhoitojohtajaksi tuleminen edellyttää kansallista pätevyyttä, terveydenhoitojohtajan lisenssiä. Hänen päätehtäviinsä kuuluu suorittaa työpaikan kiertäminen vähintään kerran viikossa, tarkastaa laitteet ja työmenetelmät sekä ryhtyä toimenpiteisiin työntekijöiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi, jos havaitaan vaarallisia olosuhteita.

Teollisuuslääkäri nimetään Japanin työturvallisuus- ja terveyslain (Industrial Safety and Health Act) 13. pykälän mukaisesti ja hän on lääkäri, joka antaa ammatillista neuvontaa ja ohjausta työntekijöiden terveydenhoidossa. Samoin kuin terveydenhoitojohtaja, teollisuuslääkärin nimittäminen on pakollista kaikilla toimialoilla, joissa on vakituisesti työskenteleviä työntekijöitä yli 50 henkilöä. Teollisuuslääkärin tehtäviin kuuluu antaa lausuntoja terveystarkastusten tulosten perusteella työssä tarvittavista toimenpiteistä, suorittaa työpaikan kiertäminen ja keskustella työntekijöiden kanssa tukien heidän terveytensä ylläpitoa. Työnantajalla on velvollisuus kunnioittaa teollisuuslääkärin suosituksia.

Näiden asiantuntijoiden nimittämisvelvollisuus korostaa erityisesti 50 työntekijän rajapyykkiä, joka on merkittävä lakiin perustuva käännekohta yrityksen turvallisuus- ja terveydenhallintajärjestelmässä. Kun yritys kasvaa ja työntekijämäärä saavuttaa 50 henkilöä, terveydenhoitojohtajan ja teollisuuslääkärin nimittämisvelvollisuus tulee voimaan riippumatta toimialasta. Tämä on merkki siitä, että yrityksen on nostettava turvallisuus- ja terveydenhallintajärjestelmänsä uudelle tasolle, ja johtajien on suunniteltava organisaationsa tätä rajapyykkiä silmällä pitäen.

Asiantuntijoiden nimittämisvelvollisuuden vertailu Japanissa

Aiemmin selitetyt turvallisuuspäällikön, hygieniapäällikön ja työterveyslääkärin nimittämisvelvollisuudet perustuvat kuhunkin erilaisiin vaatimuksiin. Näiden erojen ymmärtämiseksi selkeästi olemme järjestäneet keskeiset kohdat alla olevaan taulukkoon. Tämä taulukko auttaa määrittämään, minkä asiantuntijan nimittämisvelvollisuus koskee omaa yritystäsi.

Kuten taulukko osoittaa, turvallisuuspäällikön nimittämisvelvollisuus rajoittuu tiettyihin toimialoihin, kun taas hygieniapäällikön ja työterveyslääkärin nimittämisvelvollisuus koskee kaikkia yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää.

Päätöksenteko ja valvonta organisaatioissa: Turvallisuuskomitea ja terveyskomitea Japanissa

Japanin työturvallisuus- ja terveyslaissa (jap. 労働安全衛生法) vaaditaan asiantuntijoiden nimittämisen lisäksi komiteoiden perustamista, jotta työntekijöiden mielipiteet heijastuisivat ja turvallisuuteen sekä terveyteen liittyviä asioita voitaisiin tutkia ja käsitellä järjestelmällisesti. Nämä komiteat toimivat alustana, jossa johto, työntekijät ja asiantuntijat kokoontuvat yhteen tehdäkseen päätöksiä työpaikan turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä tärkeistä asioista.

Turvallisuuskomitea tutkii ja käsittelee Japanin työturvallisuus- ja terveyslain 17. pykälän mukaisesti työntekijöiden vaarojen ehkäisemiseen liittyviä perusstrategioita. Komitean perustamisvelvollisuus vaihtelee toimialoittain ja kohdistuu pääasiassa niihin toimialoihin, joilla on velvollisuus nimittää turvallisuusvastaava, ja se koskee työpaikkoja, joilla työskentelee vähintään 50 tai 100 työntekijää.

Terveyskomitea tutkii ja käsittelee Japanin työturvallisuus- ja terveyslain 18. pykälän mukaisesti työntekijöiden terveyshaittojen ehkäisemiseen ja terveyden edistämiseen liittyviä perusstrategioita. Komitean perustamisvelvollisuus koskee kaikkia työpaikkoja, joilla työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, riippumatta toimialasta.

Työpaikoilla, joilla on velvollisuus perustaa sekä turvallisuus- että terveyskomitea, voidaan Japanin työturvallisuus- ja terveyslain 19. pykälän mukaisesti perustaa yhdistetty turvallisuus- ja terveyskomitea.

Näille komiteoille on asetettu tiukat toimintasäännöt. Ensinnäkin jäsenistöön kuuluvat yleinen turvallisuus- ja terveysjohtaja sekä muut yrityksen yleisjohtajat, turvallisuus- ja terveysvastaavat, työterveyslääkärit ja kyseisen työpaikan työntekijät. Erityisen tärkeää on, että työnantajan edustajien lisäksi komitean jäsenistä puolet on nimettävä työntekijöiden enemmistön muodostaman ammattiyhdistyksen (tai, jos sellaista ei ole, työntekijöiden enemmistöä edustavan henkilön) suosituksesta. Tämä varmistaa, että työntekijöiden mielipiteet heijastuvat merkittävästi komitean päätöksenteossa.

Lisäksi komitean on kokoontuttava vähintään kerran kuukaudessa. Työnantajan on laadittava kokouksen pöytäkirja ja säilytettävä sitä kolmen vuoden ajan sekä tiedotettava kokouksen sisällöstä viipymättä työntekijöille. Nämä säännökset varmistavat, että komitea ei ole vain muodollinen kokous, vaan se käy merkityksellistä keskustelua, jonka sisältö tallennetaan ja jaetaan kaikille työntekijöille avoimen prosessin kautta. Pöytäkirja voi olla tärkeä todiste siitä, miten yritys on tunnistanut ja käsitellyt turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä kysymyksiä, mikäli työtapaturma sattuisi tapahtumaan.

Oikeudellisten velvoitteiden laiminlyönnin aiheuttamat liiketoimintariskit Japanissa

Tähän mennessä käsittelemämme turvallisuushuomioon ottamisen velvollisuus sekä Japanin työturvallisuus- ja terveyslain mukaiset erilaiset velvoitteet, jos niitä ei noudateta, voivat saattaa yrityksen vakavien liiketoimintariskien eteen. Nämä riskit eivät rajoitu vain yksittäisiin rangaistuksiin, vaan ne voivat kohdata yritystä samanaikaisesti hallinnolliselta, siviilioikeudelliselta ja rikosoikeudelliselta puolelta.

Ensinnäkin on hallinnollinen vastuu. Tämä on suora seuraamus Japanin työturvallisuus- ja terveyslain rikkomisesta. Esimerkiksi, jos yritys ei nimitä terveydenhoitajaa tai työterveyslääkäriä tai jos se ei perusta terveyskomiteaa, lain 120 pykälän mukaan yritykselle voidaan määrätä enintään 500 000 jenin sakko. Tämä on suorin seuraus compliance-rikkomuksesta.

Toiseksi on siviilioikeudellinen vastuu. Jos työtapaturma johtaa työntekijän kuolemaan tai vammautumiseen, loukkaantunut työntekijä tai hänen perillisensä voivat vaatia yritykseltä korvauksia turvallisuushuomioon ottamisen velvollisuuden laiminlyönnistä (Japanin siviililain 415 pykälän mukainen sopimusrikkomus) tai laittomasta teosta (Japanin siviililain 709 pykälä). Oikeudenkäynneissä työturvallisuus- ja terveyslain mukaisen toimenpiteen (esimerkiksi vaarallisiin koneisiin asennettavien turvalaitteiden asennusvelvollisuus) laiminlyönti voidaan nähdä vahvana todisteena siitä, että yritys on laiminlyönyt turvallisuushuomioon ottamisen velvollisuutensa. Todellisuudessa on olemassa useita tapauksia, joissa yrityksille on määrätty miljoonien jenien korvauksia velvollisuuksien laiminlyönnin vuoksi, kuten turvallisuuslaitteiden asentamatta jättäminen puristuskoneeseen (Tokion alioikeuden päätös 27. huhtikuuta 2015) tai puutteelliset toimenpiteet lämpöhalvauksen estämiseksi, jotka johtivat kuolemaan.

Kolmanneksi ja vakavimpana on rikosoikeudellinen vastuu. Jos työtapaturma johtaa työntekijän kuolemaan tai vammautumiseen, yrityksen edustajat tai työmaan vastuuhenkilöt voivat joutua vastuuseen Japanin rikoslain 211 pykälän mukaisesta työssä tapahtuneesta huolimattomuudesta johtuvasta kuolemantuottamuksesta tai vammantuottamuksesta. Lisäksi Japanin työturvallisuus- ja terveyslaissa on säännös, joka mahdollistaa rangaistuksen määräämisen sekä lainrikkomukseen syyllistyneelle henkilölle että yritykselle itselleen. Aiemmissa oikeustapauksissa on nähty, että työtapaturman aiheuttaneelle yritykselle on määrätty 500 000 jenin sakko ja samanaikaisesti työmaan vastuuhenkilöille tai toimitusjohtajille on langetettu ehdollisia vankeusrangaistuksia.

Näin ollen turvallisuus- ja terveydenhuollon hallintajärjestelmän puutteet voivat johtaa hallinnollisiin rangaistuksiin, suuriin siviilioikeudellisiin korvauksiin ja yritysjohtajien henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen, mikä on monimutkainen ja vakava oikeudellinen riski. Tämä voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa yrityksen taloudelliselle perustalle, yhteiskunnalliselle maineelle ja johtohenkilöiden uralle.

Yhteenveto

Japanin työoikeuden mukainen työturvallisuuden ja hygienian hallinta koostuu kahdesta peruspilarista: kaikkien työsuhteiden perustana olevasta “turvallisuuden huomioonottovelvollisuudesta” ja tämän velvollisuuden konkreettisesta toteuttamisesta “työturvallisuus- ja hygieniaa koskevan lain” mukaisen hallintajärjestelmän kautta. Kun yrityksen koko kasvaa ja erityisesti kun työntekijöiden määrä ylittää viisikymmentä, syntyy yleisiä velvoitteita, kuten hygienia-asiantuntijoiden ja työterveyslääkärien nimittäminen sekä hygieniakomitean perustaminen, mikä merkittävästi lisää yrityksen laillista vastuuta. Näiden laillisten velvoitteiden noudattaminen ei ole pelkkä kustannus, vaan se on välttämätön investointi työtapaturmien ennaltaehkäisyyn, työntekijöiden terveyden ja tuottavuuden ylläpitämiseen ja sitä kautta yrityksen kestävän kasvun ja arvon suojelemiseen. Näiden velvoitteiden laiminlyönnistä aiheutuvat riskit voivat ilmetä sakkojen, vahingonkorvausten ja rikosoikeudellisten seuraamusten muodossa, mikä voi horjuttaa liiketoiminnan perustaa.

Monolith Lakitoimisto on tukenut lukuisia kotimaisia asiakasyrityksiä Japanin työturvallisuus- ja hygieniaa koskevan lain sekä turvallisuuden huomioonottovelvollisuuden monimutkaisissa oikeudellisissa asioissa ja omaa laajan kokemuksen näillä alueilla. Toimistossamme työskentelee useita englanninkielisiä asianajajia, joilla on ulkomaisia oikeustieteellisiä pätevyyksiä, ja voimme tarjota käytännöllisiä ja strategisia oikeudellisia palveluita kansainvälisesti toimiville yrityksille, jotta ne voivat ymmärtää ja asianmukaisesti noudattaa Japanin työlainsäädäntöä. Jos tarvitsette apua työturvallisuuden ja hygienian hallintajärjestelmän rakentamisessa tai tarkistamisessa tai neuvoja liittyen asiaankuuluviin säädöksiin, ottakaa rohkeasti yhteyttä toimistoomme.