Esimerkkejä 'Japanilaisesta tekijänoikeuslaista', jossa lainaus on kielletty (teksti- ja kuvamateriaali)

Teosten kopiointi, muokkaus tai julkaiseminen voi tietyissä olosuhteissa ja tarkoituksissa olla tekijänoikeuden loukkaamatta ilman lupaa.

“Teosten vapaan käytön” on tarkasti määritelty Japanin tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki), esimerkiksi:

• Yksityiskäyttöön tarkoitettu kopiointi (30 §)
• Kirjastojen ym. kopiointi jne. (31 §)
• Julkaiseminen oppikirjoissa jne. (33 §)
• Kopiointi jne. kokeen kysymyksenä (36 §)

Yhdessä näiden kanssa, “julkaistujen teosten lainaus (32 §)” sallii teosten käytön oikeudenmukaisessa laajuudessa.

Tässä artikkelissa selitetään, miten lainaus on arvioitu todellisissa oikeudenkäynneissä.

https://monolith.law/reputation/relation-between-the-publication-of-photos-without-consent-and-copyright[ja]

Mitä lainaus on

Lainaus tarkoittaa toisen henkilön tekstin sisällyttämistä omaan tekstiisi esimerkiksi oman argumenttisi vahvistamiseksi ja sen selittämiseksi. Se on toimintaa, jossa toisen henkilön teos esitellään omassa teoksessa toissijaisesti, ja se sisältää toisen henkilön taide-teoksen tai sen elementtien sisällyttämisen omaan teokseen.

Lainaus tapahtuu ilman oikeudenhaltijan lupaa, mutta se on laillinen toiminta, joka on sallittu Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) 32 §:ssä, ja oikeudenhaltija ei voi kieltää lainausta. Oikeudenhaltija voi kieltää vain laittoman luvattoman kopioinnin, joka ei täytä tekijänoikeuslain lainausvaatimuksia.

1. Julkaistu teos voidaan lainata. Tässä tapauksessa lainauksen on oltava reilun käytännön mukaista ja sen on tapahduttava uutisoinnin, arvostelun, tutkimuksen tai muun lainauksen tarkoituksen mukaisesti.

Tekijänoikeuslaki 32 §

Sopivan lainauksen vaatimukset

Tekijänoikeuslain 32 §:ssä on vaatimuksia, kuten “reilun käytännön mukaisuus” ja “lainauksen tarkoituksen mukainen oikeudenmukaisuus”. Useiden oikeustapausten perusteella on esitetty seuraavat käytännön perusteet sille, onko lainaus laillinen vai ei:

1. Teoksen on jo “julkaistu”
2. Lainauksen on oltava “reilun käytännön” mukaista
3. Lainauksen on oltava uutisoinnin, arvostelun, tutkimuksen tai muun lainauksen tarkoituksen mukaisesti “oikeudenmukaisessa laajuudessa”
4. Lainauksen ja muun tekstin “suhteellisuuden” on oltava selvä
5. “Lainauksen” on oltava selvästi merkitty esimerkiksi lainausmerkein
6. Lainauksen on oltava “välttämätön”
7. “Lähteen” on oltava selvästi merkitty

Näistä “lähteen” selvästä merkitsemisestä säädetään tekijänoikeuslain 48 §:ssä, ja sen laiminlyönti voidaan katsoa plagiointiksi.

Lainauksen selkeyttämiseksi voidaan käyttää muitakin keinoja kuin lainausmerkkejä, kuten kappaleiden vaihtamista tai viittausten numerointia tai viittausten tekijän nimen käyttämistä viittausmerkinnöissä.

Jos lainausta ei hyväksytä ja se katsotaan laittomaksi luvattomaksi kopioinniksi, tekijänoikeuslain 119 §:n ja sitä seuraavien säännösten mukaisesti voidaan määrätä vankeusrangaistus tai sakko.

Oikeudenkäynti Twitter-lainauksista

Kantaja on sähkötupakan käyttöön tarkoitettujen makunesteiden valmistaja, joka on luonut Twitter-tilin ja julkaissut profiili- ja otsikkokuvia tällä tilillä.

Kyseisen tilin käyttäjä julkaisi kritiikin kantajan nesteestä, minkä seurauksena hänet estettiin kantajan toimesta. Tämän seurauksena hän kritisoi tätä estotoimenpidettä ja julkaisi Twitterissä viestin, jossa hän kehotti varovaisuuteen kantajan myymän nesteen ostamisessa. Hän julkaisi myös kuvakaappauksen näytöstä, jossa kantajan tili esti kyseisen tilin käyttäjän.

Lisäksi hän kysyi kantajalta eston syytä ja julkaisi Twitterissä videon, jossa kantaja vastasi tähän. Hän julkaisi myös tekstin, jossa hän kuvasi kantajan vastauksen videolla, sekä kuvakaappauksen videon osasta, jossa näkyi kantajan profiili- ja otsikkokuvat.

Näiden seitsemän julkaisun seurauksena kantaja haki väliaikaista määräystä Tokion alioikeudelta. Twitter-yhtiö paljasti IP-osoitteen ja aikaleiman väliaikaisen päätöksen perusteella, minkä jälkeen kantaja pyysi lähettäjän tietoja välittäjäpalveluntarjoajalta.

https://monolith.law/reputation/indentify-poster-twitter-attorney-fee[ja]

Oikeudenkäynnin kulku

Kantaja vaati, että tuntemattoman henkilön luvaton Twitteriin lähettämä kantajan profiilikuvan ja otsikkokuvan, jotka on lueteltu liitteessä olevassa teosluettelossa, loukkasi kantajan julkisen lähetysoikeuden (Japanin tekijänoikeuslain 23 artiklan 1 kohta). Lisäksi kantaja vaati, että sama henkilö loukkasi kantajan oikeutta omakuvaan ja kunniaan lähettämällä Twitteriin kantajan ottaman videon osan, joka on still-kuva. Kantaja vaati vahingonkorvausta ja pyysi lähettäjän tietojen paljastamista.

Vastaajana toimiva välittäjäpalveluntarjoaja väitti, että kyseiset profiilikuvat eivät ole tekijänoikeuden alaisia teoksia. Lisäksi he väittivät, että vaikka kyseiset kuvat olisivatkin otettu sellaisenaan ja julkaistu Twitterissä, ne olisivat lainmukaisia lainauksia Japanin tekijänoikeuslain 32 artiklan mukaan.

Toisaalta, vastaaja väitti, että:

• Profiilikuvat on julkaistu sellaisenaan, ja kuvien alkuperäisen lähteen, eli kantajan tilin nimi ja käyttäjänimi, on ilmoitettu.
• Kantajan kuvat, jotka sisältyvät näihin kuviin, voidaan selvästi erottaa lähettäjän julkaisemasta sisällöstä.
• Julkaisuista, profiilikuvien osuus on hyvin pieni, ja lähettäjän julkaisema sisältö on pääasiallinen, kun taas profiilikuvat ovat toissijaisia.

Vastaaja väitti myös, että kantajan tilin käyttäjä oli estänyt vastaajan tilin käyttäjän ilman perusteltua syytä ja kritisoi tätä. Vastaaja väitti, että “lähettäjä julkaisi nämä viestit näyttääkseen aiemmat keskustelut ja välittääkseen argumenttinsa selkeämmin ja vakuuttavammin yleisölle. Julkaisun tarpeellisuus ja hyödyllisyys eivät ainoastaan ole tunnustettuja, vaan myös menetelmä on yhteiskunnallisesti hyväksyttävissä olevissa rajoissa”.

Tuomioistuimen päätös

Tuomioistuin totesi ensin, että kuvan kohteena oleva henkilö on kantaja ja että kantaja on saanut käyttöoikeuden naisen kuvitukseen, jota käytetään hänen liiketoiminnassaan. Tämän perusteella tuomioistuin katsoi, että kantaja on luonut kuvan ja että tekijänoikeus kuuluu hänelle.

Tämän jälkeen tuomioistuin totesi, että laillisen lainauksen osalta, kun otetaan huomioon, että kantaja on toistuvasti kritisoinut sitä, että hän on estänyt käyttäjän tililtään ja kehottanut varovaisuuteen kantajan myymän nesteen ostamisessa, ei voida katsoa, että olisi ollut tarpeen julkaista Twitterissä kantajan profiilikuvaa ja muita kuvia, jotka sisältävät kantajan ulkonäön, kun otetaan huomioon kunkin viestin tarkoitus ja sisältö.

Lisäksi, kun otetaan huomioon, että profiilikuvat ja muut kuvat näkyvät selvästi koko näytöllä ja että niitä voidaan tarkastella itsenäisesti matkapuhelimen näytöllä suurennuksen avulla, ei voida katsoa, että profiilikuvat ja muut kuvat, jotka on lainattu jokaisessa viestissä, ovat alisteisia ja että muut merkinnät ovat pääasiallisia.

Ja sitten,

Edellä mainitun perusteella ei voida katsoa, että lainauksen menetelmä ja tyyli jokaisessa viestissä ovat yhteiskunnan yleisen käsityksen mukaan kohtuullisia suhteessa lainauksen tarkoitukseen, eikä ole olemassa olosuhteita, jotka riittäisivät osoittamaan, että profiilikuvien ja muiden kuvien lainaaminen olisi reilun käytännön mukaista. Näin ollen ei voida katsoa, että profiilikuvien ja muiden kuvien julkaiseminen jokaisessa viestissä olisi laillista lainausta.

Tokion alioikeuden päätös 12. helmikuuta 2020 (Gregoriaaninen kalenteri)

Tuomioistuin totesi, että on selvää, että kantajan julkisen lähetysoikeuden loukkaus on tapahtunut, ja määräsi palveluntarjoajan paljastamaan lähettäjän tiedot.

Vaikka “lähteen” on mainittu ja “lainattu osa” on selvästi määritelty, jos lainauksen “välttämättömyys” puuttuu, “pää- ja alisteinen suhde” ei ole selvä, ja lainauksen tarkoituksen mukaan sitä ei voida pitää “oikeudenmukaisena”, eikä sitä voida pitää “reiluna käytäntönä”, sitä ei voida pitää laillisena lainauksena.

https://monolith.law/reputation/copyright-property-and-author-by-posting-photos[ja]

Yhteenveto

Sitaattien käyttö on sallittua, koska jos jokaisessa tapauksessa olisi saatava tekijänoikeuden haltijan lupa ja tarvittaessa maksettava käyttömaksu, tämä voisi estää kulttuurituotteiden, kuten tekijänoikeudella suojattujen teosten, oikeudenmukaisen ja sujuvan käytön. Tämä voisi olla ristiriidassa tekijänoikeusjärjestelmän tarkoituksen kanssa, joka pyrkii edistämään kulttuurin kehitystä.

Toisaalta, tekijänoikeuden haltijan etujen suojelemiseksi sitaattien käytön ehdot on määritelty tiukasti, ja niiden noudattamiseen liittyy tiukat arviointikriteerit. Tekijänoikeusrikkomuksen määrittely voi olla monimutkaista, joten suosittelemme konsultoimaan kokenutta lakimiestä.