Oikeudellinen vaikutus M&A-sopimuksissa perussovituskirjeissä

Sopimukset, jotka liittyvät M&A-kauppoihin, vaihtelevat tyypiltään ostajan ja myyjän neuvotteluvaiheen mukaan.

Tässä artikkelissa selitämme perussopimusta, jonka ostajat ja myyjät, jotka harkitsevat M&A-kauppoja, usein solmivat neuvotteluvaiheessa.

Mikä on perussopimus?

Perussopimusta kutsutaan myös muistioiksi, Letter of Intent (LOI) tai Memorandum of Understanding (MOU).

M&A-kauppojen tyypit ja tarvittavat sopimukset vaihtelevat tapauskohtaisesti, ja myös perussopimuksen sisältö muuttuu sen mukaisesti. Karkeasti ottaen on olemassa osakekauppoja, liiketoiminnan siirtoja ja organisaation uudelleenjärjestelyjä. Osakekaupoissa on olemassa suhteellisia kauppoja, julkisia ostotarjouksia ja kolmannen osapuolen allokaatioita, kun taas organisaation uudelleenjärjestelyissä on fuusioita, osakevaihtoja ja osakkeiden siirtoja sekä yrityksen jakautumisia. Lisäksi on mahdollista yhdistää yrityksen jakautuminen ja osakkeiden siirto tai julkinen ostotarjous ja osakevaihto.

Näin ollen M&A-kaupat ovat hyvin monimuotoisia, ja lopullisen sopimuksen siltaamiseksi toimivan perussopimuksen sisältö muuttuu myös kaupan mukaan.

Perussopimuksen merkitys on kannustaa sopimusosapuolia neuvottelemaan lopullisen sopimuksen solmimisesta, muodostaa yhteisymmärrys tärkeistä kysymyksistä, selkeyttää kaupan sisältöä ja antaa yksinoikeus neuvotteluihin.

Yleensä se määrittelee alustavasti sovitut asiat vaiheessa, jossa kohdeyrityksen tarkastus tai auditointi, niin sanottu due diligence (tässä artikkelissa pääasiassa merkitty “DD”), ei ole vielä toteutettu, joten se on luotu olettaen, että sisältö muuttuu. Siksi on yleistä, että useimmissa kohdissa ei ole oikeudellista sitovuutta, lukuun ottamatta joitakin kohtia.

Perussopimuksen ehdot

Perussopimuksen pääehdot ovat yleensä kaupan sisältö, yksinoikeusneuvotteluoikeus, esitystakuut, DD-yhteistyö jne. Selitämme kunkin ehdon olettaen, että perussopimus tehdään osakkeiden siirtoa koskevassa lopullisessa sopimuksessa.

Kaupan sisältö

1. artikla (Sopimusehdot)
1. A ja B ovat sopineet, että A luovuttaa kaikki kohdeyhtiön (C) liikkeeseen lasketut osakkeet (jäljempänä “kyseiset osakkeet”), jotka B vastaanottaa A:lta, osakekauppasopimuksen (jäljempänä “loppusopimus”) puitteissa. Tämä koskee osakkeiden luovutusta (jäljempänä “kyseinen osakkeiden luovutus”).
2. Kyseisten osakkeiden luovutuksen kokonaishinta on XX euroa. Lopullinen kyseisten osakkeiden luovutuksen kokonaishinta määritetään loppusopimuksen yhteydessä.

Tämä lauseke määrittelee kaupan kohteen, järjestelyn sisällön (osakkeiden luovutus, fuusio, yrityksen jakautuminen jne. M&A-menetelmät), kauppahinnan jne.

Sisältö, joka määritellään perussopimuksessa, vaihtelee neuvotteluvaiheen mukaan, ja se voi olla esimerkiksi sisältö, joka perustuu neuvottelujen jälkeiseen sisällön muutokseen, tai sisältö, joka on lähellä lopullista sopimusta.

Erityisesti ostohinnasta sovitaan usein siten, että siinä ei ole oikeudellista sitovuutta, ja lopullisesta ostohinnasta sovitaan etukäteen, että virallinen hinta määritetään loppusopimuksen yhteydessä, tai että se voidaan tarkistaa tietyissä tapauksissa (esimerkiksi, jos DD:n jälkeen löydetään uusia merkittäviä seikkoja, jotka vaikuttavat ostohintaan).

Voimassaoloaika

2 artikla (Voimassaoloaika)
Tämän sopimuksen voimassaoloaika on sopimuksen tekopäivästä Reiwa 0 vuoden 0 kuukauden 0 päivään (Gregoriaanisen kalenterin mukaan 2019/2020/2021 jne.) asti. Kuitenkin, jos osapuolet sopivat kirjallisesti tämän sopimuksen voimassaoloajan pidentämisestä, noudatetaan sitä sopimusta.

Tämä määrittää perussopimuksen voimassaolon ajanjakson. Yleisesti ottaen, se on usein noin 3-6 kuukautta.

Yksinoikeus neuvotteluihin

3 § (Yksinoikeus neuvotteluihin)
1 Tästä päivästä ● vuoden ● kuukauden ● päivään asti, A takaa, ettei se neuvottele, sovi tai solmi sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa tämän kaupan kaltaisista kaupoista.
2 Edellä mainitusta huolimatta, jos A saa kolmannelta osapuolelta ehdotuksen tämän kaupan kaltaisesta kaupasta ja on kohtuullista olettaa, että ehdotuksen hylkääminen olisi A:n hallituksen huolellisuusvelvollisuuden vastaista, A voi neuvotella kolmannen osapuolen kanssa maksamalla B:lle sopimussakon määrältään ●● miljoonaa yenia.

Perussopimuksessa myyjäyritys voi myöntää ostajaehdokkaalle yksinoikeuden neuvotteluihin. Toisaalta ostaja voi määritellä, että tietojen antaminen muille ostajaehdokkaille on sallittua, ja määräykset vaihtelevat molempien osapuolten välisen voimasuhteen mukaan.

Ostajan näkökulmasta, seuraavat due diligence -tarkastukset, johtajien haastattelut jne. suoritetaan tietyn ajanjakson ajan, joten ostaja investoi merkittävästi aikaa ja rahaa myyjäyrityksen tarkasteluun. Ostaja pyrkii usein vähentämään riskiä siitä, että myyjä siirtyy neuvottelemaan muiden ostajaehdokkaiden kanssa, vaatimalla itselleen yksinoikeuden neuvotteluihin.

Toisaalta myyjä toivoo usein neuvottelevansa ostajaehdokkaan kanssa, joka tarjoaa parhaat ehdot, ja on varovainen myöntäessään yksinoikeuden neuvotteluihin. Siksi, vaikka perussopimuksessa olisi määritelty yksinoikeus neuvotteluihin, myyjä saattaa vaatia, että oikeus myönnetään 3-6 kuukauden ajaksi.

Lisäksi myyjä voi määritellä poikkeuksen yksinoikeuteen neuvotteluihin, jotta se voi harkita myyntiä paremmille ostajaehdokkaille. Tämä on tarkoitettu varmistamaan, että myyjä voi valita parhaan ostajan ja välttää hallituksen huolellisuusvelvollisuuden rikkomisen. Tätä kutsutaan myös fiduciary out -lausekkeeksi.

Ostajan kannalta on riski, että aika ja raha, jotka on käytetty due diligence -tarkastuksiin, menevät hukkaan, jos poikkeussäännöstä sovelletaan kevyesti. Siksi, jos myyjä soveltaa poikkeusta, se voi määritellä, että myyjän on maksettava ostajalle tietty summa (sopimussakko).

Vakuutus ja takuu

4 § (Vakuutus ja takuu)
A vakuuttaa ja takaa B:lle, että seuraavat asiat ovat totta ja tarkkoja tämän sopimuksen solmimishetkellä:
(1) Myyjän (A) vakuutus ja takuu
ア　A on perustettu laillisesti ja voimassa olevana osakeyhtiönä Japanin lainsäädännön mukaisesti.
イ　A ei ole maksukyvytön, eikä A:ta vastaan ole tehty konkurssimenettelyn aloittamista koskevaa hakemusta, eikä tällaista syytä ole olemassa.
ウ　A omistaa kaikki tämän asian osakkeet laillisesti ja voimassa olevasti.
エ　A ei ole antisosiaalinen voima. A:lla ei ole suoraa tai epäsuoraa kauppaa, rahansiirtoa, etujen tarjoamista tai muita suhteita tai yhteyksiä antisosiaalisiin voimiin. A:ssa ei ole tosiasiaa, että antisosiaalisiin voimiin kuuluva henkilö on nimetty johtajaksi tai työntekijäksi.
(2) Kohdeyhtiön (C) vakuutus ja takuu
ア　C on perustettu laillisesti ja voimassa olevana osakeyhtiönä Japanin lainsäädännön mukaisesti.
イ　C ei ole maksukyvytön, eikä C:ta vastaan ole tehty konkurssimenettelyn aloittamista koskevaa hakemusta, eikä tällaista syytä ole olemassa.
ウ　C:n mahdollisesti liikkeeseen laskettavien osakkeiden kokonaismäärä on 〇 osaketta, ja liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärä on 〇 osaketta. Kaikki nämä ovat laillisesti ja voimassa olevasti liikkeeseen laskettuja tavallisia osakkeita. C ei ole liikkeeseen laskenut tai myöntänyt muita osakkeita kuin nämä, eikä kolmannella osapuolella ole oikeuksia niihin.
エ　C on suorittanut kaikki maksuvelvoitteensa sen johtajille tai työntekijöille maksettavista palkoista tai muista rahasummista, eikä maksamattomia palkkoja ole.
オ　C:ta vastaan ei ole vireillä oikeudenkäyntejä kolmansilta osapuolilta, eikä tällaista vaaraa ole olemassa.
カ　C ei ole antisosiaalinen voima. C:llä ei ole suoraa tai epäsuoraa kauppaa, rahansiirtoa, etujen tarjoamista tai muita suhteita tai yhteyksiä antisosiaalisiin voimiin. C:ssä ei ole tosiasiaa, että antisosiaalisiin voimiin kuuluva henkilö on nimetty johtajaksi tai työntekijäksi.

Tämä tarkoittaa ehtoa, jossa osapuoli vakuuttaa ja takaa toiselle osapuolelle, että tietty asia on totta ja tarkka tiettynä ajankohtana.

Vakuutus- ja takuuehdot määritellään yleensä yksityiskohtaisemmin lopullisen sopimuksen solmimishetkellä, kun otetaan huomioon DD (Due Diligence), kun tehdään osakkeiden luovutussopimuksia jne. Sisältö kattaa laajan valikoiman aiheita, kuten immateriaalioikeudet, laskentadokumentit, kiinteistöt, irtaimisto, immateriaalioikeudet, varat, saatavat, solmitut sopimukset, henkilöstö- ja työvoima-asioita, julkisia vuokria ja veroja, eläkkeitä, vakuutuksia jne. Vaikka sitä ei ehkä mainita perussopimuksen solmimishetkellä, on yleistä sisällyttää se jo perussopimuksen solmimisvaiheessa, jotta voidaan odottaa aktiivista tietojen jakamista toiselta osapuolelta, mukaan lukien DD-yhteistyöehdot.

Yhteistyö DD:ssä

5 § (Due Diligence)
B voi suorittaa tutkimuksen (jäljempänä “due diligence” tai “DD”) C:lle tämän perussopimuksen allekirjoituspäivästä lähtien ○ kuukauden ajan, johon B:n ja B:n valitseman asianajajan, tilintarkastajan tai vastaavan henkilön on osallistuttava. A ja C sitoutuvat yhteistyöhön tässä toiminnassa, kunhan se ei häiritse liiketoiminnan johtamista.

Tämä pykälä määrittelee DD:n soveltamisalan ja yhteistyövelvollisuuden sisällön.

DD:n tyyppejä ovat liiketoiminta-DD, taloudellinen DD ja oikeudellinen DD, mutta myös henkilöstö-DD, IT-DD ja ympäristö-DD voidaan suorittaa. Sekä myyjä että ostaja suorittavat DD:n, mutta yleisesti ottaen, kuten 5 §:ssä mainitaan, ostaja suorittaa DD:n myyjälle perussopimuksen mukaisesti.

Ostajana tavoitteena on saavuttaa tehokkaita ja tarkkoja tuloksia rajoitetun ajanjakson aikana, jolloin DD suoritetaan ja rahaa investoidaan. Tässä yhteydessä myyjän yhteistyö on välttämätöntä. Siksi on yleistä, että perussopimuksessa määritellään myyjän velvollisuus tehdä yhteistyötä DD:ssä.

Kuitenkin, jos myyjä on aktiivinen kaupankäynnissä ostajan kanssa, tällaisen velvollisuuden määrittämisen merkitys on vähäinen. Lisäksi, jos myyjän ja ostajan neuvottelut epäonnistuvat, DD-yhteistyövelvollisuuden käyttäminen kilpenä tietojen julkistamiseksi on epäloogista. Siksi DD-yhteistyövelvollisuuden määräyksen katsotaan joskus olevan oikeudellisesti sitomaton. Jos perussopimuksessa määritellään, että DD-yhteistyövelvollisuudella on oikeudellinen sitovuus, myyjän on neuvoteltava velvollisuuden rajoittamisesta.

Huolellisuusvelvollisuus

6 § (Huolellisuusvelvollisuus)
1. A ja C sitoutuvat toimimaan hyvän liikkeenjohdon periaatteiden mukaisesti ja hoitamaan liiketoimintaa ja omaisuutta huolellisesti lopulliseen sopimuksen solmimiseen asti.
2. A ja C eivät saa tehdä seuraavassa lueteltuja toimia tai muita C:n liiketoimintaan merkittävästi vaikuttavia toimia. Tämä ei kuitenkaan päde, jos B on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa.
(1) Merkittävän omaisuuden luovutus, hävittäminen tai vuokraoikeuden perustaminen
(2) Osakepääoman korottaminen tai alentaminen
(3) Johtohenkilöstön muutokset
(4) Suurten uusien lainojen ottaminen tai muut velkaantumistoimet
(5) Laitteistoinvestoinnit, jotka ylittävät ○0 000 euroa
(6) Muut toimet, jotka aiheuttavat merkittäviä muutoksia taloudellisessa tilanteessa tai tulevissa tulosnäkymissä

Myyjän on varmistettava, ettei yhtiön arvoa heikennetä, ja hänellä on korkea huolellisuusvelvollisuus tämän varmistamiseksi.

Tämä lauseke on asetettu turvaamaan ostajan asemaa ja varmistamaan, ettei kohdeyhtiön arvo heikkene neuvottelujen aikana.

Oikeudellinen sitovuus

7 § (Oikeudellinen sitovuus)
Tämä sopimus ei ole oikeudellisesti sitova, lukuun ottamatta §:n, §:n ja §:n määräyksiä.

Tämä on lauseke, jolla selvennetään, mitkä perussopimuksen ehdot ovat oikeudellisesti sitovia.

Perussopimus on väliaikainen sopimus, joka tehdään ennen lopullista sopimusta ja ennen DD (Due Diligence) -tarkastusta. Yleensä se ei ole oikeudellisesti sitova. Kuitenkin, joissakin tapauksissa on toivottavaa, että jotkin ehdot ovat oikeudellisesti sitovia. Riippuen yksittäisestä tapauksesta, on tärkeää määritellä sopijapuolten välillä, mihin oikeudellinen sitovuus ulottuu tulevissa neuvotteluissa.

Salassapito

Muita tärkeitä ehtoja, joita ei ole vielä mainittu, ovat salassapitoa koskevat ehdot. Ne määritellään usein, jos salassapitosopimusta ei ole tehty ennen perussopimuksen tekemistä.

Salassapitoa koskevista ehdoista voidaan sopia jo ennen perussopimuksen tekemistä salassapitosopimuksessa, jolloin niiden mainitseminen perussopimuksessa ei ole välttämätöntä. Huomaa kuitenkin, että vaikka salassapitosopimus olisi jo tehty, perussopimuksen tekemisen tosiasia itsessään voidaan haluta pitää salassa, jolloin salassa pidettävän tiedon laajuutta laajennetaan määrittelemällä se uudelleen perussopimuksessa.

Salassapitosopimusta koskevat yksityiskohtaiset tiedot on selitetty alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/corporate/checkpoints-nondisclosure-agreement[ja]

Yhteenveto

M&A-kaupoissa solmittavat sopimukset ja kauppatyypit vaihtelevat tapauksesta toiseen, ja myös perussopimuksen ehdot ovat moninaisia.

Lisäksi perussopimuksen tekemisen ajoituksen mukaan ilmaisua on mukautettava, mikä vaatii entistä erikoistuneempaa ja laajempaa kokemusta.

Suosittelemme, että välttääksesi ongelmia myöhemmin, konsultoi erikoistunutta lakimiestä ja laadi sopimus huolellisesti.