Mikä on IT-järjestelmien tekijänoikeuskysymysten kokonaiskuva?
Monet IT-järjestelmien kehittämiseen liittyvät oikeudelliset ongelmat liittyvät usein projektin ‘epäonnistumiseen’. Tässä yhteydessä ‘projektinhallintavelvollisuudet’ ja ‘käyttäjän yhteistyövelvollisuudet’ ovat usein keskeisiä kiistakysymyksiä siitä, mitä molempien osapuolten tulisi tehdä projektin sujuvan etenemisen varmistamiseksi.
Kuitenkin, emme saa unohtaa tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia koskevia kysymyksiä. Tässä artikkelissa selitämme tekijänoikeuskysymykset, jotka liittyvät jokaiseen vaiheeseen ja osaan IT-järjestelmän kehitysprojektissa, ja järjestämme koko alueen yleiskatsauksen.
Miten IT-järjestelmät ja tekijänoikeudet liittyvät toisiinsa?
Mikä on tekijänoikeuslaki?
Ensinnäkin, tekijänoikeuslaki on oikeudenala, joka on perustettu suojelemaan tekijöiden oikeuksia ja edistämään kulttuurin kehitystä. Tämä käy ilmi Japanin tekijänoikeuslain (Japanese Copyright Law) ensimmäisestä pykälästä, joka määrittelee lain tarkoituksen.
Pykälä 1: Tämän lain tarkoituksena on määritellä tekijöiden oikeudet ja niihin liittyvät oikeudet teoksissa sekä esityksissä, äänitteissä, lähetyksissä ja kaapelilähetyksissä, suojella tekijöiden oikeuksia ja edistää kulttuurin kehitystä samalla kun huomioidaan näiden kulttuuristen tuotteiden oikeudenmukainen käyttö.
Toisin sanoen, tekijänoikeuslaki on oikeudenala, joka myöntää tekijöille tiettyjä oikeuksia heidän luomiinsa teoksiin, suojaa yksilön oikeuksia ja edistää yksilön luovaa toimintaa yhteiskunnassa, tavoitteenaan “kulttuurin kehitys”. Toisin sanoen, sen tavoitteena on ylläpitää asianmukaista tasapainoa tekijöiden yksilöllisten oikeuksien suojelun ja teosten yhteiskunnallisen hyödyntämisen edistämisen välillä.
Lisäksi tekijänoikeuden kohteena voi olla esimerkiksi seuraavat asiat. Huomionarvoista on, että “ohjelmistoteokset” on nimenomaisesti mainittu kohdassa 9. IT-järjestelmien kehityksessä tekijänoikeudet tunnustetaan luonnollisesti, ja siksi tekijänoikeuksiin liittyviä ongelmia voi syntyä tästä syystä.
Pykälä 10, kohta 1
Tämän lain mukaan tekijänoikeuden kohteena olevat teokset ovat yleisesti seuraavat: 1. Romaanit, käsikirjoitukset, esseet, puheet ja muut kielelliset teokset
2. Musiikkiteokset
3. Tanssi- tai pantomiimiteokset
4. Maalaukset, grafiikka, veistokset ja muut taiteelliset teokset
5. Arkkitehtuuriteokset
6. Kartat tai tieteelliset piirustukset, kaaviot, mallit tai muut graafiset teokset
7. Elokuva-teokset
8. Valokuvateokset
9. Ohjelmistoteokset
Mitä tarkoittaa, että oikeudet ulottuvat teoksiin?
Kun olemme ymmärtäneet tekijänoikeuslain tarkoituksen ja sen vaikutukset, on tärkeää ymmärtää, mitä merkitystä on sillä, että tekijänoikeudet tunnustetaan. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus esimerkiksi kopioida (sama laki, pykälä 21), lähettää teos yleisölle internetin kautta (sama laki, pykälä 23, kohta 1), tai luovuttaa teos (sama laki, pykälä 27).
Toisaalta, jos henkilö, jolla ei ole tekijänoikeutta, tekee näitä asioita, hänellä on oikeus vaatia toiminnan lopettamista (sama laki, pykälä 112) tai hän voi joutua vastuuseen siviilioikeudellisesta laittomasta toiminnasta (siviililaki, pykälä 709). Tämä on niin sanottu “tekijänoikeusrikkomus”.
Lisäksi on huomattava, että tekijänoikeus on oikeus, joka voidaan siirtää tai luovuttaa samalla tavalla kuin muutkin tavalliset oikeudet, kuten omistusoikeus tai velvoiteoikeus.
- Tekijänoikeudessa on oikeudellisia kysymyksiä, jotka koskevat oikeuden olemassaoloa ja siirron tosiasiaa
- Tekijänoikeudessa on oikeudellisia kysymyksiä, jotka koskevat oikeuden loukkaamista oikeudenhaltijaa kohtaan
Ymmärrämme nämä kaksi seikkaa tässä vaiheessa.
IT-järjestelmän rakenne tekijänoikeusteoksena
Muuten, on hyödyllistä järjestää IT-järjestelmät ja niiden kehitysprosessi suhteessa tekijänoikeuslakiin. IT-järjestelmä on eräänlainen tietokonekielten kokonaisuus, mukaan lukien ohjelmointikielet.
Toinen tapa tarkastella sitä on jakaa se komponentteihin. Voimme jakaa sen kolmeen kerrokseen: “näyttö”, “tietokanta” ja “ohjelma”, joka ohjaa koko rakenteen palvelinpäässä. Nämä kolme kerrosta muodostavat IT-järjestelmän tekijänoikeuskysymykset.
Tekijänoikeudelliset kysymykset IT-järjestelmien ympärillä
Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, järjestämme IT-järjestelmien tekijänoikeuskysymysten kokonaiskuvan.
Kysymykset, jotka koskevat koko IT-järjestelmää
Oikeuksien olemassaolon kiistat
Yksi ongelma on oikeuksien “olemassaolon” kiistat. Toisin sanoen, kyse on ongelmista, joissa kiistellään tekijänoikeuksien olemassaolosta tai siirrosta. Tätä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.
https://monolith.law/corporate/copyright-for-the-program-source-code[ja]
Tässä artikkelissa selitetään, kuka on ensimmäinen tekijänoikeuksien hankkija (jota kutsutaan laillisesti “alkuperäiseksi hankkijaksi”) ja miten siirron onnistuminen tulisi päättää.
Kiistat siitä, mikä katsotaan tekijänoikeusrikkomukseksi
Toinen ongelma on kiistat siitä, mitä voidaan tehdä olettaen, että tekijänoikeudet ovat olemassa (tai eivät ole). Esimerkiksi, onko kahden “hyvin samankaltaisen” teoksen välillä kyse vain “viittaamisesta” vai voidaanko sitä pitää “kopioimisena”. Tätä käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavassa artikkelissa.
https://monolith.law/corporate/copyright-infringement-relatedtothe-program[ja]
Tässä artikkelissa selitetään, miten tuomioistuimet aikovat määrittää tekijänoikeusrikkomuksen onnistumisen käyttäen esimerkkinä ohjelmakoodia.
Yllä mainitut yleiset tekijänoikeuskysymykset jakautuvat kolmeen kerrokseen: “näyttö”, “ohjelma” ja “tietokanta”. Tässä yhteydessä “ohjelma” jätetään edellä mainittujen artikkelien varaan, mutta “näyttö” ja “tietokanta” voidaan ymmärtää kokonaisuudessaan järjestämällä niiden erityispiirteet tekijänoikeuslain mukaan.
Tekijänoikeussuoja näytölle ja käyttöliittymälle
Tekijänoikeus tunnustetaan myös näytön asettelulle ja käyttöliittymälle. Kuitenkin, IT-järjestelmän ulkoasun osalta, tekijänoikeusrikkomuksen toteaminen ei ole kovin yleistä. Tämä johtuu siitä, että kun pyritään saavuttamaan tiettyä toiminnallisuutta ja käyttökokemusta, ulkoasun ja asettelun samankaltaisuus on luonnollista.
Kynnys sanoa, että “joku on plagioinut toisen luomaa työtä”, on erittäin korkea, ja useimmiten kyse on “yleisesti käytettyjen ilmaisujen yksittäisestä käytöstä”. Ellei kyse ole suorasta kopioinnista, oikeusistuimen ei pitäisi yleensä tunnustaa tekijänoikeusrikkomusta.
Tietokantojen tekijänoikeussuoja
Tekijänoikeus voidaan myöntää myös tietokantojen taulukkorakenteille. Kuitenkin tekijänoikeusrikkomusten tunnustaminen on erittäin passiivista. Tietokantojen rakenne on, yksinkertaisesti sanottuna, vain “tietojen järjestämisen kehys”. Jotta tällainen pelkkä “kehys” voisi olla “luova teos”, se vaatii tarkkaa järjestelmällisyyttä. Lyhyesti sanottuna, ellei tietokanta ole tietyn kokoinen ja yksityiskohtaisesti suunniteltu, se ei voi olla muuta kuin “yleinen ilmaisu, jonka kukin on omaksunut itselleen”, eikä se voi olla “toinen on kopioinut toisen”.
On kuitenkin huomattava, että tietokantaan tallennetuille “tiedoille” itsessään ei myönnetä tekijänoikeutta. Tiedot eivät ole ihmisen luomia teoksia, vaan ne ovat enemmän kuin abstraktia “tietoa”. Siksi, riippumatta siitä kuinka harvinaisia ja hyödyllisiä tiedot ovat, niitä ei voida suojata tekijänoikeudella.
Jos esimerkiksi aiheutat vahinkoa toiselle osapuolelle varastamalla tietoja, se ei ole tekijänoikeusrikkomus, vaan se muodostaa siviilioikeudellisen laittoman toiminnan.
Yhteenveto
Edellä mainittu on yleiskatsaus tekijänoikeuskysymyksiin ottaen huomioon IT-järjestelmän kokonaiskuvan. On huomattava, että tekijänoikeuden olemassaolo tai loukkauksen toteutuminen määräytyy riippumatta siitä, onko sillä “taiteellista arvoa” tai “kuinka korkea lopputuotteen valmiusaste on”. Siksi on tärkeää ymmärtää, että myös virheet ja suunnitteluvirheet voivat määrittää tekijänoikeusrikkomuksen toteutumisen.
Tekijänoikeuskysymysten erityispiirre oikeusalueena näyttäisi olevan vaikeus keskustella siitä, mitä “luova” tarkoittaa, eri mittakaavassa kuin luojat tai insinöörit.
Category: IT
Tag: ITSystem Development