Mistä ei-lakimieskäyttäytyminen alkaa? Selitämme lakitoimet, joita vain asianajajat voivat tehdä

On mahdollista, että se katsotaan laittomaksi toiminnaksi, jos henkilö, joka ei ole asianajaja, suorittaa asianajotehtäviä saaden siitä palkkion.

Asia on määritelty Japanin asianajajalain (Japanese Attorney Act) 72 §:ssä, mutta pelkästään pykälän lukemalla ei ole helppo ymmärtää, milloin toiminta katsotaan laittomaksi. Joten, missä tilanteissa toiminta katsotaan laittomaksi?

Miten on esimerkiksi IT-konsultointiyritysten mainehaittojen hallinnan, kiinteistöyritysten vuokranneuvottelujen tai viime aikoina usein mainittujen “eläkkeelle siirtymispalveluiden” laita?

Mukaan lukien oikeusapulakimiesten laiton toiminta, selitämme nämä seikat.

Mikä on ei-lakimieskäyttäytyminen? Jos ei ole palkkiota, se ei ole ei-lakimieskäyttäytyminen

Ei-lakimieskäyttäytyminen ja Japanin lakimieslaki

Ei-lakimieskäyttäytyminen tarkoittaa sitä, että henkilö, joka ei ole lakimies, suorittaa lakimiestoimintaa toistuvasti ja jatkuvasti saaden siitä palkkion.

Toisin sanoen, ystävän auttaminen ilmaiseksi ei ole ei-lakimieskäyttäytyminen. Kuitenkin, jos yritys, joka saa palkkion suorittaessaan maineenhallintatoimenpiteitä, suorittaa lakitoimintaa, se katsotaan ei-lakimieskäyttäytymiseksi.

Henkilö, joka ei ole lakimies tai lakiasiaintoimisto, ei voi harjoittaa liiketoimintaa, jossa hän käsittelee oikeudellisia asioita, kuten oikeudenkäyntiä, ei-oikeudenkäyntiä, tarkastuspyyntöjä, uudelleentarkastuspyyntöjä, uudelleenarviointipyyntöjä ja muita hallinnollisia valituksia, tai välittää niitä saadakseen palkkion. Tämä ei kuitenkaan päde, jos tässä laissa tai muussa laissa on toisin määrätty.

Japanin lakimieslaki 72 §

Lisäksi henkilö, joka on syyllistynyt ei-lakimieskäyttäytymiseen, voidaan tuomita enintään kahden vuoden vankeuteen tai enintään 3 miljoonan jenin sakko. Joten, mitä tarkoitetaan lakimiestoiminnalla, joka katsotaan ei-lakimieskäyttäytymiseksi, jos sitä suoritetaan toistuvasti ja jatkuvasti, kuten edellä mainittiin? Mitä tarkoitetaan “oikeudellisilla asioilla” ja “oikeudellisilla toimilla” mainitussa pykälässä?

Mitä konsultointiyritykset ja IT-yritykset voivat ja eivät voi tehdä niin sanotussa maineenhallintatilanteessa?

Mitä tarkoitetaan “oikeudellisilla asioilla” ja “oikeudellisilla toimilla”

Ensinnäkin on olemassa käsite “oikeudelliset asiat ja toimet” Japanin lakimieslaissa. Yksinkertaisesti sanottuna, “oikeudelliset asiat ja toimet” tarkoittavat toimia, joissa “vaaditaan oikeuksia ja pyydetään jotakin toiselta osapuolelta”. Vain henkilö itse ja ne, joille laki sallii sen, voivat suorittaa näitä toimia.

Lakimiehet kuuluvat “lakiin perustuviin henkilöihin”, mutta myös “henkilö itse” kuuluu tähän. Tämä on helpompi ymmärtää, jos ajattelee oikeudenkäyntiä.

Oikeudenkäynnin voi suorittaa yksin, ilman lakimiehen apua. Tätä kutsutaan “henkilökohtaiseksi oikeudenkäynniksi”.

Sama pätee oikeudenkäynnin ulkopuolisiin vaatimuksiin, kuten lähetyksen estämistoimenpiteiden vaatimiseen (poistopyyntö).

On täysin hyväksyttävää suorittaa nämä toimet itse. Kuitenkin, henkilöt, joille voit pyytää “edustusta”, ovat rajalliset. Vain lakimiehet voivat suorittaa poistopyynnön.

Esimerkkejä ei-lakimieskäyttäytymisestä

Tässä esittelemme konkreettisesti sellaisia ei-lakimieskäyttäytymisen tapauksia, jotka ovat usein ongelmallisia: “kiinteistöalan toimijoiden ei-lakimieskäyttäytyminen”, “oikeusapulaitoksen ei-lakimieskäyttäytyminen” ja “web-pohjaisten IT-yritysten ei-lakimieskäyttäytyminen”.

Kiinteistöalan toimijoiden ei-lakimieskäytäntö

Kiinteistökaupoissa suurten rahasummien vaihtaminen kädestä käteen voi helposti johtaa riitoihin, joten kiinteistöalan toimijoiden on varottava tekemästä ei-lakimieskäytäntöä.

Esimerkkinä voidaan ottaa “vuokran neuvottelupalvelut”.

Oletetaan, että kiinteistöalan toimija saa tehtäväkseen neuvotella vuokrasta ja muista ehdoista kiinteistön omistajan ja vuokralaisen välillä.

Tässä tapauksessa, jos toiminta on toistuvaa ja siihen liittyy rahan vaihtaminen (esimerkiksi palkkion saaminen omistajalta), se voi olla laitonta ei-lakimieskäytäntöä.

Myös “maanostoneuvottelut” ja “häädön neuvottelut” voivat olla ei-lakimieskäytäntöä.

Neuvottelut, joissa vaaditaan maan käyttäjän häätämistä, jotka kuuluvat asianajajan tehtäviin, tai vuokra-asunnon häätöneuvottelut, joissa rahaa vaihdetaan ja toiminta suoritetaan käytännössä edustajan roolissa, katsotaan ei-lakimieskäytännöksi.

Huomautettakoon, että “kiinteistönvälittäjät”, jotka osallistuvat kiinteistökauppoihin, voivat saada oikeuden toimia sovittelijana ADR:ssä (Japanin Kiinteistönvälitystoimikunta, joka on yksi oikeuden ulkopuolisista riidanratkaisumenetelmistä), jos he täyttävät tietyt vaatimukset ja suorittavat tietyn koulutuksen.

ADR:n sovittelijaksi pätevöityneet kiinteistönvälittäjät voivat myös toimia sovittelijoina sovinnon aikaansaamiseksi, mikä normaalisti olisi ei-lakimieskäytäntöä.

Kuitenkin, tämä koskee vain oikeuden ulkopuolista ADR-toimintaa.

Oikeusavustajien suorittama ei-lakimieskäyttäytyminen

Lakimiehen ulkopuolella toimivat ammattilaiset, kuten oikeusavustajat, sosiaaliturva-asiantuntijat ja hallintoavustajat, saattavat usein kohdata ei-lakimieskäyttäytymisen ongelmia, koska heidän tehtävänsä ovat samankaltaisia kuin lakimiesten tehtävät.

Esimerkiksi oikeusavustaja voi toimia edustajana siviilioikeudellisissa asioissa, joiden arvo on enintään 1,4 miljoonaa jeniä, jos hän on saanut asianmukaisen hyväksynnän. Toisin sanoen, jos kyseessä on oikeudenkäynti, jossa halutaan periä takaisin miljoonan jenin laina, oikeusavustaja voi toimia edustajana oikeudenkäynnissä.

Kuitenkin, oikeusavustajan voi toimia edustajana vain sellaisissa oikeudenkäynneissä, joiden arvo on enintään 1,4 miljoonaa jeniä.

Herjaus- ja panettelutapausten hallinta, poistopyynnöt ja lähettäjän tietojen julkistamispyynnöt oikeudenkäyntimenettelyissä eroavat rahalainoja koskevista riidoista. Useimmissa tapauksissa on erittäin vaikea määrittää vaatimuksen arvo, ja tällaisissa tapauksissa laki määrittelee vaatimuksen arvon olevan 1,6 miljoonaa jeniä.

Tämän seurauksena, koska nämä ylittävät oikeusavustajan edustajana toimimisen 1,4 miljoonan jenin rajan, oikeusavustaja ei voi käsitellä herjaus- ja panettelutapauksia.

Liittyvä artikkeli: Mikä on “lähettäjän tietojen julkistamispyyntö”, jolla voidaan tunnistaa kirjoittaja?[ja]

Verkkopohjaisten IT-yritysten ei-lakimieskäytäntö

IT-yritysten kohdalla asia on selvempi, sillä ne eivät alun perinkään ole “ammattilaisia” eivätkä voi missään mielessä edustaa “oikeudellisia tapauksia” tai “oikeudellisia asioita”.

Näin ollen, IT-yritykset eivät voi käsitellä maineenhallintaan liittyviä tapauksia. Kuitenkin, jos kyse on yksinkertaisesta valvonnasta tai käänteisestä hakukoneoptimoinnista tai muista IT-pohjaisista toimenpiteistä, ne eivät kuulu “oikeudellisten tapausten” tai “oikeudellisten asioiden” piiriin, joten tässä laajuudessa IT-yritykset voivat suorittaa “maineenhallintaa” laillisesti. Itse asiassa, useat yritykset tekevät näin.

Yksityiskohtaisemmin:

＜Vain asianajajat voivat＞

• Käyttää oikeudenkäyntiä tai väliaikaista määräystä sivun poistamiseen
• Tunnistaa lähettäjä (vain asianajajat voivat tehdä tämän, koska lähettäjän tunnistaminen ilman asianajajan apua ei ole mahdollista)
• Poistaa sivun neuvotteluin tai ilmoituksin ilman oikeudenkäyntiä (kuten jäljempänä selitetään)
• Poistaa Google-suggestiot tai vastaavat oikeudenkäynnin tai ilmoituksen avulla
• Suorittaa Google-hakutulosten poisto

＜Myös muut kuin asianajajat voivat＞

• Poistaa Google-suggestiot tai vastaavat IT-keinoin
• Valvoa verkkomaineen vahingoittamista
• Harjoittaa niin sanottua käänteistä hakukoneoptimointia

Tällainen on tilanne.

Eläkkeelle siirtymisen hoitavien toimijoiden ei-lakimieskäyttäytyminen

Viime vuosina on ollut kasvussa ihmisten määrä, jotka käyttävät eläkkeelle siirtymispalveluita työpaikastaan eroamiseen, mutta eläkkeelle siirtymispalvelut saattavat riippuen palvelun sisällöstä olla ei-lakimieskäyttäytymistä.

Jos eläkkeelle siirtymistä toivova henkilö antaa eläkkeelle siirtymisilmoituksen jättämisen jonkun muun tehtäväksi, siinä ei ole ongelmaa.

Toisaalta, jos ottaa vastaan palkkion ja hoitaa eläkkeelle siirtymiseen liittyvät neuvottelut, se on ei-lakimieskäyttäytymistä.

Tässä yhteydessä eläkkeelle siirtymiseen liittyvät neuvottelut sisältävät maksamattoman palkan tai ylityökorvauksen vaatimisen, lomapäivien tai eläkerahojen neuvottelut. Huomautettakoon, että neuvottelun sisällön suhteen ei ole merkitystä, onko se rahaa vai ei.

Kun käytät eläkkeelle siirtymispalvelua, sinun on ymmärrettävä, että ei-lakimiespalveluntarjoaja voi vain jättää eläkkeelle siirtymisilmoituksen, mutta ei voi neuvotella. Varmista, että palveluntarjoaja ei ole laiton.

Jos joku, joka ei ole lakimies, tarjoaa neuvotteluja eläkkeelle siirtymispalvelun nimissä, älä suostu siihen, vaan ota yhteyttä paikalliseen asianajajayhdistykseen, poliisiin tai asianajajaan.

Oikeuden päätös, joka määritteli konsultointiyrityksen artikkelin poiston laittomaksi toiminnaksi

20. helmikuuta 2017 (Heisei 29), Tokion alioikeudessa annettiin mielenkiintoinen päätös, jossa konsultointiyrityksen artikkelin poisto määriteltiin laittomaksi toiminnaksi.

Kantaja oli lääkäri, joka oli osallistunut väitettyyn väärinkäytökseen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijana noin vuonna 2006 (Heisei 18). Hän pyysi vastaajaa poistamaan artikkelin, joka loukkasi hänen mainettaan, koska sivut, jotka liittyivät väärinkäytökseen, näkyivät edelleen, kun hänen nimensä haettiin.

Vastaaja oli konsultointiyritys, joka tarjosi palveluja nimellä “solvauksen puhdistus” ja käsiteli negatiivista tietoa Internetissä.

Tämä artikkelin poisto ei toteutunut täysin, mikä johti ongelmaan.

Kantaja väitti, että poistopalvelun tarjoajan toiminta oli laitonta, jos sen suoritti joku muu kuin asianajaja, ja vaati palauttamaan maksun, jonka hän oli maksanut poistopalveluyritykselle. Tokion alioikeus hyväksyi kantajan väitteen kokonaisuudessaan.

Tokion alioikeus tarkasteli, rikkooko tämä sopimus (vastaajan artikkelin poiston toiminta) Japanin asianajajalain (Japanese Attorney Act) 72 artiklaa:

• On selvää, että vastaaja ei ole asianajotoimisto
• Vastaajan pyyntö poistaa artikkelit verkkosivuston ylläpitäjältä luo uuden oikeudellisen suhteen, joka poistaa kantajan oikeuksien loukkauksen, ja sitä voidaan pitää “oikeudellisena tapahtumana”
• Pyynnön esittäminen verkkosivuston ylläpitäjälle poistovelvollisuuden luomiseksi käyttämällä kunkin verkkosivuston ilmoituslomaketta luo oikeudellisen vaikutuksen ja voidaan pitää kantajan oikeuksien säilyttämisen ja selkeyttämisen käsittelynä. Siksi vastaajan suorittama toiminta artikkelien poistamiseksi on “muu oikeudellinen toiminta”
• On selvää, että vastaaja on toistuvasti käsitellyt edellä mainittuja oikeudellisia asioita, koska se on luonut vakiotekstejä, kuten tarjouksen ja sopimuksen, salassapitosopimuksen jne., ja on tarjonnut palvelujaan “solvauksen puhdistuksena” käsitelläkseen negatiivista tietoa Internetissä
• Koska vastaaja on saanut maksun kantajalta poistopalvelun korvauksena tämän sopimuksen perusteella, voidaan sanoa, että vastaajalla on “tavoite saada palkkio”

Ja totesi, että “näin ollen, tämä sopimus, jossa vastaaja, joka ei ole asianajotoimisto, käsittelee kantajan oikeudellisia asioita palkkion saamiseksi ja ammatillisesti, voidaan pitää sopimuksena, joka sisältää toiminnan, joka on kielletty Japanin asianajajalain (Japanese Attorney Act) 72 artiklan mukaan”. Näin ollen konsultointiyrityksen artikkelin poisto tunnustettiin laittomaksi toiminnaksi.

Lisäksi vastaajan laittomasta toiminnasta saatu palkkio katsottiin epäoikeudenmukaiseksi hyödyksi, joten se määriteltiin mitättömäksi siviililain (Japanese Civil Code) 90 artiklan mukaan, ja määrättiin palauttamaan koko summa.

Tässä päätöksessä todettiin, että poistopalvelun tarjoaminen on sallittua vain asianajajille.

Siksi “poistopalvelun tarjoajat”, joita näkee paljon Internetissä, ovat laittomia.

Ne, jotka ovat pyytäneet poistopalvelun tarjoajaa poistamaan artikkeleita tai joiden ongelmaa ei ole ratkaistu, koska poisto on jäänyt kesken, saattavat saada maksamansa maksun takaisin.

Yritysten artikkelin poisto on laitonta toimintaa

Kuten edellä mainittu oikeuden päätös osoittaa, artikkelin poistopyynnöt konsultointiyrityksille tai IT-yrityksille ovat laitonta toimintaa, eikä niitä pitäisi tehdä.

Edellä mainittu päätös tunnustaa oikeuden saada takaisin koko maksettu summa.

Toisin sanoen, jos katsotaan konsultointiyrityksen näkökulmasta, vaikka se olisi tehnyt työtä vastaanottamansa 1 miljoonan arvosta, sillä on mahdollisuus joutua palauttamaan koko summa myöhemmin.

Yrityksen näkökulmasta “raha, joka on saatu laittomasta toiminnasta”, on eräänlainen “piilotettu velka”, ja se on erittäin vaarallista, joten “kunnollisen” yrityksen ei pitäisi ottaa sitä. Se olisi ehdottomasti vältettävä.

Yritys ei voi olla mukana asiakkaan ja asianajajan välillä

Kuitenkin, ajatus, että “vain asianajajat voivat laillisesti suorittaa sivun poistamisen tai vastaavat tehtävät”, on sääntö, joka ei salli seuraavia tekosyitä:

• Yritys tekee tilauksen, mutta koska yrityksen neuvonantajana toimiva asianajaja suorittaa tehtävän, se on sallittua
• Yritys tekee tilauksen, mutta koska yrityksen sisäinen asianajaja suorittaa tehtävän, se on sallittua
• Yritys tekee tilauksen, mutta koska yritys käyttää asianajajaa alihankkijana, se on sallittua

Tämä on sääntö, joka ei salli tällaisia tekosyitä.

Toisin sanoen, vaikka “vain asianajaja voi toimia edustajana oikeudenkäynnissä” on yleisesti ymmärretty sääntö, se ei salli tilannetta, jossa “kun tilaus tehdään mainostoimistolle, asianajaja menee oikeuteen alihankkijana mainostoimistolle”.

Eräällä tavalla, “yritys ei voi olla mukana sopimussuhteessa asiakkaan ja oikeuteen menevän asianajajan välillä” on merkitys lauseelle “vain asianajaja voi toimia edustajana oikeudenkäynnissä”.

Tämä koskee myös sivujen poistamista maineenhallinnassa, eikä yritys, joka on saanut tilauksen, voi käyttää neuvonantajana toimivaa asianajajaa, sisäistä asianajajaa tai ulkoista asianajajaa.

Sisäinen asianajaja ei voi suorittaa asianajotehtäviä

Yllä mainituista esimerkeistä, sisäisen asianajajan osalta on tarpeen lisätä hieman.

Asianajajan on kuuluttava “lakitoimistoon” suorittaakseen asianajotehtäviä “asianajajan” pätevyydellä.

Jos hän on vain yrityksen työntekijä, hän ei voi suorittaa oikeudenkäyntejä tai sivujen poistamista tai muita asianajotehtäviä.

Siksi yrityksen työntekijänä toimivan “sisäisen asianajajan” on perustettava “lakitoimisto” suorittaakseen asianajotehtäviä, ja hän tekee todellakin niin.

Yhteenveto: Jos haluat varmistaa, mistä ei-lakimieskäyttäytyminen tulee, ota yhteyttä asianajajaan

Kuten yllä mainittiin, muut kuin asianajajat eivät voi tarjota tiettyjä oikeudellisia palveluita.

Ei-lakimieskäyttäytymisen harjoittaminen voi johtaa enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen tai enintään 3 miljoonan jenin sakkojen määräämiseen. Kuitenkin, on vaikea arvioida, onko suunniteltu toiminta tai pyyntö ei-lakimieskäyttäytymistä.

Jos ei ole selvää, onko kyseessä ei-lakimieskäyttäytyminen, ota ensin yhteyttä lakitoimiston asianajajaan.