Mitkä ovat AI:n yrityskäyttöönoton sopimusriskit? Selitämme talousministeriön laatiman "tarkistuslistan", jolla vältetään kriisit ennalta.
Viime vuosina tekoälyn (AI) käyttöönotto on edennyt liiketoiminnan parissa. Kuitenkin AI:n käytössä ja kehittämisessä on olemassa erityisiä riskejä ja oikeudellisia haasteita, jotka eroavat perinteisistä järjestelmistä.
Tätä taustaa vasten Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö laati ja julkaisi helmikuussa Reiwa 7 (2025) “AI:n käytön ja kehittämisen sopimuschecklistan”. Tämä checklist on suunniteltu käytännölliseksi työkaluksi, joka auttaa erilaisia yrityksiä, jotka ovat mukana AI-palveluiden sopimuksissa ja käytössä, järjestämään ja tarkistamaan sopimusehtoja tehokkaasti.
Tässä artikkelissa käymme läpi “AI:n käytön ja kehittämisen sopimuschecklistan” perusteella, miten AI-sopimukset voidaan luokitella ja mihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota sopimuksia tehdessä, sekä miten AI:ta tulisi tehokkaasti hyödyntää liiketoiminnassa.
AI:n käytön ja kehityksen sopimuschecklistin kohteena olevat AI-liittyvät palvelut
“AI:n käytön ja kehityksen sopimuschecklist” kattaa laajan valikoiman AI-liittyviä palveluita, mukaan lukien generatiivisen AI:n, eikä se rajoitu tiettyihin toimialoihin tai AI-teknologioihin Japanissa.
Checklist on suunniteltu järjestämään käytännön näkökulmasta palvelun tarjoamiseen ja käyttöön liittyvät kysymykset systemaattisesti. Se koostuu kahdesta näkökulmasta: “syötteestä” ja “tulosteesta”. Tämän ansiosta on mahdollista kattaa AI-palveluiden koko elinkaaren aikaiset tarkastelukohteet samalla, kun osapuolet voivat helposti tunnistaa omalle yritykselleen relevantit kohdat.
AI:n käytön ja kehittämisen sopimuschecklist: Mitä tarkoittavat input ja output?
Checklist perustuu kahteen vaiheeseen AI-palveluissa:
[Input]Input viittaa tietoihin ja dataan, spesifikaatioihin ja ehtoihin, joita tarjotaan ja käytetään AI-palvelun rakentamisessa, oppimisessa ja operoinnissa. Esimerkiksi oppimisdata, algoritmit, liiketoimintasäännöt ja järjestelmävaatimukset sisältyvät tähän. Jos nämä inputit ovat riittämättömiä tai sopimattomia, ne voivat suoraan vaikuttaa AI:n suorituskykyyn ja tulosten luotettavuuteen, mikä tekee niistä tärkeitä tarkasteltavia kohtia.
[Output]Output viittaa AI:n prosessoimiin, päätelemiin ja tuottamiin tuloksiin sekä siihen, miten näitä tuloksia käsitellään, käytetään ja julkaistaan. Esimerkiksi tuotetut tekstit ja kuvat, päättelytulokset, päätösten perusteet, ulkoisen tarjonnan laajuus ja vastuun paikka sisältyvät tähän.
AI:n tuottamien tulosten osalta on tarpeen tarkistaa niiden tarkkuus, läpinäkyvyys ja oikeudelliset riskit. “AI:n käytön ja kehittämisen sopimuschecklist” järjestää sopimuskäytännön kannalta tärkeitä keskustelunaiheita molemmilta kanteilta: inputista (taustatiedon tarjoaminen) ja outputista (AI:n tulokset ja niiden käsittely).
Osapuolten määritelmät
AI:hin liittyvissä sopimuksissa ‘AI:n kehittäjä’, ‘AI:n tarjoaja’ ja ‘AI:n käyttäjä’ kaltaisten osapuolten roolit voivat vaihdella AI-palvelun tyypistä riippuen.
Esimerkiksi, kuvitellaan tilannetta, jossa yleiskäyttöinen AI-palvelu räätälöidään ja otetaan käyttöön tietyn yrityksen tarpeisiin (seuraavassa kappaleessa käsiteltävä “Tyyppi 2: Räätälöity”). Tässä tapauksessa palvelu voi sisältää yleiskäyttöisen AI-palvelun integroimisen ja mukauttamisen asiakasyrityksen vaatimusten mukaisesti.
Tällöin räätälöityä palvelua tarjoava yritys B on suhteessa asiakasyritys A:han (AI:n käyttäjä) ‘AI-palvelun tarjoaja (toimittaja)’ roolissa (alla oleva kuva①).
Toisaalta, kun kyse on suhteesta yritykseen C (AI:n kehittäjä ja tarjoaja), joka toimittaa alkuperäisen yleiskäyttöisen AI:n, yritys B on tässä yhteydessä AI-palvelun käyttäjä (käyttäjä) roolissa (alla oleva kuva②).
Näin ollen, kun yksi yritys voi olla ‘tarjoaja’ tai ‘käyttäjä’ riippuen siitä, kenen kanssa se on suhteessa, on tärkeää selkeyttää kunkin osapuolen rooli ja vastuualueet sopimusta tehtäessä.
AI:n käytön ja kehittämisen sopimustarkistuslistan sopimustyypit Japanissa
Tässä tarkistuslistassa olemme jäsennelleet kolme edustavaa sopimustyyppiä, jotka liittyvät AI-palveluihin. Tämän avulla sopimusosapuolet voivat helpommin ymmärtää omiin asemiinsa ja tavoitteisiinsa liittyvät tarkistuskohdat.
Kullakin sopimustyypillä on omat erityiset keskustelunaiheensa ja riskinsä, ja on tärkeää ymmärtää sopiva tyyppi AI:n käyttöönoton tavoitteiden ja palvelun tarjoamisen muodon mukaan.
Esittelemme seuraavaksi tarkemmin nämä kolme sopimustyyppiä.
Tyyppi 1: Yleiskäyttöisten palveluiden hyödyntäminen
Tämä tyyppi edustaa yleisimmin sopimusmuotoa, jossa käyttäjät hyödyntävät sellaisenaan jo valmiita ja julkisia AI-palveluita.
Esimerkiksi ChatGPT:n tai kuvagenerointi-AI:n (kuten DALL·E tai Stable Diffusion) käyttöä verkossa voidaan pitää tyypillisenä esimerkkinä tästä luokasta.
Näissä palveluissa on yleensä edellytyksenä, että käyttäjä hyväksyy etukäteen määritellyt käyttöehdot ja palvelun ehdot. Käyttäjän mahdollisuudet neuvotella tai muuttaa sopimuksen sisältöä ovat lähes olemattomat.
Checklistissä keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten käyttäjä ymmärtää tarjolla olevat AI-palvelut ja niiden ehdot sekä miten hän tunnistaa ja hallitsee niihin liittyviä riskejä.
Tyyppi 2: Räätälöity malli
Tämä malli perustuu siihen, että tekoälypalvelun tarjoaja räätälöi olemassa olevia mallejaan ja teknologiaansa vastaamaan käyttäjäyrityksen tarpeita. Esimerkiksi tarjoaja voi antaa käyttäjän lisätä omia tietojaan ja sääntöjään AI-malliin lisäoppimista varten tai tehdä muutoksia ja säätöjä järjestelmän osiin. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa yritys kehittää ja ottaa käyttöön markkinointitarkoituksiin chatbotin. Yleiskäyttöiseen generatiiviseen tekoälyyn voidaan syöttää yrityksen tuotetietokanta ja opettaa sille asiakkaiden kysymyksiä, jolloin saadaan aikaan yritykselle räätälöityjä vastauksia.
Tällaisessa sopimuksessa hyödynnetään tarjoajan kehittämää alkuperäistä teknologiaa ja osaamista, mutta palvelu tarjotaan muokattuna käyttäjän yksilöllisiin vaatimuksiin sopivaksi. Tarkistuslistalla pääkohdat ovat räätälöityjen osien immateriaalioikeuksien omistus, uudelleenkäytön mahdollisuus ja vastuunjakautuminen.
Lisäksi on tärkeää huomata, että räätälöinnin sisällön mukaan lopputuotteen luonne ja sopimustyypit voivat muuttua, joten on tärkeää määritellä selkeästi molempien osapuolten roolit sekä panokset ja tulokset.
Luokka 3: Uuden kehityksen malli
Tämä malli viittaa sopimustyyppiin, jossa käyttäjä antaa tehtäväksi AI-palveluntarjoajalle täysin uuden AI-järjestelmän kehittämisen. Tätä kutsutaan yleisesti “full scratch” -kehitykseksi, ja siinä rakennetaan alusta alkaen käyttäjän liiketoiminnan sisältöä ja tarpeita vastaava räätälöity AI-malli tai -järjestelmä.
Tässä tapauksessa käyttäjä tarjoaa usein koulutusdataa ja määrittelyjä, ja kehitettävä AI-malli tai tuotos suunnitellaan käyttäjän yksilöllisten vaatimusten mukaisesti.
Siksi sopimuksessa seuraavat kohdat ovat erityisen tärkeitä:
- Tuotoksen laajuuden ja sisällön tarkka määrittely
- Tarkkuuden ja suorituskyvyn tavoitteiden asettaminen
- Koulutusdatan tarjoaminen ja käsittely
- Immateriaalioikeuksien ja tuotosten omistajuus
- Ylläpidon ja päivitysten vastuunjakaminen
Koska tässä mallissa suunnittelun ja määrittelyjen yhteensovittaminen palveluntarjoajan ja käyttäjän välillä on erittäin tärkeää, tarkastuslistassa vaaditaan yksityiskohtaisia harkintoja.
Tästä eteenpäin tarkastelemme jälleen konkreettisia esimerkkejä syötteistä ja tulosteista alla olevan kuvan avulla.
Tarkistuslista: Syötteet
Syötteet, kuten aiemmin mainittiin, viittaavat sisältöön, jota syötetään tekoälyyn. Konkreettisia esimerkkejä ovat oppimisdata, algoritmit ja kehotteet (ohjeet ja komentolauseet tekoälylle).
Tekoälypalveluissa syötteet ovat välttämättömiä. Ilman niitä palveluntarjoaja ei voi edetä tekoälyn suunnittelussa, oppimisessa ja päättelyprosessissa. Miten siis tulisi huolehtia syötteistä näissä tilanteissa?
Käyttäjän toimittaman syötteen käsittely toimittajalle Japanissa
Siksi on tarpeen määritellä sopimusehdoissa selkeästi, onko käyttäjällä velvollisuus toimittaa toimittajalle tietoja (eli syötteitä), kuten oppimisdataa, sääntöjä ja eritelmiä, ja mitä nämä sisältävät. Tarkemmin sanottuna, seuraavat seikat tulee ottaa huomioon:
- Minkälaista syötettä käyttäjän tulee toimittaa
- Toimituksen aikataulu, muoto ja laatuvaatimukset
- Onko käyttäjällä velvollisuus täyttää tietyt ehdot toimittamansa syötteen sisällön (luonne, määrä, yksityiskohtaisuus ja muut seikat) osalta
- Onko edellä mainitut seikat hyväksyttäviä käyttäjän palvelun käyttötarkoituksen valossa
Kolmannen osapuolen käsittely vendorilta saadusta syötteestä Japanissa
AI-palveluissa vendori rakentaa ja tarjoaa tekoälyä käyttäen käyttäjiltä saamaansa syötettä (esimerkiksi dataa tai määrittelyjä).
Kuitenkin on tärkeää varmistaa sopimuksessa, onko vendorilla oikeus tarjota tai uudelleenkäyttää tätä syötettä kolmansille osapuolille, sillä tällainen “ulkopuolinen tarjoaminen” on mahdollista.
Erityisesti, koska syötteeseen voi sisältyä käyttäjän liiketoiminnan osaamista, luottamuksellista tietoa, henkilötietoja ja immateriaalioikeuksia, kolmansille osapuolille tarjoaminen voi aiheuttaa suuria riskejä.
Tästä syystä on tarpeen tarkistaa, onko seuraavat seikat selkeästi määritelty sopimuksessa:
- Voiko vendori tarjota käyttäjältä saamaansa syötettä kolmansille osapuolille
- Jos ulkopuolinen tarjoaminen on sallittua, onko tarjoamisen kohteella, laajuudella tai tarkoituksella rajoituksia
- Käyttäjän syötteessä olevien immateriaalioikeuksien tai luottamuksellisen tiedon käsittely
Jos näistä kolmesta kohdasta on huolenaiheita, voidaan harkita toimenpiteitä, kuten “tarpeettoman tiedon tarjoamatta jättäminen” tai “jos syötteen tarjoaminen kolmansille osapuolille ei ole hyväksyttävää, sopimuksen tekemisestä luopuminen”.
Toimittajan syötteiden hallinta Japanissa
AI-palveluissa käyttäjien toimittajille antamat syötteet (esimerkiksi oppimisdata, työprosessisäännöt, määrittelydokumentit) sisältävät usein henkilötietoja, luottamuksellista tietoa ja immateriaalioikeuksia.
Siksi on tärkeää selventää, millaisia vastuita toimittaja kantaa näiden syötteiden käsittelystä ja hallinnasta.
Mitä näkökohtia sopimuksessa tulisi käsitellä syötteiden hallinnan osalta? Alla on joitakin esimerkkejä.
(Hallintavelvollisuuden olemassaolo ja taso)
- Minkälaisia hallintavelvollisuuksia toimittaja kantaa käyttäjältä vastaanottamiensa syötteiden osalta
- Mitä hallintatasoa ja toimenpiteitä vaaditaan, jos toimittaja kantaa hallintavelvollisuuden
- Voiko käyttäjä vaatia tarkastuksia tai tietojen toimittamista toimittajan hallintajärjestelmästä
- Onko hallintajärjestelmä käyttäjän palvelun käyttötarkoitukseen nähden asianmukainen
(Syötteiden säilytysaika)
- Kuinka kauan toimittaja voi säilyttää syötteitä
- Mitä toimittaja tekee, kun säilytysaika päättyy
(Poistovelvollisuus)
- Onko toimittajalla velvollisuus poistaa syötteet käyttäjän pyynnöstä tai sopimuksen päättyessä
- Onko toimittajalla velvollisuus antaa todistus poistamisesta (poistotodistus jne.)
- Onko tällainen poistotoimenpide käyttäjän liiketoiminnan tarkoituksen kannalta järkevä
Kun henkilötietojen luovutus on kyseessä, on huomioitava, että jos toimittaja käyttää henkilötietoja omiin tarkoituksiinsa tai tekee niiden kanssa vertailuja, se ei ole alihankintaa vaan kolmannen osapuolen tietojen luovutusta, ja henkilön suostumus voi olla tarpeen.
Kun henkilötietojen alihankinta on kyseessä, on tärkeää varmistaa, että toimittajalle mahdollisesti kohdistettava valvontavalta on riittävällä tasolla alihankintana käsittelyä varten (jos taso ei riitä, harkitaan käsittelyä kolmannen osapuolen tietojen luovutuksena). Lisäksi, kun henkilötietoja siirretään ulkomaille, on otettava huomioon, että henkilötietolain mukaisesta “luovutuksesta” riippumatta voi olla tarpeen antaa tietoja henkilötietojen hallussapidosta.
Kun henkilötietojen luovutus on kyseessä, erityistä huomiota vaaditaan, sillä jos toimittajan kautta tapahtuu henkilötietojen vuoto, käyttäjälle voi syntyä ilmoitusvelvollisuus valvontaviranomaisille.
Poistovelvollisuuden osalta, jos sovellettava lainsäädäntö edellyttää toimittajalta poistovelvollisuutta, on mahdollista vaatia poistoa sopimuksen ulkopuolisena oikeustoimena.
Tarkistuslista: Tuotokset
Tuotokset ovat yksinkertaisesti ilmaistuna AI:n tuottamia tuloksia. Yleisimmin ne ovat tekstiä tai kuvia, mutta joukossa voi olla myös ohjelmakoodia, suunnitelmia tai markkinointistrategian materiaaleja, ja niiden muodot vaihtelevat. Tuotokset voivat sisältää arkaluonteista tietoa, joten niiden käsittelyssä on oltava tarkkana.
Kun käyttäjä jakaa tuotoksia ulkopuolisille
Käyttämällä AI-palveluita, kuten generatiivista tekoälyä, käyttäjät voivat saada erilaisia tuotoksia (luotuja tekstejä, kuvia, päättelytuloksia jne.).
Nämä tuotokset eivät aina jää vain sisäiseen käyttöön, vaan niitä saatetaan tarjota tai julkaista myös asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja yleisölle.
Kuitenkin AI:n tuottamissa tuotoksissa voi piillä riskejä, kuten epätarkkoja tietoja, oikeuksien loukkauksia ja eettisiä ongelmia. On tärkeää rakentaa hallintajärjestelmä ja toteuttaa kattavaa sisäistä koulutusta, jotta vältetään tahattomat kolmansille osapuolille tapahtuvat tiedonjakamiset, mukaan lukien tietovuodot.
Siksi kun käyttäjä tarjoaa tuotoksiaan ulkopuolisille, sopimusehdot ja riskienhallinta muodostuvat tärkeiksi harkittaviksi asioiksi. Tarkista seuraavat kohdat:
- Voiko käyttäjä tarjota tuotoksia kolmansille osapuolille
- Jos käyttäjä voi tarjota tuotoksia, mitä ehtoja kolmannen osapuolen tarjoamiselle on asetettu (tarjoamisen kohde, laajuus ja muut ehdot). Onko palvelun käyttäjän tarpeen ilmoittaa, että tuotokset ovat AI-palvelun tuottamia
- Onko edellä mainitut seikat hyväksyttävissä käyttäjän palvelun käyttötarkoituksen valossa
Tuotokset toimittajalta käyttäjälle (b−5−1)
AI-palveluiden avulla saadut tuotokset (luodut tekstit, kuvat, suunnitelmat, raportit jne.) ovat käyttäjälle arvokkaita tuloksia.
Kuitenkin tuotosten oikeuksien omistajuutta koskevat kysymykset, kuten “kenellä on oikeudet” ja “voiko niitä käyttää vapaasti”, voivat aiheuttaa ongelmia myöhemmin, ellei niistä ole sovittu selkeästi sopimuksessa. Seuraavat seikat on syytä määritellä tarkasti:
- Saako käyttäjä tuotoksiin liittyviä oikeuksia, kuten immateriaalioikeuksia
- Jos käyttäjä saa oikeuksia, mitä ehtoja oikeuksien saamiselle on (oikeuksien siirron kohde, korvauksen olemassaolo, lisenssin olemassaolo ja ehdot sekä muut seikat)
- Onko edellä mainitut seikat hyväksyttävissä käyttäjän palvelun käyttötarkoituksen valossa
Huomioitavaa käytettäessä tarkistuslistaa
Tämä tarkistuslista ei ole itsessään juridisesti sitova asiakirja, vaan se on tarkoitettu järjestämään AI-palveluiden tarjoamiseen ja käyttöön liittyviä sopimuskohtia sekä käyttäjän että palveluntarjoajan näkökulmasta Japanissa. Sopimuksen tekemisen yhteydessä on otettava huomioon sopimuksen solmimisen konkreettiset olosuhteet (sopimuksen muoto, palvelun sisältö, syötteiden ja tulosteiden luonne, osapuolten oikeudet ja velvollisuudet jne.) ja valittava tarvittavat tarkistuskohdat sekä konkretisoitava kunkin kohdan sopimusehdot.
Kuinka tarkistuslistaa tulisi käyttää riippuu yksittäisen käyttäjän konkreettisista olosuhteista Japanissa, ja seuraavat tekijät tulee ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti:
- Palveluntarjoajan tarjoaman AI-palvelun sisältö
- Sopimuksen muoto (käyttöehdot tai erillinen sopimus)
- Sopimustekstin hyväksymisen riskit
- Kunkin sopimusvelvoitteen täytäntöönpanon mahdollisuus
- AI:n käyttötarkoitukseen liittyvien vaihtoehtoisten palveluiden ja menetelmien olemassaolo
- Sopimusneuvotteluihin tarvittava työmäärä
- Riskien vähentämisen mahdollisuus sopimuksen ulkopuolisilla keinoilla (kuten todellisessa käytössä)
Yhteenveto: Konsultoi asiantuntijaa AI-sopimuksista
Tähän mennessä olemme tarkastelleet Japanin talous- ja teollisuusministeriön julkaisemaa “AI:n käytön ja kehittämisen sopimuschecklistaa” ja käyneet läpi sopimuksiin liittyviä kysymyksiä, sopimustyyppejä ja käyttöön liittyviä huomioon otettavia seikkoja liittyen inputtiin ja outputtiin.
AI-teknologiat, kuten generatiivinen AI, odotetaan yhä enemmän integroituvan liiketoiminnan ytimeen tulevaisuudessa. Kuitenkin niiden käyttöön liittyy monia oikeudellisia ja käytännön seikkoja, kuten tekijänoikeudet, henkilötiedot, luottamuksellisuuden säilyttäminen, uudelleenkäytön mahdollisuus ja vastuunjakautuminen, jotka vaativat huolellista harkintaa.
Oikeanlaisen AI:n hyödyntämiseksi ei riitä pelkästään teknologian käyttöönotto, vaan on tärkeää selkeyttää osapuolten oikeudet ja velvollisuudet “sopimuksen” kautta ja ennaltaehkäistä riskejä. Erityisesti monimutkaisissa AI-sopimuksissa on suositeltavaa edetä hankkimalla neuvoja yrityksen sisäiseltä oikeudelliselta ja immateriaalioikeuksien osastolta tai ulkopuolisilta asiantuntijoilta, mikä on turvallinen ja käytännöllinen tapa toimia.
Pyrittäessä edistämään AI:n hyödyntämistä samalla kun pyritään minimoimaan oikeudelliset riskit, on tärkeää olla laiminlyömättä sopimussisällön tarkistusta ja yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa.
Monolith-oikeustoimiston tarjoamat ratkaisut
Monolith-oikeustoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten palveluiden, korkean erikoisosaamisen omaava lakitoimisto Japanissa. Tarjoamme laajan kirjon oikeudellista tukea ja palveluita, kuten sopimusten laatimista ja tarkastusta, niin pörssiyhtiöille kuin kasvuvaiheen startup-yrityksillekin. Lisätietoja palveluistamme löydät alla olevasta artikkelista.
Monolith-oikeustoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysoikeudelliset palvelut Japanissa[ja]
Category: IT
