Onko mahdollista poistaa pidätysraportin hakutulokset, jos syytettä ei nosteta riittämättömän epäilyn vuoksi pidätyksen jälkeen?

Vangitseminen ei välttämättä tarkoita syyllisyyttä, vaikka usein ajatellaankin niin. Jos henkilö on vangittu ja myöhemmin todettu syyttömäksi tai syytteet hylätään esimerkiksi riittämättömän todistusaineiston vuoksi, hän ei ole syyllinen. Vangitulle henkilölle on luonnollista haluta poistaa vangitsemista koskevat uutisartikkelit hakutuloksista. Toisaalta Japanissa media ryntää paikalle heti vangitsemisen jälkeen ja uutisoi tapahtumasta, mutta jatkoraportointi on harvinaista, jos syytteitä ei nosteta. Tämän seurauksena usein vain vangitsemista koskevat uutiset jäävät hakutuloksiin.

Japanin korkein oikeus teki 31. tammikuuta 2017 (Heisei 29) päätöksen hakutulosten poistamisesta seuraavasti: “Jos on selvää, että oikeudellinen etu olla julkaisematta tiettyjä tietoja on etusijalla, voidaan vaatia hakukoneita poistamaan kyseiset URL-osoitteet ja muut tiedot hakutuloksista.” Tämän päätöksen jälkeen on ollut yleistä kuulla, että vangitsemista koskevien artikkelien ja vangitsemishistorian poistaminen hakutuloksista on vaikeutunut. Mutta miten hakutulosten poistaminen arvioidaan, jos artikkeli koskee syytteiden hylkäämistä riittämättömän todistusaineiston vuoksi?

https://monolith.law/reputation/deletion-arrest-article[ja]

Syyttämättäjättämispäätöksen hakutulosten poisto

Vain siksi, että joku on pidätetty, ei tarkoita, että hänen syyllisyytensä on vahvistettu. Hän voi olla syytön tai jopa väärin syytetty, ja on myös tilanteita, joissa syytettä ei nosteta.

Syyttämättäjättäminen ja epäilyn puute

Syyttämättäjättämispäätöksellä on pääasiassa seuraavat kolme tyyppiä. Lisäksi on olemassa monia muita tilanteita, kuten rikoksen puuttuminen, epäillyn kuolema, rikosilmoituksen peruuttaminen jne.

• Syytteen nostamatta jättäminen (epäily on olemassa, mutta rikos on lievä, sovinto on tehty jne., syyttäjä ottaa huomioon erilaiset seikat ja päättää olla nostamatta syytettä)
• Ei epäilyä (tutkimuksen tuloksena ei ole rikosepäilyä)
• Epäily ei riitä (vaikka epäily ei ole täysin poistunut, todisteet eivät riitä syytteen nostamiseen)

Näistä syyttämättäjättämispäätöksistä, on ollut tapauksia, joissa syyttämättäjättämispäätöksen saanut henkilö on pyytänyt hakutulosten poistamista.

https://monolith.law/reputation/delete-false-positive-arrest[ja]

Oikeudenkäynti, jossa vaadittiin hakutulosten poistamista

Kantaja, joka on syyttänyt Google LLC:tä, joka tarjoaa verkkosivustojen hakupalvelua, väitti, että hänen yksityisyytensä on loukattu, koska kun hän hakee Google-hakusivustolla käyttäen tätä hakusanaa, näytetään URL-osoite ja otsikko sekä otteita verkkosivustolta, jossa on kirjoitettu sisältöä, kuten se, että kantaja on pidätetty. Kantaja vaati URL-tietojen poistamista perustuen henkilökohtaisiin oikeuksiinsa ja väitti, että vaikka vastaajalla on velvollisuus poistaa nämä URL-tiedot, hän ei ole vastannut kantajan pyyntöön poistaa nämä URL-tiedot, ja tämän seurauksena kantajan yksityisyyden loukkaus on jatkunut tarpeettomasti. Kantaja vaati vahingonkorvausta perustuen laittomaan toimintaan.

Kantaja pidätettiin ja vangittiin vuonna 2012 (Gregorian kalenterin mukaan) raiskausepäilyn vuoksi, mutta hänet vapautettiin ilman syytettä ja syyttäjänvirasto päätti olla nostamatta syytettä kantajaa vastaan, koska epäily ei ollut riittävä.

Kantaja vaati 2. kesäkuuta 2017 (Gregorian kalenterin mukaan) vastaajalta URL-tietojen poistamista asianajajansa kautta. Vastaaja pyysi kantajalta todisteita hänen väitteidensä tueksi, johon kantajan asianajaja vastasi lähettämällä ilmoituksen syytteestä luopumisesta (ilman mainintaa syistä, miksi kantaja ei ollut syytteessä). Neuvottelut jatkuivat, mutta vastaaja ilmoitti 23. kesäkuuta samana vuonna, ettei hän poista URL-tietoja, ja ilmoitti tästä kantajalle. Kantaja väitti, että hänen yksityisyytensä on loukattu, ja vaati hakutulosten poistamista perustuen henkilökohtaisiin oikeuksiinsa, ja väitti myös, että koska vastaaja ei vastannut hänen poistopyyntöönsä, hänen yksityisyytensä loukkaus on jatkunut tarpeettomasti. Hän vaati 1 miljoonan jenin korvausta henkisestä kärsimyksestä, 300 000 jenin asianajokuluja, yhteensä 1,3 miljoonaa jeniä, ja nosti oikeusjutun.

Syytteestä luopumisen todistaminen

“Riittämättömän epäilyn” perusteella syytteestä luopumisen todistamiseksi voit hankkia “syytteestä luopumisen ilmoituksen”, jossa on kirjoitettu syytteestä luopumisen syy. Syyttäjä päättää, nostetaanko tiettyyn epäiltyyn rikokseen syyte vai luovutaanko siitä, mutta vaikka syytteestä luovuttaisiin, epäilty ei automaattisesti saa “sinusta on luovuttu syytteestä” -ilmoitusta. Syytteestä luopumisen ilmoituksen saamiseksi on tarpeen, että epäilty pyytää sitä syyttäjältä perustuen Japanin rikosprosessilakiin (刑事訴訟法) 259 §:ään.

Syyttäjän on, jos hän on päättänyt olla nostamatta syytettä tapauksessa, ilmoitettava siitä viipymättä epäillylle, jos tämä sitä pyytää.

Japanin rikosprosessilaki (刑事訴訟法) 259 §

Yleisesti ottaen syytteestä luopumisen ilmoituksessa ei ole kirjoitettu syytteestä luopumisen syytä, joten sinun on haettava sellaista, jossa syy on kirjoitettu. Vaikka epäilty olisi saanut ilmoituksen syytteestä luopumisesta syyttäjältä pyynnöstään, syyttäjällä ei ole velvollisuutta paljastaa syytteestä luopumisen syytä, mutta jos pyydät syytä paljastettavaksi syytteestä luopumisen ilmoituksen yhteydessä, syyttäjä saattaa usein paljastaa syytteestä luopumisen syyn kirjallisesti.

Kantajan ja vastaajan väitteet

Kantaja väittää, että kyseessä oleva epäilty rikos on aiheeton syyte, ja hän on johdonmukaisesti kiistänyt kyseessä olevat epäillyt tosiseikat pidätyksestä lähtien. Hän on todellakin saanut syyttämättä jättämisen päätöksen riittämättömän epäilyn vuoksi. Lisäksi pidätyksestä on kulunut yli seitsemän vuotta, joten on hyvin epätodennäköistä, että kyseessä oleva epäilty rikos nostetaan syytteeseen tulevaisuudessa. Kantaja, joka ei ole julkkis vaan tavallinen kansalainen, väittää, että ei ole mitään yhteiskunnallista merkitystä siinä, että hänen pidätyksensä ja muut tosiseikat on julkaistu internetissä. Hän haluaa pitää nämä tiedot yksityisinä, mutta työtoverit ja tuttavat ovat kyselleet häneltä näistä tiedoista, jotka ovat tulleet esiin hakutuloksissa. Jos nämä tiedot jatkuvat, hänen ystävänsä ja lapsensa saattavat törmätä näihin tietoihin, mikä aiheuttaa hänelle merkittävää haittaa yhteiskunnallisessa elämässä myös tulevaisuudessa.

Vastaaja puolestaan väittää, että suurin osa kyseisistä URL-tiedoista kertoo paitsi pidätyksestä, myös siitä, että kantaja vapautettiin syytteistä riittämättömän epäilyn vuoksi. Vastaajan mukaan nämä tiedot eivät ole kantajalle olennaisesti haitallisia. Kantaja kuitenkin väittää, että pelkkä pidätys antaa vaikutelman rikoksen tekemisestä, ja suurin osa näistä URL-tiedoista ei kerro, että todellinen rikollinen on löydetty ja että kyseessä oleva epäilty rikos on aiheeton syyte. Kantaja väittää, että hän kärsii suurta haittaa yhteiskunnallisessa elämässä näiden tietojen näkyvyyden vuoksi.

Vastaaja väittää myös, että riittämätön epäily tarkoittaa vain sitä, että syyttäjä ei ole löytänyt riittävästi todisteita rikoksen toteutumisesta tutkimuksen jälkeen. Se ei tarkoita, että syytteen nostamisen mahdollisuus on poissuljettu. Vaikka pidätyksestä on kulunut yli seitsemän vuotta, raiskauksen syyteoikeuden vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Siksi pidätyksen ja muiden tosiseikkojen julkaiseminen on edelleen yleisen edun mukaista, vastaaja väittää.

Tuomioistuimen päätös

Tuomioistuin tarkasteli asiaa perustuen normiin, jonka korkein oikeus määritti päätöksessään 31. tammikuuta 2017 (Heisei 29), ja totesi, että yleisesti ottaen raiskauksesta epäiltyä koskeva asia on yhteiskunnallisesti merkittävä. Toisaalta,

“Vaikka syytteeseen asettamatta jättäminen johtui riittämättömästä epäilystä (lyhennetty), ja yli seitsemän vuotta on kulunut siitä, kun hän vapautettiin eikä häntä ole kuulusteltu kertaakaan, ottaen huomioon tämän epäillyn tapauksen tutkinnan kulun, on vaikea uskoa, että kantajalla olisi riittävästi todisteita siitä, että hän olisi tehnyt epäillyn teon. Vaikka syyteoikeuden vanhentumisaika ei ole vielä täyttynyt (Japanin rikosprosessilaki, 250 artiklan 2 momentin 3 kohta), on jo käytännössä mahdotonta, että syyte nostettaisiin tästä epäillystä teosta.”

Sapporon alioikeuden päätös 12. joulukuuta 2019 (Reiwa 1)

Tuomioistuin päätti, että “on selvää, että kantajan oikeudellinen etu olla julkistamatta tätä asiaa on tärkeämpi kuin tarve säilyttää tämä hakutulos”, ja määräsi vastaajan poistamaan hakutuloksen.

Tässä päätöksessä tuomioistuin myös huomautti, että koska epäilty teko ei tapahtunut työtehtävien suorittamisen yhteydessä eikä asemaa hyväksikäyttäen, yhteiskunnallinen tarve säilyttää hakutulos on vähäinen.

Lisäksi tuomioistuin totesi, että “vaikka syytteeseen asettamatta jättäminen johtui riittämättömästä epäilystä, todellisuudessa usein ajatellaan, että henkilö, joka on pidätetty, on tehnyt epäillyn teon” ja “on korkea todennäköisyys, että henkilöt, jotka ovat katsoneet hakutulosta tai käyttäneet sitä päästäkseen verkkosivustolle, jossa tämä asia on kirjoitettu, uskovat vastoin oikeudellista syyttömyysolettamaa, että kantaja on tehnyt epäillyn teon”. Tämä on oikea huomautus, koska Japanissa “pidätetty” tulkitaan usein merkitsevän “syyllistä”.

Kuitenkin, vaikka hakutuloksen poistaminen oli perusteltua, tuomioistuin ei hyväksynyt kantajan vaatimusta 1,3 miljoonan jenin vahingonkorvauksesta. Tuomioistuin totesi, että vaikka viittaisimme korkeimman oikeuden päätökseen vuodelta 2017, tässä erilaisessa tapauksessa ei voida yksiselitteisesti päätellä, pitäisikö hakutuloksen poistaminen hyväksyä. Koska kantaja ei ollut esittänyt objektiivista todistusaineistoa (esim. ilmoitusta syytteeseen asettamatta jättämisen syystä) siitä, että syytteeseen asettamatta jättäminen johtui riittämättömästä epäilystä, vastaaja ei voinut tehdä päätöstä siitä, oliko kantaja todella saanut syytteeseen asettamatta jättämisen riittämättömän epäilyn vuoksi.

“Riittämätön epäily ja syytteeseen asettamatta jättäminen” täytti korkeimman oikeuden päätöksen “selvä tapaus” -vaatimuksen, mutta “ilmoitus syytteeseen asettamatta jättämisestä (jossa ei ole mainintaa syytteeseen asettamatta jättämisen syystä)” ei näytä olevan tuomioistuimen mainitsema “objektiivinen todistusaineisto (esim. ilmoitus syytteeseen asettamatta jättämisen syystä) siitä, että syytteeseen asettamatta jättäminen johtui riittämättömästä epäilystä”.

Yhteenveto

Yleisen käsityksen mukaan korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen tuomioistuimissa on vaikeampi saada hyväksyntää pidätysartikkelien tai pidätysrekisterien hakutulosten poistamiseen. Kuitenkin, jos syytä epäillä ei ole riittävästi ja syytteitä ei nosteta, hakutulosten poistaminen on edelleen mahdollista. Tämä riippuu lopulta tapauskohtaisesta harkinnasta ja muiden ehtojen täyttymisestä, joten poistamisen todennäköisyys on korkea.

Toimenpiteet, joita toimistomme tarjoaa

Monolis Lakitoimisto on IT- ja erityisesti internet- ja lakiasiantuntija. Viime vuosina on ollut mahdollista, että pidätysraportit, jotka on levinnyt verkossa, voivat johtaa herjauksiin ja muihin vastaaviin. Tällaiset herjaukset voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja “digitaalisena tatuointina”. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja “digitaalisen tatuoinnin” torjumiseksi. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.