Onko valokuvien ja videoiden julkaiseminen loukkaus henkilökuvaoikeuksiin? Mitä ovat henkilökuvaoikeuksien loukkaamisen standardit kahden oikeustapauksen valossa?

“Henkilökuvaoikeus” tarkoittaa “oikeutta olla tulematta kuvatuksi tai julkaistuksi ilman lupaa”.

Toisin kuin tekijänoikeudet, tätä oikeutta ei ole nimenomaisesti säädetty laissa, vaan se on vakiintunut oikeuskäytännössä. Jos joku luvatta julkaisee kuvan tai videon, jossa esiinnyt, sosiaalisen median tai videopalvelun kautta, saatat olla oikeutettu henkilökuvaoikeuden loukkaamiseen.

Esimerkiksi, kun syytetty otti luvatta kuvan kantajasta, joka käveli Ginza-alueella Tokiossa, ja julkaisi sen omalla verkkosivustollaan esitelläkseen Tokion katumuotia, tuomioistuin totesi, että tämä oli henkilökuvaoikeuden loukkaus ja myönsi vahingonkorvausvaatimuksen (Tokion alioikeuden päätös 27. syyskuuta 2005 (2005)).

Kuitenkin, jos kuviasi tai videoitasi käytetään, se ei välttämättä tarkoita, että henkilökuvaoikeutesi on loukattu.

On tärkeää tietää, millä perusteella henkilökuvaoikeuden loukkaus määritellään nykyisessä internet-yhteiskunnassa.

Tässä artikkelissa selitämme, milloin kuvien tai videoiden julkaiseminen ei loukkaa henkilökuvaoikeutta.

https://monolith.law/reputation/portraitrights-onthe-internet[ja]

Nykyisen henkilökuvaoikeuden loukkaamisen standardin määrittänyt tapaus

“Wakayaman myrkyllisen curryn tapauksessa” oikeudenkäynnissä, kun pidätysperusteiden paljastamismenettely suoritettiin, lehtikuvaaja toi kameran salaa oikeussaliin ja otti syytetyn kuvan ilman oikeuden lupaa ja ilman syytetyn suostumusta.

Koska tämä kuva julkaistiin lehdessä, syytetty haastoi oikeuteen vaatien korvauksia henkilökuvaoikeuden loukkaamisesta.

Tämä henkilökuvaoikeuden loukkaamista koskeva oikeudenkäynti päättyi alioikeudessa syyttäjän voittoon, hovioikeudessa syyttäjän tappioon, ja sitä käytiin aina korkeimpaan oikeuteen asti. Korkein oikeus totesi tuomiossaan:

Ihmisellä on oikeus olla tulematta kuvatuksi ilman lupaa, ja tämä henkilökohtainen etu tulisi suojata laillisesti. (Ote) Olipa kuvaaminen ilman lupaa laitonta vai ei, tulisi arvioida ottamalla huomioon kuvatun henkilön sosiaalinen asema, toiminnan luonne, kuvauspaikka, kuvaustarkoitus, kuvaustapa ja kuvaamisen tarve, ja päätös tulisi tehdä sen perusteella, ylittääkö kuvatun henkilön mainitun henkilökohtaisen edun loukkaus yhteiskunnallisen elämän sietokyvyn rajat.

Lisäksi, on kohtuullista olettaa, että ihmisellä on henkilökohtainen etu olla julkaisematta kuviaan ilman lupaa, ja jos henkilön kuvaaminen arvioidaan laittomaksi, kuvan julkaiseminen loukkaa kuvatun henkilön mainittua henkilökohtaista etua ja on siten laitonta.

Korkein oikeus, marraskuun 10. päivä 2005 (2005)

Tämä oli ensimmäinen päätös, joka koski henkilökuvaoikeutta liittyen kuvaamiseen ja julkaisemiseen. Tätä ennakkotapausta pidetään edelleen henkilökuvaoikeuden loukkaamisen standardina.

Tapaus, jossa valokuvan käytön kautta tapahtunutta henkilökuvaoikeuden loukkausta ei hyväksytty

On olemassa tapaus, jossa NHK:n johtohenkilö, kantaja, vaati vahingonkorvausta Shinchosha-yhtiöltä, joka julkaisi artikkelin viikkolehdessään ‘FOCUS’. Kantaja väitti, että artikkeli loukkasi hänen kunniaansa ja henkilökuvaoikeuksiaan.

Tokion alioikeus hyväksyi kunnianloukkauksen, mutta ei henkilökuvaoikeuden loukkausta.

Kyseinen artikkeli käsitteli kantajaa, joka oli ostanut asunnon ja asui siellä. Artikkelissa oli otsikot kuten “NHK:n yhteiskuntaosaston johtajan epänormaali käytös” ja “Miten hän käytti asemaansa rakennusministeriössä saadakseen Kumagai Gumi -rakennusyhtiön toimimaan asuntojen meluongelmissa?”.

Artikkelissa kerrottiin, että kantaja oli vaatinut Kumagai Gumi -yhtiöltä liiallista tutkimusta kuorsauksen aiheuttaman melun vuoksi, ja vaikka tutkimuksen tulokset osoittivat, että äänen eristys oli hyvä, hän oli toistuvasti tehnyt epäoikeudenmukaisia vaatimuksia yläkerran asukkaille, kuten nenäleikkauksen, mikä oli aiheuttanut heille ahdistusta. Lisäksi artikkelissa kerrottiin, että Kumagai Gumi -yhtiö oli toiminut tavalla, joka ei normaalisti olisi mahdollista, koska kantaja oli käyttänyt asemaansa NHK:n yhteiskuntaosaston johtajana ja painostanut yhtiötä rakennusministeriön kautta, vaikka kyseessä oli henkilökohtainen ongelma.

Oikeus totesi, että artikkelin molemmat osat alensivat kantajan sosiaalista arvostusta, mutta molemmat liittyivät yleiseen etuun ja artikkeli oli julkaistu pääasiassa yleisen edun tavoittelemiseksi. Oikeus myös totesi, että artikkelin tärkeimmät osat eivät olleet totta, eikä ollut perusteltua syytä uskoa niiden olevan totta.

Oikeus määräsi vastaajan maksamaan kantajalle 5 miljoonaa jeniä korvauksena kunnianloukkauksesta ja 500 000 jeniä oikeudenkäyntikuluina, yhteensä 5,5 miljoonaa jeniä.

Toisaalta, henkilökuvaoikeuden osalta oikeus arvioi valokuvan ottamisen seuraavasti ja ei hyväksynyt loukkausta:

Kantajan kasvot olivat selvästi näkyvissä kokovartalokuvassa, ja kuvatekstin perusteella oli selvää, että kantaja oli kuvan kohteena. Kantaja ei ollut antanut suostumustaan kuvan ottamiseen tai julkaisemiseen, mutta

Kuten edellä mainittiin, artikkeli liittyi yleiseen etuun ja oli julkaistu pääasiassa yleisen edun tavoittelemiseksi. Kuva oli osa artikkelia ja auttoi välittämään artikkelin sisältöä tehokkaasti.

Kuva oli kokovartalokuva kantajasta puvussa, eikä se itsessään aiheuttanut kantajalle erityistä häpeää tai hämmennystä. Kuva oli otettu ulkoa, kun kantaja oli poistumassa asuinrakennuksestaan, ja se oli otettu julkisella paikalla, joka on verrattavissa julkiseen tiehen. Yhteiskunnan yleisen käsityksen mukaan kuvaaminen ei ollut epäasiallista.

Tokion alioikeuden päätös 6. joulukuuta 2001 (Gregoriaaninen kalenteri)

Näin ollen oikeus ei hyväksynyt henkilökuvaoikeuden loukkausta.

Jos kuva on osa artikkelia, joka liittyy yleiseen etuun ja on julkaistu pääasiassa yleisen edun tavoittelemiseksi, eikä se aiheuta erityistä häpeää tai hämmennystä, ja se on otettu julkisella paikalla, joka on verrattavissa julkiseen tiehen, on todennäköistä, että henkilökuvaoikeuden loukkausta ei hyväksytä.

https://monolith.law/reputation/cases-not-infringe-portrait-rights[ja]

Tapaus, jossa videon aiheuttamaa henkilökuvaoikeuksien loukkausta ei tunnustettu

Syytettyinä olleet kerrostalon hallintoyhdistyksen jäsenet kuvasivat videon, jossa kerrostalossa asuvan rakennusyhtiön toimeenpanevat johtajat, jotka olivat saaneet kerrostalon rakennustyön, ja julkaisivat sen YouTubessa.

Tässä videossa asukkaiden kokouksessa kuvattiin alusta alkaen, kuinka kantajat pahoittelivat kyseistä rakennustyötä, ja video oli saatavilla Internetissä asukkaiden katsottavaksi.

Kantajat vaativat korvauksia väittäen, että kuvaaminen ja julkaiseminen Internetissä loukkasi heidän henkilökuvaoikeuksiaan ja oli laitonta. He vaativat myös videon poistamista, videon poistamista pilvipalvelusta ja näiden tietojen hävittämistä.

Videon kuvaamisen ja julkaisemisen osalta kantajat väittivät, että koska heidän henkilökohtaiset ulkonäkönsä oli kuvattu, kuvaaminen ja julkaiseminen loukkasi heidän henkilökuvaoikeuksiaan.

Toisaalta, syytetyt väittivät, että he olivat kuvanneet tilanteen, jossa yritys pahoitteli, ja että osapuoli oli rakennusyhtiö yrityksenä.

Lisäksi videon sisältö oli tarkoitettu kritisoimaan rakennusyhtiön toimintaa, ja kohtauksissa, joissa kantajat esiintyivät, heidän asemansa rakennusyhtiön johtajina oli selvästi mainittu. Siksi he väittivät, että kantajien henkilökuvaoikeuksia ei ollut loukattu videon kuvaamisen yhteydessä.

Tähän tuomioistuin vastasi, että koska video kuvaa kantajien henkilökohtaisen ulkonäön ja se on julkaistu Internetissä tunnistettavassa muodossa, sen kuvaaminen aiheuttaa selvästi kysymyksen kantajien henkilökuvaoikeuksien loukkaamisesta.

Kuitenkin, koska kyseessä oli kokous, joka järjestettiin pahoittelemaan ja selittämään asukkaille kerrostalon sadeveden viemäröintilaitteiden ja paalutuksen ongelmia, ja koska se kuvattiin kantajien edessä alusta alkaen, jotta muut asukkaat, jotka eivät voineet osallistua kokoukseen, voisivat tarkistaa kokouksen tilanteen myöhemmin, ja jotta kantajien lausunnot voitaisiin tallentaa tarkasti,

Kun otetaan huomioon kokouksen sisältö, tarkoitus ja paikka, kantajien osallistumisen tausta ja asema, kuvaamisen tyyli ja tarkoitus sekä tarve, vaikka videossa on kohtia, joissa kantajat seisovat ja pahoittelevat ja heitä moititaan asukkaiden toimesta, on vaikea hyväksyä, että kuvaaminen loukkasi kantajien henkilökohtaisia oikeuksia yhteiskunnallisesti siedettävän rajan yli, riippumatta siitä, onko kuvaaminen tehty kantajien suostumuksella vai ei.

Tokion alioikeuden päätös 19. joulukuuta 2019 (Gregoriaaninen kalenteri)

ja hylkäsi kantajan vaatimuksen tunnustamatta henkilökuvaoikeuksien loukkausta.

Tuomioistuin arvioi myös videon kuvaamisen seuraavasti: Vaikka kuvaaminen alkoi kokouksen alusta, kantajat suostuivat aloittamaan kokouksen esittämättä mitään vastalauseita, ja kuvaaminen keskittyi rakennusyhtiön ja asukkaiden väliseen vuoropuheluun ja pysyi tarpeellisissa rajoissa tavoitteen saavuttamiseksi, ja siihen tehtiin muokkauksia, kuten tekstityksen lisääminen ja kirjallisen kuvan lisääminen, jotta julkaisun tarkoitus ja tarkoitus olisivat selvät.

“Jos otetaan huomioon kuvatun henkilön sosiaalinen asema, kuvatun henkilön toiminnan sisältö, kuvauspaikka, kuvaustarkoitus, kuvaustapa ja kuvaustarve, henkilökuvaoikeuksien loukkausta ei voida tunnustaa.”

https://monolith.law/reputation/infringement-portrait-rights-and-privacy-rights-on-youtube[ja]

Yhteenveto

Se, että sinusta otettu kuva tai video julkaistaan, ei välttämättä tarkoita, että kyseessä on kuvan käyttöoikeuden loukkaus.

Kuvan käyttöoikeuden loukkauksen arviointi voi olla monimutkaista, joten suosittelemme kääntymään kokeneen lakimiehen puoleen.