Verkkokaupassa elintarvikkeiden myynnin huomioonotettavat seikat - Selitys 'Japanilaisesta elintarvikehygienialaista

Verkkokauppa on nykyään osa arkipäiväämme. Kuka tahansa voi nyt helposti perustaa verkkokaupan, mutta verkkokaupan ylläpitoon liittyy monia lakeja. Mitkä lait koskevat elintarvikkeiden myyntiä verkkokaupan kautta? Tässä artikkelissa selitämme ‘Japanin elintarvikehygienialakia’.

Verkkokaupan ylläpitoon liittyviä lakeja ovat esimerkiksi ‘erityiskauppalaki’, ‘epäreilun kilpailun estämislaki’, ‘palkintojen esittämislaki’, ‘sähköinen sopimuslaki’, ‘erityinen sähköpostilaki’ ja ‘henkilötietojen suojalaki’, jotka koskevat ‘kaikkia verkkokauppoja’, sekä ‘tiettyjä toimialoja koskevat lait’. Tässä artikkelissa keskitymme yhteen ‘tiettyjä toimialoja koskevaan lakiin’, eli ‘Japanin elintarvikehygienialakiin’.

https://monolith.law/corporate/onlineshop-act-on-specified-commercial-transactions[ja]

https://monolith.law/corporate/onlineshop-act-against-unjustifiable-premiums-misleading-representation[ja]

https://monolith.law/corporate/onlineshop-email-act-protection-of-personal-information[ja]

Japanilainen elintarvikehygienialaki (食品衛生法)

Japanilaisen elintarvikehygienialain tarkoituksena on suojella kansalaisten terveyttä estämällä ruoan ja juoman aiheuttamat terveysriskit. Tämä saavutetaan asettamalla tarvittavat säännökset ja muut toimenpiteet elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi yleisen terveydenhuollon näkökulmasta.

Liiketoimintalupa

Elintarvikehygienialain (Japanin elintarvikehygienialaki) mukaan vain ravintolat ja yritykset, joilla on liiketoimintalupa, voivat harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa. Liiketoimintaluvan tarvitsevat toimialat voidaan karkeasti jakaa seuraavasti:

• Ruuanlaitto
• Valmistus
• Käsittely
• Myynti

Esimerkiksi seuraavissa tapauksissa tarvitaan elintarvikehygienialain mukainen liiketoimintalupa:

• Haluat myydä kotona valmistettuja elintarvikkeita
• Haluat aloittaa elintarvikkeiden valmistus- ja myyntiliiketoiminnan
• Haluat myydä hankkimiasi elintarvikkeita verkkokaupassa
• Olet jo avannut kahvilan, mutta haluat myydä alkuperäisiä makeisia verkkokaupassa

Jos jo harjoitat kahvilaliiketoimintaa, sinulla pitäisi jo olla ravintolaliiketoimintalupa. Kuitenkin, verkkomyyntiin saattaa tarvita erillisen elintarvikehygienialain mukaisen liiketoimintaluvan.

Elintarvikehygieniavastaava

Jos aiot avata verkkokaupan, joka myy elintarvikkeita, tarvitset periaatteessa liiketoimintaluvan, joka perustuu ‘Japanese Food Sanitation Act’ (Japanin elintarvikehygienialakiin), sekä ‘Elintarvikehygieniavastaavan’. Elintarvikehygieniavastaavan on oltava jokaisessa luvan saaneessa laitoksessa, kuten määrätään ‘Japanese Food Sanitation Act Enforcement Ordinance’ (Japanin elintarvikehygienialain täytäntöönpanosäännöksessä).

Jos jo harjoitat ravintolatoimintaa fyysisessä myymälässä, sinulla pitäisi jo olla elintarvikehygieniavastaavan pätevyys. Kuitenkin, jos et harjoita ravintolatoimintaa fyysisessä myymälässä, vaan aiot aloittaa elintarvikkeiden myynnin verkossa tyhjästä, sinun on hankittava elintarvikehygieniavastaavan pätevyys.

Elintarvikkeet, lisäaineet, välineet ja pakkausmateriaalit

Elintarvikehygienialain (Japanin elintarvikehygienialaki) tavoitteena on estää ruoan saastumista, pilaantumista ja ruokamyrkytyksiä. Elintarvikehygienialain mukaan elintarvikehygienia kattaa elintarvikkeet, lisäaineet, välineet ja pakkausmateriaalit, ja sen keinoina se määrittelee paitsi elintarvikkeet, myös elintarvikkeissa olevat lisäaineet, ruoanlaitossa käytettävät välineet ja pakkausmateriaalit.

Elintarvikkeet ovat kaikki syötävät ja juotavat aineet, lukuun ottamatta lääkkeitä ja lääkinnällisiä tuotteita (Elintarvikehygienialaki, 4. pykälä). Tämä koskee paitsi elintarvikkeita ja juomia, myös esimerkiksi leluja, joita vauva saattaa laittaa suuhunsa.

Lisäaineilla tarkoitetaan aineita, joita käytetään elintarvikkeiden valmistuksessa tai elintarvikkeiden käsittelyssä tai säilyttämisessä, lisäämällä, sekoittamalla, upottamalla tai muulla tavalla.

Seuraavat elintarvikkeet tai lisäaineet on kielletty, koska ne ovat sopimattomia (Elintarvikehygienialaki, 6. pykälä):

• Pilaantuneet, muuttuneet tai kypsymättömät tuotteet
• Tuotteet, jotka sisältävät haitallisia aineita tai joissa on epäilys siitä
• Tuotteet, jotka ovat saastuneet patogeenisillä mikro-organismeilla tai joissa on epäilys siitä
• Epäpuhtaat tai epähygieeniset tuotteet

Myös sairaiden tai sairaudesta epäiltyjen eläinten ja siipikarjan käyttö ruoaksi on kielletty (Elintarvikehygienialaki, 10. pykälä).

Välineillä tarkoitetaan astioita, laitteita ja muita esineitä, joita käytetään elintarvikkeiden tai lisäaineiden keräämiseen, valmistukseen, käsittelyyn, säilyttämiseen, kuljettamiseen, esittelyyn, luovuttamiseen tai nauttimiseen, ja jotka ovat suorassa kosketuksessa elintarvikkeiden tai lisäaineiden kanssa.

Pakkausmateriaaleilla tarkoitetaan esineitä, joissa elintarvikkeet tai lisäaineet säilytetään tai joilla ne on pakattu, ja jotka luovutetaan sellaisenaan, kun elintarvikkeita tai lisäaineita luovutetaan.

Sääntely Japanin elintarvikehygienialain (Shokuhin Eisei-hō) mukaan

Japanin elintarvikehygienialain mukaan on asetettu erilaisia sääntöjä varmistamaan, että kuluttajille tarjotaan turvallisia elintarvikkeita. Esimerkiksi elintarvikehygienialain 55 §:n mukaan tarvitaan prefektuurin kuvernöörin tai vastaavan luvan, jos haluaa harjoittaa ravintolan tai muun elintarvikkeita myyvän liikkeen toimintaa. Tämä lupa ei ole kertaluontoinen, vaan se on uusittava säännöllisesti muutaman vuoden välein.

Lisäksi on kiellettyä valmistaa, käsitellä, käyttää, valmistaa tai myydä elintarvikkeita, jotka eivät täytä määriteltyjä standardeja tai normeja, tai jotka eivät ole Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön määrittelemien sääntöjen mukaisia.

Muita sääntöjä ovat esimerkiksi uusien elintarvikkeiden myynnin kieltäminen, kunnes niiden turvallisuus on varmistettu (elintarvikehygienialaki 7 §), tai sairastuneiden eläinten lihan myynnin kieltäminen (elintarvikehygienialaki 10 §). Näiden ja muiden sääntöjen noudattaminen takaa elintarviketurvallisuuden.

On huomattava, että maito ja maitotuotteet kulutetaan laajasti kaikenikäisten keskuudessa, ja jos niissä ilmenee hygieniakysymyksiä, vaikutukset voivat olla erittäin suuret. Siksi niille on asetettu erityiset standardit, jotka eroavat muista elintarvikkeista. Nämä standardit on määritelty erityisessä asetuksessa, jota kutsutaan “maitoasetukseksi” (virallinen nimi: asetus maidon ja maitotuotteiden koostumusstandardeista).

Elintarvikehygienialain osittainen muutos

Väestön ikääntymisen ja kahden ansiotyössä käyvän kotitalouden lisääntymisen myötä ulkona syömisen ja ruoan noutamisen kysyntä on kasvanut, samoin kuin tuontiruokien määrä. Tämä on johtanut ruokamyrkytystapausten ja niiden uhrien määrän kasvuun. Suurin osa näistä ruokamyrkytyksistä tapahtuu ravintoloissa tai pikaruokapaikoissa, mutta jakelun laajentumisen myötä ruokamyrkytykset ovat yleistyneet. Tämän suuntauksen torjumiseksi ja ruokamyrkytysten vähentämiseksi elintarvikehygienialakia muutettiin osittain kesäkuussa 2018 (2018), ja se astui voimaan kesäkuussa 2020 (2020). Tässä muutoksessa seuraavat seitsemän kohtaa muuttuivat merkittävästi.

1. Suurten tai laaja-alaisten ruokamyrkytystapausten torjunta

Ottaen huomioon vuonna 2017 (2017) Kanton alueella tapahtuneet E. coli O-157 -ruokamyrkytykset, suurten tai laaja-alaisten ruokamyrkytysten estämiseksi perustettiin uusi “Laaja-alueinen yhteistyöneuvosto”. Tämä neuvosto toimii nopeasti suurten tai laaja-alaisten ruokamyrkytysten sattuessa.

2. “HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Point) -hygienianhallinnan” institutionalisointi

HACCP on elintarviketurvallisuuden varmistava hygienianhallinta. Se on nyt kansainvälinen standardi, joka auttaa ehkäisemään elintarvikeonnettomuuksia ja selvittämään niiden syitä nopeasti. Japanissa, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sen käyttöönotto ei ole vielä edennyt, joten päätettiin ottaa se käyttöön.

Periaatteessa kaikilta elintarvikealan yrityksiltä vaaditaan yleisen hygienianhallinnan lisäksi HACCP:n mukaista hygienianhallintaa. Kuitenkin pienet yritykset, joissa on alle 50 työntekijää, voivat noudattaa yksinkertaistettua lähestymistapaa viitaten Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön verkkosivuilla julkaistuun ohjeeseen.

3. “Terveysvahinkojen ilmoittaminen” tietyistä elintarvikkeista pakolliseksi

Jos terveysvahinkoja ilmenee, jotka epäillään johtuvan elintarvikkeista, jotka sisältävät ainesosia, joita terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö on määritellyt erityisen huomionarvoisiksi, yritysten on ilmoitettava näistä tiedoista hallitukselle. Tavoitteena on kerätä vahinkotietoja, jotta voidaan antaa oikea tieto mahdollisista terveysriskeistä, jotka voivat ilmetä nautittaessa näitä elintarvikkeita, ja estää vahinkojen leviäminen.

4. “Elintarvikeastiat ja -pakkaukset” – Positiivisen listan järjestelmän käyttöönotto

Aiemmin elintarvikeastioita ja -pakkauksia säänneltiin “negatiivisen listan järjestelmällä”, jossa niitä voitiin käyttää, jos niissä ei ollut käytön rajoituksia. Kuitenkin, tässä muutoksessa siirryttiin “positiiviseen listan järjestelmään”, jossa vain turvallisuuden arvioituja aineita voidaan käyttää. Elintarvikehygieniassa ei pitäisi ottaa huomioon vain elintarvikkeita, vaan myös astioita ja pakkauksia, joita käytetään ruoanlaitossa ja myynnissä.

5. “Liiketoimintaluvan” tarkistaminen ja “liiketoiminnan ilmoitusjärjestelmän” perustaminen

HACCP:n mukaisen hygienianhallinnan institutionalisoinnin myötä myös yritykset, joilta ei aiemmin vaadittu liiketoimintalupaa (kunnat, jotka ovat perustaneet oman lupajärjestelmän), tarvitsevat nyt liiketoiminnan ilmoituksen tai luvan. Tämän ansiosta prefektuurit voivat nyt tietää, millaisia elintarvikeyrityksiä niiden alueella on, ja voivat toteuttaa hygienianhallintaa ja ohjausta yrityksille entistä tehokkaammin.

6. Elintarvikkeiden “vapaaehtoisen palautuksen (recall) tiedot” -raportointi hallitukselle pakolliseksi

Terveysvahinkojen leviämisen estämiseksi ja palautustietojen läpinäkyvyyden parantamiseksi, jos yritys suorittaa palautuksen valmistamilleen tai tuomilleen elintarvikkeille, se on velvollinen raportoimaan siitä hallitukselle kunnan kautta. Raportoidut tiedot julkaistaan Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriön verkkosivuilla, jotta kuluttajat voivat helposti tarkistaa, mitkä tuotteet on palautettu.

7. “Tuonti ja vienti” elintarvikkeiden turvallisuustodistuksen parantaminen

Tuontielintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi vaaditaan nyt HACCP:n mukaista hygienianhallintaa tuontilihaan sekä maito- ja maitotuotteiden sekä merenelävien hygieniatodistuksen liittämistä.

Lisäksi elintarvikkeiden viennin hygieniatodistusten myöntämistä koskevat menettelyt on määrätty suoritettavaksi aina, jotta voidaan osoittaa, että ne täyttävät vientimaan hygieniavaatimukset.

Yhteenveto

Emme voineet käsitellä tätä artikkelissa, mutta “Elintarvikehygienialaki”, “Maatalous- ja metsätuotteiden standardointi ja laadun osoittaminen koskeva laki (Japanese JAS-laki)” sekä “Terveysedistämislaki” yhdistävät elintarvikkeiden merkintävelvollisuudet “Elintarvikemerkintälakiin”. Tämä on otettu käyttöön elintarvikkeiden merkinnässä elintarvikkeiden myynnissä, ja elintarvikkeiden valmistajien, jalostajien, tuojien tai myyjien on noudatettava sitä.

Toimenpiteemme toimistossamme

Monolis Lakitoimisto on erikoistunut IT- ja erityisesti internet-oikeuteen. Viime vuosina verkkokaupan oikeudellisen tarkastuksen tarve on kasvanut entisestään. Toimistomme analysoi liiketoiminnan oikeudelliset riskit ottaen huomioon erilaiset lakien säännökset, olipa kyseessä jo aloitettu tai vasta suunnitteilla oleva liiketoiminta. Pyrimme mahdollisimman pitkälle välttämään liiketoiminnan keskeyttämisen ja saavuttamaan sen laillisuuden. Yksityiskohtia on kuvattu alla olevassa artikkelissa.