Mikä on maineen vahingoittamiseen tarvittava yhteiskunnallinen arvostuksen lasku? Asianajaja selittää
Kunnia, johon viitataan kunnianloukkauksessa, on ulkoinen kunnia, joka tarkoittaa yhteiskunnan antamaa arviota yksilöstä. Näin ollen kunnian loukkaaminen tarkoittaa henkilön yhteiskunnallisen arvostuksen alentamista, ja tämä on sama sekä rikoslaissa että siviililaissa.
Toisin sanoen, vaikka uhri olisi kuinka paljon tahansa sitä mieltä, että “en halua tulla näin sanotuksi”, tai vaikka sanottu asia ei olisi totta, kunnianloukkaus ei toteudu, ellei voida tunnustaa, että “tällä tavalla sanominen alentaa uhrin yhteiskunnallista arvostusta”.
Tämä on teema, joka nousee esiin todellisissa kunnianloukkausjutuissa. Esimerkiksi, mitä jos erään yritysjohtajan kohdalla kirjoitetaan, että “hän ajaa luksusautolla”? Todellisuudessa tämä johtaja on säästäväinen ja ajaa kotimaisella autolla, ja hän ei halua tulla sanotuksi “ajavansa luksusautolla”, mikä myös on vastoin totuutta. Mutta vaikka näin olisi, alentaako “hän ajaa luksusautolla” -väitteen esittäminen hänen yhteiskunnallista arvostustaan? Jos tässä kohtaa saadaan päätös, että “se ei alenna yhteiskunnallista arvostusta”, kunnianloukkaus ei toteudu.
Mitä “sosiaalisen arvostuksen lasku” käsitteenä tarkoittaa?
Rikoslaissa kunnianloukkaus on määritelty “abstraktiksi vaararikokseksi”. Tämä tarkoittaa, että ei ole välttämätöntä, että henkilön sosiaalinen arvostus on todellisuudessa laskenut tai että konkreettinen vaara on syntynyt. Toisin sanoen, jos esimerkiksi joku sanoo “hän on jatkuva seksuaalisen häirinnän tekijä”, ei ole tarpeen haastatella esimerkiksi tuttavia kysymällä “onko arvostuksesi häntä kohtaan laskenut kuultuasi, että hän on tehnyt seksuaalista häirintää?”. Riittää, että “yleisesti ottaen, jos joku sanoo tekevänsä seksuaalista häirintää, on olemassa vaara, että arvostus laskee”. Koska sosiaalista arvostusta ei voi nähdä, on vaikea todistaa, että sosiaalinen arvostus on todellisuudessa laskenut.
Myös siviililain mukaan ei ole välttämätöntä, että henkilön sosiaalinen arvostus on todellisuudessa laskenut, vaan riittää, että vaara on syntynyt. Mutta milloin todellisuudessa katsotaan, että “sosiaalinen arvostus on laskenut”? Katsotaanpa siviilioikeudenkäyntiä ja mietitään tyypillisiä esimerkkejä tilanteista, joissa katsotaan, että “sosiaalinen arvostus on laskenut”.
Tapauksia, joissa syytökset rikollisesta toiminnasta ovat alentaneet yhteiskunnallista arvostusta
Tosiasiallinen väite, että kohdehenkilö on syyllistynyt rikolliseen toimintaan, katsotaan yleensä herjaukseksi, joka alentaa yhteiskunnallista arvostusta, ellei kyseessä ole erittäin lievä rikos.
Helmikuussa 1978 (Showa 53), nainen, joka oli pidätetty Aomorin poliisiasemalla epäiltynä sytyttäneen tulipalon Aomorin kaupungin kylpylähotellissa, syytettiin samasta rikoksesta Aomorin syyttäjänvirastossa ja sai lopullisen vapauttavan tuomion heinäkuussa 1985 (Showa 60). Aomorin poliisiaseman rikosyksikön päällikkö, joka oli pidättänyt naisen, kertoi Viikkolehti Gendaishi -lehden toimittajalle, että “henkilökohtaisesti uskon edelleen, että hän on syyllinen” ja “hän ei ole tavallinen ihminen. Hän on pahempi kuin rikollisjärjestö”, ja nämä kommentit julkaistiin. Aomorin alueoikeus määräsi 16. helmikuuta 1993 (Heisei 5) päällikön maksamaan 500 000 jenin vahingonkorvauksen kunnianloukkauksesta. Tuomiossa todettiin, että “on selvää, että nämä kommentit loukkaavat kantajan kunniaa, koska ne saavat tavallisen ihmisen epäilemään, onko kantaja, joka on saanut vapauttavan tuomion, todellisuudessa syyllistynyt tuhopolttoon ja petokseen”.
Vastaavanlaisena esimerkkinä on tapaus, jossa Nifty Serve -tietokoneverkon “Modern Thought Forum” -keskusteluryhmässä tehdyt kommentit katsottiin kunnianloukkaukseksi.
Tokion korkein oikeus määräsi 5. syyskuuta 2001 (Heisei 13), että kommentit kuten “hän tappoi vauvan taloudellisista syistä” ja “on erittäin todennäköistä, että hän on rikkonut Yhdysvaltojen maahantulolakia. Hän on täysin rikollinen” ovat kunnianloukkauksia, koska ne väittävät, että vastaaja on syyllistynyt vauvanmurhaan ja laittomaan oleskeluun, ja ne alentavat yhteiskunnallista arvostusta. Oikeus määräsi 500 000 jenin maksamisen. Tokion korkein oikeus totesi, että nämä kommentit “eivät tue väitteitä eivätkä ne voida tulkita vastauksena vastaajan argumentteihin, vaan ne ovat vain rumia sanoja, jotka väittävät, että vastaajan julkisesti esittämät tosiasiat ovat rikollisia, eikä tällaisia kommentteja voida hyväksyä sananvapauden nimissä”.
On hyväksymätöntä huolettomasti syyttää muita rikollisiksi ilman perusteltua syytä uskoa tosiasioihin. Lisätietoja kunnianloukkauksesta ja sen toteutumisen edellytyksistä löytyy tämän sivuston alla olevasta artikkelista.
https://monolith.law/reputation/defamation[ja]
Tapauksia, joissa avioero- ja uskottomuusuutiset ovat alentaneet yhteiskunnallista arvostusta kunnianloukkauksena
Avioeroon liittyvät tosiasiat eivät välttämättä alenna asianosaisten yhteiskunnallista arvostusta nykypäivänä, jolloin avioeroja on yhä enemmän. Siksi avioeroa voidaan tarkastella eri tavoin, mutta uskottomuuteen liittyen negatiivinen yhteiskunnallinen ja moraalinen arvostelu on edelleen vahvaa. Erityisesti, jos uutisoidaan esimerkiksi pienten lasten äidin olevan uskottomuussuhteessa, on selvää, että hänen yhteiskunnallinen arvostuksensa perheenäitinä laskee.
Näyttelijä Eiko Koiken ja hänen edustajansa nostivat vahingonkorvauskanteen Sports Hochi -lehden kustantajaa vastaan, koska lehti oli raportoinut Koiken “olevan avioerokriisissä”, mikä loukkasi hänen kunniaansa ja häiritsi hänen työtään. Päätös asiassa annettiin 24. joulukuuta 2013 (Heisei 25) Tokion alioikeudessa.
Tokion alioikeus totesi, että vaikka avioeroon liittyvät tosiasiat eivät välttämättä alenna asianosaisten yhteiskunnallista arvostusta nykypäivänä, jolloin avioeroja on yhä enemmän, Koiken tapauksessa hän oli saanut suosiota näyttelijänä ja julkkiksena, joka jatkoi onnellista avioliittoaan. Oikeus totesi, että Koiken oli täytynyt muuttaa työnsä luonnetta ja pääasiallista toimintaympäristöään uutisten julkaisemisen seurauksena. Oikeus katsoi, että Hochi-lehden julkaisemat artikkelit eivät ainoastaan loukanneet Koiken kunniaa, vaan myös häiritsivät hänen työtään näyttelijänä ja julkkiksena, aiheuttaen hänelle merkittävää vahinkoa. Oikeus määräsi Hochi-lehden maksamaan Koikelle 2,2 miljoonaa jeniä ja hänen edustajalleen 1,1 miljoonaa jeniä vahingonkorvauksia.
On ollut tapaus, jossa näyttelijä Ryoko Hirosue haki vahingonkorvauksia Shogakukan-kustantamolta, joka julkaisee naistenlehti Josei Seveniä, koska lehti oli raportoinut Hirosuen olevan uskottomuussuhteessa miehen kanssa, joka ei ollut hänen aviomiehensä, vaikka hän oli avioeroriidassa ja asui erillään.
Tokion ylioikeus totesi valitusasteen päätöksessään 9. joulukuuta 2008 (Heisei 20), että artikkelit antoivat yleisölle vaikutelman, että Hirosue oli palannut entisen kumppaninsa luokse ja oli uskottomuussuhteessa hänen kanssaan keskellä avioero-ongelmiaan. Oikeus totesi, että tämä ei ainoastaan vaikuttanut negatiivisesti Hirosuen yhteiskunnalliseen arvostukseen vaimona ja äitinä, vaan myös ylitti “vapaamielisen näyttelijän” arvostelun ja vaikutti negatiivisesti hänen yhteiskunnalliseen arvostukseensa näyttelijänä. Lisäksi oikeus totesi, että artikkelit olivat perusteettomia. Oikeus määräsi Shogakukanin maksamaan Hirosuelle 2,3 miljoonaa jeniä vahingonkorvauksia.
Tapauksia, joissa ammattilaisen maineen loukkaaminen on alentanut yhteiskunnallista arvostusta
Kuten olemme esitelleet toisessa artikkelissamme, on olemassa tapaus, jossa arvostelukokoelman “Pyhä Äiti Evangelion” kirjoittaja Mari Kotani väitti, että hänen aviomiehensä oli kirjoittanut “Pyhä Äiti Evangelion” kirjan “Alt Culture Japan Edition” -kolumnissa, ja hän haki vahingonkorvausta kolumnin kirjoittajalta, kustantajalta MediaWorksilta ja julkaisijalta Shufu no Tomo-yhtiöltä, koska hän katsoi maineensa loukatuksi.
Tokion alioikeus määräsi 25. joulukuuta 2001 (Heisei 13), että syytetyn kuvaus oli “täysin kieltänyt Mari Kotanin yhteiskunnallisen arvostuksen, joka oli kirjoittanut feminismi- ja tieteiskirjallisuusarvosteluja nimellä ‘Mari Kotani’, voittanut Japanin käännöspalkinnon ajatusosaston ja Japanin tieteiskirjallisuuspalkinnon, ja osallistunut laajasti luentoihin, esitelmiin, keskusteluihin ja paneelikeskusteluihin”. Oikeus hyväksyi Kotanin vaatimuksen ja määräsi 3,3 miljoonan jenin vahingonkorvauksen.
Ylimmässä oikeudessa 21. lokakuuta 2010 (Heisei 22) hylättiin molemmat valitukset, jotka koskivat Kodansha-kustantamon ja freelance-kirjoittajan artikkelia “Weekly Gendai” -lehdessä, joka käsitteli sumopainin ottelujen järjestämistä. Tokion korkeimman oikeuden päätös, joka määräsi 44 miljoonan jenin vahingonkorvauksen ja peruutusilmoituksen julkaisemisen lehdessä, vahvistettiin. Toisen oikeusasteen päätöksessä todettiin, että entisen yokozuna Asashoryun ja muiden, jotka olivat toistuvasti järjestäneet otteluita, sekä sumopainiliiton, joka oli jättänyt asian huomiotta, yhteiskunnallinen arvostus oli selvästi laskenut, ja että “raportointi oli erittäin huolimatonta ja kunnianloukkaus oli ilkeä”.
On itsestään selvää, että tällaiset ammattilaisen luottamuksen perusteellisesti horjuttavat herjaukset ja panettelut joutuvat tiukkaan vastuuseen.
Esimerkki siitä, kuinka verkon kautta levitetty herjaus on alentanut yhteiskunnallista arvostusta
On ollut tapaus, jossa yliopiston apulaisprofessori on vaatinut vahingonkorvausta, koska hänen mainettaan on loukattu anonyymisti kirjoitetuilla viesteillä “2channel” -sivustolla. Viesteissä häntä syytettiin muun muassa siitä, että hän “nauttii häirinnästä” ja “ei pysty pitämään mielenterveyttään yllä ilman voimakasta tai seksuaalista häirintää” opiskelijoiden toimesta.
Yokohaman alioikeus totesi 24. huhtikuuta 2014 (Heisei 26), että nämä ilmaisut viittaavat siihen, että kantajana toiminut apulaisprofessori on syyllistynyt häirintään. Oikeuden mukaan artikkelit antavat yleisölle vaikutelman, että kantaja on henkilö, jolta puuttuu pätevyys ja kyky toimia yliopiston apulaisprofessorina, ja ne voivat alentaa kantajan yhteiskunnallista arvostusta. Tämän perusteella oikeus katsoi, että vastaajan kirjoittamat viestit olivat laittomia ja loukkasivat kantajan mainetta. Oikeus määräsi vastaajan maksamaan kantajalle 1 miljoonan jenin suuruisen hyvityksen sekä noin 700 000 jeniä kirjoittajan selvittämiskustannuksista, yhteensä noin 1,8 miljoonaa jeniä.
Mies, joka oli joutunut herjauksen kohteeksi “Yahoo! Keskustelupalstalla”, haastoi välittäjäpalveluntarjoajan oikeuteen vaatien “2channel” -sivustolla anonyymisti artikkelin kopioineen henkilön henkilötietojen paljastamista. Tokion korkein oikeus totesi 6. syyskuuta 2013 (Heisei 25), että “kopioimalla tietoja ja levittämällä niitä, yhteiskunnallista arvostusta on alennettu entisestään”. Oikeus katsoi, että “anonyymi, yksipuolinen kopiointi ilman konkreettista perustelua on maineen loukkaamista, koska sillä ei ole yleistä etua” ja määräsi kopioijan tiedot paljastettavaksi. Tämä oli ensimmäinen tuomio, jossa todettiin, että maineen loukkaus voi tapahtua myös silloin, kun herjaava artikkeli kopioidaan toiselle internet-keskustelupalstalle.
Jos pelkkä kopiointi voi johtaa maineen loukkaamiseen, myös Twitter- ja SNS-viestit sekä yhteenvetosivustot voivat joutua samanlaisen syytöksen kohteeksi. On vaarallista kopioida ja liittää tietoja kevyin mielin tai pilan vuoksi.
Twitterissä ja SNS:ssä tapahtuvasta herjauksesta on yksityiskohtainen selostus seuraavissa artikkeleissa sivustollamme.
https://monolith.law/reputation/spoofing-portrait-infringement-on-twitter[ja]
https://monolith.law/reputation/measures-against-defamation-on-facebook[ja]
Yhteenveto
“Sosiaalisen arvostuksen alentaminen” -kysymyksen arviointi voi olla monimutkaista. Konsultoi kokenutta lakimiestämme. Voit saada yksityiskohtaisen selityksen oikeudenkäynnin näkymistä ja menettelyistä.
https://monolith.law/reputation/calculation-method-of-compensation-for-damages[ja]
https://monolith.law/reputation/compensation-for-defamation-damages[ja]
Jos haluat tietää tämän artikkelin sisällön videon muodossa, katso YouTube-kanavamme video.
Category: Internet