Verkossa tapahtuva herjaus ja uhkailurikos

Kun puhutaan uhkailusta, saatat kuvitella isokokoisen, vahvan näköisen miehen, joka näyttää pelottavalta. Japanin oikeusministeriön ‘Heisei 30 vuoden (2018) rikosraportin’ mukaan Heisei 29 vuonna (2017) rikoslain rikkomisesta pidätettyjen joukossa noin 2800 henkilöä pidätettiin uhkailusta. Todellisuudessa uhkaajat saattavat hyvinkin vastata tätä stereotyyppistä kuvaa.

Toisaalta, Japanin poliisihallituksen ‘Heisei 30 vuoden (2018) raportti kyberuhkista ja niiden tilanteesta’ mukaan Heisei 29 vuonna (2017) kyberavaruudessa tapahtuneista uhkailutapauksista paljastettiin 310. Tähän lukuun sisältyy myös keski-ikäisiä ja vanhuksia, koska heidän ei tarvitse kohdata uhrejaan kasvotusten.

Internetin käyttö voi johtaa siihen, että innostumme liikaa ja käytämme liian voimakkaita ilmaisuja, mikä voi muuttua herjaukseksi tai uhkailuksi. Koska kyse ei ole kasvokkain tapahtuvasta kommunikaatiosta, kuka tahansa voi tehdä uhkailuksi rikoksen täyttäviä postauksia, ja on olemassa riski joutua pidätetyksi uhkailusta. Tässä artikkelissa selitämme, millaisissa tilanteissa uhkailurikos voidaan todeta nettipostauksen perusteella, mitä rangaistuksia uhkailurikoksesta seuraa, ja miten toimia, jos olet uhkaillut jotakuta tai sinua on uhkailtu.

Mitä ehdot täytyy täyttyä, jotta uhkailurikos voidaan todeta?

Internetissä, jos loukkaat toista ihmistä uhkailevin sanoin, saattaa uhkailurikos tulla kyseeseen.

1 Henkilö, joka uhkaa toista ihmistä aiheuttamalla vahinkoa tämän elämälle, terveydelle, vapaudelle, maineelle tai omaisuudelle, voidaan tuomita enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen tai enintään 300 000 jenin sakkoon.
2 Henkilö, joka uhkaa toista ihmistä aiheuttamalla vahinkoa tämän sukulaisen elämälle, terveydelle, vapaudelle, maineelle tai omaisuudelle, kohdellaan samalla tavalla kuin edellisessä kohdassa.

Japanin rikoslaki 222 § (Uhkailu)

Jos teet tällaisen postauksen, uhkailurikos on rikos, josta voidaan rangaista ilman, että uhri tekee rikosilmoituksen.

Vahingonilmoitus

“Vahingon aiheuttamisen ilmoittaminen”, eli “vahingonilmoitus”, on välttämätöntä, jotta uhkailurikos voidaan todeta.

Se, täyttääkö toiminta “vahingonilmoituksen” kriteerit, arvioidaan objektiivisesti. Vaikka uhri saattaisi kokea olevansa “uhkailun” kohteena, se ei välttämättä täytä “uhkailun” määritelmää, ja tämä arviointi voi vaihdella tilanteen mukaan. Esimerkiksi, jos nuori ja vahva mies sanoo “Aion vahingoittaa sinua”, verrattuna tilanteeseen, jossa pieni lapsi sanoo “Aion vahingoittaa sinua”, uhrin kokema pelko voi olla erilainen, vaikka tilannetta tarkasteltaisiin objektiivisesti. Tätä on esitetty aiemmin esimerkkinä.

Ensimmäisessä tapauksessa se olisi “vahingonilmoitus”, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa se ei olisi. Verkossa tämä esimerkki ei kuitenkaan päde. On mahdotonta erottaa, onko viestin lähettäjä väkivaltainen mies vai lapsi.

Siksi uhkailun paljastajien joukossa kyberavaruudessa on mukana myös koululaisia ja vanhuksia.

Uhkailun menetelmät

Uhkailusyytteen edellytyksenä on “pahantahtoinen ilmoitus”, mutta mitä menetelmiä “ilmoitus” voi sisältää?

Lain mukaan uhkailusyytteen pahantahtoisen ilmoituksen menetelmille ei ole asetettu erityisiä rajoituksia. Ensinnäkin, jos ilmoitus tehdään suoraan sanallisesti, se on “ilmoitus”. Toiseksi, jos lähetät kirjeen (uhkauskirjeen), se on myös “ilmoitus”.

Joten, jos lähetät suoraan toiselle osapuolelle LINE- tai sähköpostiviestin, jossa uhkaat paljastaa salaisuuden tai ettei asia jää siihen, se on “ilmoitus” ja johtaa uhkailusyytteeseen.

Myös netissä tehdyt julkaisut ovat “pahantahtoisia ilmoituksia”, jos ne riittävät pelottamaan toista osapuolta. Esimerkiksi, jos julkaiset jotain toisen osapuolen sosiaalisen median sivulle tai omaan blogiisi, tai jos julkaiset jotain “2chan” kaltaiselle internet-foorumille, ja se on “pahantahtoinen ilmoitus”, uhkailusyyte voi tulla voimaan. Internetissä uhkailusyyte voi syntyä helposti, joten on erittäin tärkeää olla varovainen julkaisujen kanssa.

Uhkauksen kohteesta

Rikoslain 222 §:n mukaan uhkauksen kohteet on rajattu uhkausrikoksessa.

Elämä
Uhkaus elämää kohtaan tarkoittaa tappouhkauksia, eli “tapan sinut”. Siksi, jos sanot “tapan sinut” tai kirjoitat “olettaa, että sinulla ei ole elämää”, saatat syyllistyä uhkausrikokseen.
Keho
Uhkaus kehoa kohtaan tarkoittaa pahoinpitelyuhkauksia, eli vahingoittamista. Esimerkiksi, jos sanot “lyön sinua” tai kirjoitat “älä luule, että selviät ilman vammoja”, saatat syyllistyä uhkausrikokseen.
Vapaus
Uhkaus vapautta kohtaan tarkoittaa toisen henkilön fyysisen vapauden rajoittamista. Esimerkiksi, jos sanot “vankitsen sinut” tai kirjoitat “kidnappaan sinut”, saatat syyllistyä uhkausrikokseen.
Kunnia
Uhkaus kunniaa kohtaan tarkoittaa toisen henkilön epäkunnioittavan tosiasian julkistamista. Esimerkiksi, jos kirjoitat “paljastan sinun uskottomuutesi” tai “julkistan sinun vilpilliset toimesi”, saatat syyllistyä uhkausrikokseen. Tässä tapauksessa, vaikka julkistettava tosiasia olisi totta, se voi silti olla uhkaus, joten varovaisuus on tarpeen.
Omaisuus
Tämä tarkoittaa vihjailua toisen omaisuuden vahingoittamisesta. Esimerkiksi, jos kirjoitat “vien kaikki rahasi” tai “poltan talosi”, saatat syyllistyä uhkausrikokseen.

Rikoslaki 222 §

Periaatteessa uhkaukset, jotka kohdistuvat muihin kuin edellä mainittuihin viiteen kohteeseen, eivät ole uhkausrikoksia.

Loukkaantuvat osapuolet (loukkauskohteet)

Uhkailurikoksessa, Japanin rikoslain (Japanese Penal Code) 222 §:n mukaan, uhkailun loukkauskohteet ovat myös rajattuja.

Uhkailurikos toteutuu vain, jos 1) “henkilö”, eli “itse henkilö”, tai 2) “sukulainen” on uhattu vahingoittamisella.

Esimerkiksi, jos kirjoitat “tapan vaimosi” tai “kidnappaan lapsesi”, uhkailurikos saattaa toteutua. Kuitenkin, jos uhkaat vahingoittaa ystävää tai tuttavaa, uhkailurikos ei toteudu. Joten, vaikka kirjoittaisit “tapan tyttöystäväsi”, se ei täytä uhkailurikoksen kriteereitä.

Kuitenkin, lemmikkieläimet lasketaan “omaisuudeksi”, joten jos kirjoitat “aiheutan kauheita asioita kissallesi”, se katsotaan “henkilön omaisuuden” vahingoittamisuhkaukseksi, ja uhkailurikos saattaa toteutua.

Uhkailu yrityksiä kohtaan

Uhkailurikos edellyttää periaatteessa, että uhkaus kohdistuu henkilöön itseensä tai hänen sukulaisiinsa. Siksi yritykset eivät yleensä kuulu uhkailurikoksen piiriin.

Kuitenkin oikeuskäytännön mukaan, jos uhkaus kohdistuu yritykseen, mutta se uhkaa myös henkilöä (esimerkiksi yrityksen edustajaa tai asiamiestä), joka on saanut tiedon uhkauksesta, ja se uhkaa hänen henkeään, ruumiillista koskemattomuuttaan, vapauttaan, kunniaansa tai omaisuuttaan, uhkailurikos voi syntyä tätä henkilöä kohtaan.

Esimerkiksi, jos yrityksen edustajalle kirjoitetaan, “tuhoan yrityksesi”, edustaja saattaa pelätä samalla tavalla kuin jos uhkaus olisi kohdistunut häneen henkilökohtaisesti.

Siksi tällaisissa tapauksissa, yritystä kohtaan esitetty uhkaus voidaan tulkita uhkaukseksi henkilöä kohtaan, joka on saanut tiedon uhkauksesta, ja se uhkaa hänen henkeään, ruumiillista koskemattomuuttaan, vapauttaan, kunniaansa tai omaisuuttaan, ja uhkailurikos voi syntyä.

Uhkailurikokseen ei tarvita pelkoa

Uhkailurikos on rikos, joka toteutuu “uhkaamalla toista vahingolla”, mutta todellisuudessa toisen ei tarvitse todella pelätä.

Uhkailurikoksessa ei ole kyse yrityksestä. Rikos on jo toteutunut, kun uhkaus on esitetty. Siksi sillä, pelkäsikö uhri todella, ei ole merkitystä.

Uhkailurikoksen kaltaiset rikokset, jotka toteutuvat automaattisesti, kun rikollinen teko on tehty, kutsutaan “abstraktiksi vaararikokseksi”. Tämä tarkoittaa, että itse teko on vaarallinen, joten vaara syntyy ja rikos toteutuu heti, kun teko on tehty. Tämän tyyppisen rikoksen esimerkkinä pidetään Japanin rikoslain (japanilainen rikoslaki) 108 §:n mukaista asuinrakennuksen polttamista. Siksi, jos lähetät uhkaavan sähköpostin toiselle henkilölle tai kirjoitat vahingollisen ilmoituksen toisen henkilön sosiaalisen median sivulle, uhkailurikos toteutuu, vaikka toinen henkilö ei ajattelisi sitä “pelottavana”, kunhan se on objektiivisesti pelottavaa sisältöä.

Uhkailurikoksen ja muiden rikosten välinen suhde

Uhkailurikos ja pakottaminen

Uhkailurikoksia ja pakottamisrikoksia sekoitetaan usein, joten on tärkeää ymmärtää niiden ero.

1 Henkilö, joka uhkaa vahingoittaa toisen henkeä, ruumista, vapautta, kunniaa tai omaisuutta, tai käyttää väkivaltaa saadakseen toisen tekemään jotain, mihin hänellä ei ole velvollisuutta, tai estääkseen toista käyttämästä oikeuksiaan, tuomitaan enintään kolmen vuoden vankeuteen.
2 Henkilö, joka uhkaa vahingoittaa toisen sukulaisen henkeä, ruumista, vapautta, kunniaa tai omaisuutta, tai saa toisen tekemään jotain, mihin hänellä ei ole velvollisuutta, tai estää toista käyttämästä oikeuksiaan, tuomitaan samoin kuin edellä.
3 Yritys tehdä edellä mainittuja rikoksia on rangaistavaa.

Rikoslaki 223 § (Pakottaminen)

Pakottamisrikos on rikos, joka toteutuu, kun henkilö uhkailee toista tai käyttää väkivaltaa saadakseen toisen tekemään jotain, mihin hänellä ei ole velvollisuutta, tai estääkseen toista käyttämästä oikeuksiaan.

Suurin ero uhkailurikokseen on se, että pakottamisrikos vaatii toisen saamisen tekemään jotain, mihin hänellä ei ole velvollisuutta, tai estämään toista käyttämästä oikeuksiaan. Uhkailurikoksessa tällaista lopputulosta ei tarvitse olla, vaan pelkkä uhkaaminen riittää, eikä uhkaajan tarvitse saada toista tekemään mitään.

Toisaalta, pakottamisrikoksessa on tarkoitus saada toinen tekemään jotain, mihin hänellä ei ole velvollisuutta, tai estää toista käyttämästä oikeuksiaan. Siksi pakottamisrikokseen sisältyy myös yritysrikos.

Uhkailurikos ja pakottamisen yritys

Monimutkaisuutta aiheuttaa uhkailurikoksen ja pakottamisen yrityksen välinen ero. Molemmat rikokset ovat samankaltaisia siinä, että uhkaus on tehty, mutta uhri ei ole suostunut tekemään jotain, mihin hänellä ei ole velvollisuutta.

Pakottamisen yrityksen tapauksessa uhkaus on suunnattu saamaan uhri tekemään jotain, mihin hänellä ei ole velvollisuutta. Esimerkiksi, jos joku sanoo “jos et polvistu, tapan sinut”, viesti on, että uhrin pitäisi polvistua. Jos uhri ei polvistu, kyseessä on pakottamisen yritys.

Toisaalta, uhkailurikos on yksinkertaisesti tapaus, jossa joku sanoo “tapan sinut”, ilman aikomusta saada uhri tekemään jotain tai estää häntä käyttämästä oikeuksiaan. Tämä on ero pakottamisen yrityksen ja uhkailurikoksen välillä.

Jos joku uhkaa toista henkilöä internetissä sanomalla esimerkiksi “jos et tee XX, tapan sinut” tai “jos teet XX, sytytän tulipalon”, ja yrittää pakottaa toisen tekemään jotain tai estää häntä käyttämästä oikeuksiaan, kyseessä ei ole uhkailurikos, vaan pakottaminen tai pakottamisen yritys. Pakottamisen rangaistus on enintään kolme vuotta vankeutta, myös yrityksen tapauksessa, mikä on vakavampi rikos kuin uhkailu, joten on tärkeää olla varovainen.

Uhkailurikos ja kunnianloukkaus

Verkkorikollisuudesta puhuttaessa moni ajattelee ensimmäisenä kunnianloukkausta. Tässä artikkelissa selitämme uhkailurikoksen ja kunnianloukkauksen välistä suhdetta.

Uhkailurikos voi toteutua myös silloin, kun uhkaa loukata toisen tai tämän sukulaisen kunniaa. Tässä yhteydessä tulee ongelmaksi uhkailurikoksen ja kunnianloukkauksen välinen suhde, kun tällaisen viestin on lähettänyt.

Uhkailurikos on teko, jossa uhataan loukata toisen kunniaa. Sitä vastoin kunnianloukkaus on rikos, joka toteutuu, kun kunniaa on todella loukattu. Tästä syystä uhkailurikos tapahtuu aikajärjestyksessä ennen kunnianloukkausta.

Kun uhkaa loukata toisen kunniaa, uhkailurikos toteutuu. Jos sen jälkeen todella loukkaa toisen kunniaa, kunnianloukkaus toteutuu. Tässä tapauksessa uhkailurikos ja kunnianloukkaus muodostavat ‘yhdistelmärikoksen’, josta seuraa ankarampi rangaistus.

Käytännössä rangaistus määräytyy kunnianloukkauksesta määrättävän pidemmän vankeusrangaistuksen, kolmen vuoden, perusteella. Tämä kerrotaan 1,5:llä, jolloin rangaistus on enintään 4,5 vuotta.

Jos haluat tietää lisää kunnianloukkauksesta, voit lukea seuraavan artikkelin.

https://monolith.law/reputation/defamation[ja]

Uhkailurikos ja voimakeinoin tehty liiketoiminnan häirintä

Käydään läpi uhkailurikoksen ja voimakeinoin tehdyn liiketoiminnan häirinnän välistä suhdetta.

Voimakeinoin tehty liiketoiminnan häirintä on rikos, joka toteutuu, kun henkilö osoittaa “voimaa” tai “uhkaavuutta” ja häiritsee tällä tavoin kohdehenkilön liiketoimintaa. Esimerkiksi, jos henkilö postaa 2chan-tyyppiselle keskustelufoorumille viestin, jossa uhkaa asettaa pommin “XX:n konserttipaikalle”, voimakeinoin tehty liiketoiminnan häirintä saattaa toteutua. Tässä tapauksessa myös uhkailurikos toteutuu kohdehenkilöä kohtaan.

Kun uhkailurikos ja voimakeinoin tehty liiketoiminnan häirintä toteutuvat, yleensä yksi viesti johtaa molempien rikosten toteutumiseen. Tällaisissa tapauksissa molemmat rikokset ovat “käsitteellisessä kilpailussa” ja rangaistus määräytyy vakavamman rikoksen mukaan.

Voimakeinoin tehdyn liiketoiminnan häirinnän rangaistus on enintään kolme vuotta vankeutta tai enintään 500 000 jenin sakko, mikä on vakavampi rangaistus kuin uhkailurikoksesta. Siksi, jos henkilö häiritsee toisen liiketoimintaa uhkailemalla, hänet tuomitaan voimakeinoin tehdyn liiketoiminnan häirinnän perusteella.

Yhteenveto

Verkossa saatat innostua tai suuttua ja mennä liiallisuuksiin loukkaavissa kommenteissa, jopa ‘uhkaamalla’ toista osapuolta. Jos uhkauksesta tulee rikos, uhri voi tunnistaa nimesi tai osoitteesi ja vaatia sinulta vahingonkorvausta tai sinut voidaan jopa pidättää. Jotta tilanne saataisiin ratkaistua mahdollisimman rauhallisesti, kannattaa kääntyä nettiongelmien ratkaisemiseen perehtyneen asianajajan puoleen mahdollisimman pian.

Toisaalta, jos tunnet olevasi uhattuna ja pelkäät turvallisuutesi puolesta, sinun tulisi välittömästi tallentaa uhkaavan toiminnan sisältävät blogit tai keskustelupalstat näytönkaappauksin tai tulostamalla ne. Tämä on tarpeen, jos haluat tehdä rikosilmoituksen myöhemmin, ja se estää todisteiden hävittämisen uhkaavasta toiminnasta.

Kirjoitukset, jotka aiheuttavat ongelmia, voivat levitä rajattomasti, jos ne jäävät näkyviin pitkäksi aikaa. Ihmisiä, jotka näkevät ne, tulee enemmän, ja ne voidaan kopioida toisille keskustelupalstoille tai yhteenvetosivustoille. Siksi ne on poistettava mahdollisimman nopeasti.

Kirjoitusten poistamiseksi sinun on tehtävä poistopyyntö sivuston ylläpitäjälle tai hallintoyhtiölle. Jos he kieltäytyvät poistamasta, voit hakea väliaikaista määräystä tuomioistuimelta.

Uhkaukset eivät ole ainoa ongelma, sillä useimmissa tapauksissa netissä tapahtuvan maineen vahingoittamisen tapauksissa pelkkä artikkelin poistaminen ei riitä. Jos poistat vain artikkelin, samanlainen kirjoitus voi ilmestyä uudelleen. On tarpeen tunnistaa lähettäjä ja saada hänet ottamaan vastuu.

Teet lähettäjän tietojen julkistamispyynnön sivuston ylläpitäjälle tai hallintoyhtiölle ja tunnistat välittävän palveluntarjoajan julkistetuista tiedoista. Seuraavaksi teet lähettäjän tietojen julkistamispyynnön välittävälle palveluntarjoajalle, mutta koska välittävä palveluntarjoaja ei julkista tietoja vapaaehtoisesti, tarvitaan oikeudenkäynti lähettäjän tietojen julkistamispyynnöstä. Jos voitat oikeudenkäynnin, tuomioistuin antaa välittävälle palveluntarjoajalle määräyksen lähettäjän tietojen julkistamisesta, jolloin saat lähettäjän osoitteen, nimen, puhelinnumeron, sähköpostiosoitteen ja muut tiedot.

Kun sinua uhataan, on tärkeää toimia rauhallisesti ja päättäväisesti.