Kasvavat rajat ylittävät kaupat: Kansainvälisten sopimusten sovellettava laki ja erot kansallisiin sopimuksiin verrattuna

Liiketoiminnan globalisaatio etenee, ja yhä useammat japanilaiset yritykset harkitsevat laajentumista ulkomaille. Kuitenkin monet, jotka ovat vastuussa kansainvälisistä transaktioista, eivät ehkä tiedä, mihin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota ulkomaisten yritysten kanssa käytävissä neuvotteluissa. Jotkut saattavat tuntea epävarmuutta kohdatessaan englanninkielisiä sopimuksia.

Kansainväliset sopimukset eroavat monin tavoin kotimaan sopimuksista, ja niiden ominaisuuksien ja sääntöjen ymmärtäminen on tärkeää, jotta vältetään odottamattomat vahingot omalle yritykselle.

Tässä artikkelissa käsittelemme kansainvälisiä sopimuksia ja selitämme, mitä eroja ja erityispiirteitä niissä on verrattuna kotimaisiin sopimuksiin.

Kansainvälisistä sopimuksista

Kun teet kauppaa ulkomaisten yritysten kanssa, on tarpeen solmia kansainvälisiä sopimuksia.

Kansainvälisessä kaupankäynnissä yleisiä sopimuksia ovat:

• Ostomyyntisopimus
• Lisenssisopimus
• Myyntiedustajasopimus

Nämä sopimukset ovat usein samankaltaisia kuin kotimaiset sopimukset.

Kuitenkin, kun vastapuolena on ulkomainen yritys, ei riitä, että toimitaan ainoastaan Japanin sääntöjen mukaisesti; on välttämätöntä toteuttaa kaupat kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Ulkomailla toimiville yrityksille kansainväliset sopimukset ovat välttämättömiä.

Kansainvälisten ja kotimaisten sopimusten erot

Kansainväliset ja kotimaiset sopimukset eroavat toisistaan monin tavoin, kuten luonteeltaan, rooliltaan ja rakenteeltaan. Eroavaisuudet johtuvat siitä, että kotimaassa ja ulkomailla vallitsevat erilaiset kulttuurit ja säännöt. Jotta liiketoimet sujuisivat ongelmitta, on tärkeää ymmärtää, mitä eroja kansainvälisillä ja kotimaisilla sopimuksilla on.

Käymme seuraavaksi tarkemmin läpi kansainvälisten ja kotimaisten sopimusten välisiä eroja.

Sopimusten kieli

Kotimaan sopimuksissa sopimustekstit laaditaan yleensä japaniksi, mutta kansainvälisissä sopimuksissa englannin kielen käyttö on yleistä.

Kuitenkin periaatteessa sopimusten kielen valinta on osapuolten välisissä neuvotteluissa vapaasti päätettävissä.

Esimerkiksi kansainvälisissä sopimuksissa sopimusteksti voidaan laatia seuraavilla tavoilla:

• Paikallisen kielen käännöksen laatiminen ulkomaalaisen tytäryhtiön sijaintimaan viranomaisten kanssa käytävää vuoropuhelua varten
• Laaditaan kaksikielinen sopimus, jossa on sekä japania että vastapuolen kieltä
• Japanilaisen yrityksen laatimat sopimustekstit japaniksi, kun neuvotellaan ulkomaisten tytäryhtiöiden kanssa

Käytännössä kuitenkin englanninkielisten sopimusten käyttö on ylivoimaisen yleistä, ja on välttämätöntä pystyä käsittelemään ja laatimaan englanninkielisiä sopimuksia tarkasti.

Sopimusasiakirjan rooli

Kansainvälisissä sopimuksissa sopimusasiakirjaa pidetään riskienhallinnan välineenä.

Kotimaan sopimuksissa sopimusasiakirja on asiakirja, joka kirjaa osapuolten väliset sopimuskohdat, ja sillä on symbolinen merkitys sopimuksen tekemisessä.

Kuitenkin kansainvälisissä sopimuksissa sopimusasiakirja on oikeudellinen asiakirja, joka määrittelee osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Se on voimakas väline kaikenlaisten riskien, kuten osapuolten välisen riidan tai luonnonkatastrofien, varalta.

Sopimusten laatimiseen liittyvä ajattelutapa

Kansainvälisissä sopimuksissa ja kotimaan sopimuksissa on suuria eroja sopimusten laatimisen perusajattelussa.

Kansainvälisissä sopimuksissa on taipumus laatia sopimukset olettaen, että toista osapuolta ei voi luottaa. Tämän vuoksi ei ole tapana jättää ongelmia ratkaistavaksi myöhemmin osapuolten vilpittömän neuvottelun varaan. Sopimuslausekkeiden avulla pyritään hallitsemaan riskejä, ja niissä määritellään yksityiskohtaisesti erilaisia tilanteita.

Toisaalta kotimaan sopimuksissa, joissa toinen osapuoli on japanilainen henkilö tai yritys, sopimukset laaditaan usein luottamuksen periaatteella, olettaen toisen osapuolen olevan hyväntahtoinen. Tämän seurauksena sopimuksissa ei välttämättä ole määräyksiä asioista, jotka oletetaan ymmärrettävän ilman erityistä mainintaa. Lisäksi on yleistä, että ongelmien ratkaisua lykätään myöhempään, luottaen siihen, että neuvottelut käydään myöhemmin rehellisesti.

Kansainvälisten sopimusten laatimisessa on tärkeää huomioida, että niiden ajattelutapa eroaa kotimaan sopimuksista.

Sopimusten ominaisuudet

Edellä mainittujen roolien ja ajattelutapojen eroista johtuen sopimusten ominaisuudet vaihtelevat suuresti.

Kansainvälisissä sopimuksissa sopimusteksteihin sisällytetään yksityiskohtaisia ehtoja kaikenlaisten tilanteiden varalta riskienhallinnan tueksi. Tämän vuoksi sivumäärä on huomattavasti suurempi kuin kotimaan sopimuksissa.

Toisaalta kotimaan sopimuksissa saatetaan jättää yksityiskohtaiset kirjaukset tekemättä, odottaen myöhempää neuvottelua, tai sopimus voidaan solmia hyvin yksinkertaisena yhteistyön symbolina. Tämän seurauksena kotimaan sopimusten sivumäärä on yleensä vähäisempi verrattuna kansainvälisiin sopimuksiin.

Näin ollen kansainvälisten ja kotimaisten sopimusten väliset erot vaikuttavat sopimusten laajuuteen ja sisältöön.

Sovellettava laki

Kansainväliset sopimukset perustuvat yleensä “common law” -järjestelmän maiden lainsäädäntöön.

Toisaalta Japanilaiset sopimukset rakentuvat Japanin lainsäädännön mukaisesti. Japanin laki kuuluu “siviilioikeuden” järjestelmään.

Näin ollen kansainvälisissä ja kotimaisissa sopimuksissa on tärkeää huomioida, että ne perustuvat erilaisiin oikeudellisiin ajattelutapoihin ja sovellettaviin lakeihin.

Sovellettava laki määrittää, minkä maan lakia käytetään sopimuksen tulkintaan esimerkiksi riitatilanteissa. On tärkeää ymmärtää, että jos edetään kaupankäynnissä kevyesti kotimaisten sopimusten tuntumalla, vaikka sovellettavan lain säännöt ja luonne eroavat toisistaan, voi se johtaa odottamattomiin ongelmiin.

Kansainvälisten sopimusten sovellettavan lain valinta

Kansainvälisissä sopimuksissa sovellettava laki voidaan vapaasti päättää osapuolten neuvotteluin.

Kuitenkin, jos valitsette sovellettavaksi lain, joka ei liity mitenkään sopimukseen, voi se lisätä oikeudellisen ymmärryksen ja menettelyjen vaativuutta ja aiheuttaa odottamattomia haittoja. Yleensä valitaan joko toisen osapuolen kotimaan laki tai sopimuksen kohteen kanssa yhteydessä olevan kolmannen maan laki.

Esimerkiksi, vaikka kyseessä olisi japanilaisten yritysten välinen sopimus, jos tuotteet hankitaan Taiwanista ja toimitus tapahtuu Taiwanissa, kauppa päättyy Taiwanin sisällä. Tässä tapauksessa olisi luontevaa valita Taiwanin laki sovellettavaksi laiksi.

Lisäksi sovellettavaa lakia määritettäessä on otettava huomioon myös toimivaltasopimus.

Toimivaltasopimus tarkoittaa sopimusta siitä, missä maan tuomioistuimessa riita-asia käsitellään, jos erimielisyyksiä ilmenee.

Jos sovellettavan lain ja toimivaltasopimuksen määrittämä maa eroavat toisistaan, tuomioistuimen on käytettävä ulkomaista lakia oikeudenkäynnissä, mikä ei ole helppoa. Käytännössä ulkomaisen lain sisällön tutkiminen ja argumentointi voi asettaa taakkaa osapuolille.

Tulee ottaa huomioon, että jos sovellettava laki ja toimivaltasopimus osoittavat eri maita, se voi lisätä osapuolten taakkaa.

Näin ollen kansainvälisten sopimusten sovellettavan lain valinta edellyttää monien tekijöiden huomioon ottamista. Kaupankäynnin sujuvoittamiseksi sovellettavaa lakia on harkittava huolellisesti.

Kansainvälisten sopimusten sovellettavan lain säännöt

Kansainvälisten sopimusten sovellettavan lain valinta perustuu pääsääntöisesti osapuolten neuvotteluihin. Valinnanvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan olemassa on tiettyjä sääntöjä.

Tarkastellaanpa tarkemmin kansainvälisten sopimusten sovellettavan lain sääntöjä.

Sopimuksissa noudatettavat periaatteet

Kansainvälisten sopimusten sovellettava laki määräytyy periaatteessa sopijapuolten välisellä sovellettavaa lakia koskevalla sopimuksella, ja tämä laki on ensisijaisen tärkeä.

Tämä perustuu niin kutsuttuun sopijapuolten autonomian periaatteeseen, joka on määritelty ‘Japanilaisen lain soveltamista koskevien yleisten sääntöjen’ (平成14年(2002)) 7 artiklassa.

(Sopijapuolten sovellettavan lain valinta)

7 artikla Sopimuksen syntyminen ja vaikutus määräytyvät sen lain mukaan, jonka sopijapuolet ovat valinneet kyseisen oikeustoimen ajankohtana.

Lain soveltamista koskevat yleiset säännöt｜e-Gov lakihaku[ja]

Jos oikeudenkäynti käydään Japanissa, sovelletaan tätä yleistä sääntöä.

Periaatteena on, että sovellettava laki määräytyy sopijapuolten välisen sopimuksen mukaan vapaasti, ja tämä sopimus tulee hyväksytyksi.

Väärinkäytöskanteiden periaatteet

Kun kyseessä on kanteen nostaminen laittoman teon perusteella, yleislain (Japanese 法の適用に関する通則法) 7 artiklan periaatteita ei sovelleta.

Laittomalla teolla tarkoitetaan toimintaa, joka tahallisesti tai huolimattomuudesta (merkittävästä huolimattomuudesta) loukkaa toisen henkilön etuja.

Kun kyse on sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä (sopimuksen mukaisen suorituksen tekemättä jättämisestä), sovellettava laki määräytyy osapuolten itsemääräämisoikeuden periaatteen mukaisesti, ja se on sopimuksessa sovitun lain mukainen.

Kuitenkin, vaikka kyseessä olisi sama faktinen tilanne, kun haetaan korvausta laittomasta teosta, sovelletaan yleislain 7 artiklan sijaan yleislain 17 artiklaa ja sitä seuraavia sääntöjä.

Esimerkiksi yleislain 17 artikla määrittelee seuraavasti:

(Laiton teko)

17 artikla Laittomasta teosta johtuvan velvoitteen synty ja vaikutus määräytyvät sen lain mukaan, missä teon seuraukset ovat ilmenneet. …

Yleislaki lain soveltamisesta｜e-Gov lakihaku[ja]

Otetaan konkreettinen esimerkki: amerikkalaisen yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen alaisena kuljetettava alus törmää vahingossa Yhdysvaltojen aluevesillä. Vaikka sopimuksessa olisi sovittu, että sovellettava laki on Japanin laki, törmäyksen aiheuttamien vahinkojen kanteessa sovellettava laki olisi Yhdysvaltain laki.

Näin ollen, kun haetaan korvausta laittomasta teosta, sopimuksen sovellettava laki ei määräydy osapuolten sopimuksen mukaan, vaan yleislain säännösten mukaisesti.

Sopimuslain valinnan puuttuessa

Jos sopimuksessa ei ole sovittu lainvalintaa, yleislaki tarjoaa menettelytavan tällaisen tilanteen varalle.

Ensimmäiseksi tarkastellaan, onko osapuolten välillä olemassa hiljaista yhteisymmärrystä. Tämä johtuu siitä, että yleislain (通則法, Tsūsokuhō) 7 artiklan mukaan sopimuksen yhteisymmärrykseen sisältyvät sekä nimenomaiset että hiljaiset, ymmärtämättä jätetyt suostumukset.

Jos hiljaista yhteisymmärrystäkään ei voida vahvistaa, sopimukseen läheisimmin liittyvän paikan laki otetaan käyttöön lainvalintana (yleislain 8 artikla).

Läheisimmin liittyvän paikan määrittelyssä otetaan huomioon seuraavat seikat:

• Sopimuksen määrittelevän suorituksen tapahtumapaikka (yleislain 8 artiklan 1 momentti)
• Ominaispiirteisen suorituksen antaneen osapuolen pääasiallisen toimipaikan sijainti (yleislain 8 artiklan 2 momentti)
• Sopimuksen kohteena olevan kiinteistön sijainti (yleislain 8 artiklan 3 momentti)

Kuitenkin hiljainen yhteisymmärrys ja läheisimmin liittyvä paikka määritellään ottaen huomioon monenlaisia olosuhteita. On mahdollista, että sovelletaan odottamattoman paikan lakia.

Siksi on tärkeää, että lainvalinta määritellään etukäteen sopimuksessa.

Sopimuslain soveltamista koskevan sopimuksen poikkeukset

Yleislaki osoittaa, että kuluttajasopimuksissa ja työsopimuksissa voi olla poikkeuksia soveltamista koskevan lain sopimuksesta huolimatta.

Tämä on suunniteltu suojelemaan kuluttajia ja työntekijöitä, jotka ovat heikommassa asemassa yrityksiin nähden.

Kuluttajasopimuksissa ja työsopimuksissa voi olla tilanteita, joissa osapuolten välinen soveltamista koskeva lain sopimus on olemassa, mutta soveltamista koskevasta laista poikkeava paikallisen lain pakottavia säännöksiä sovelletaan.

Pakottavilla säännöksillä tarkoitetaan määräyksiä, jotka sovelletaan riippumatta osapuolten välisestä sopimuksesta.

Kun kuluttajat tai työntekijät ilmaisevat halunsa käyttää oman maansa lain pakottavia säännöksiä, näitä säännöksiä sovelletaan (Yleislain 11 ja 12 pykälät).

On tärkeää huomata, että vaikka sopimuksessa olisi sovittu soveltamista koskevasta laista, on olemassa poikkeustilanteita.

Kansainvälisten sopimusten solmimisen huomioitavat seikat

Kun yritykset solmivat kansainvälisiä sopimuksia, on olemassa useita seikkoja, joihin tulee kiinnittää huomiota.

Kansainväliset sopimukset eroavat monin tavoin kotimaan sopimuksista, ja niiden allekirjoittaminen samalla kevytmielisyydellä kuin kotimaan sopimusten voi johtaa odottamattomiin ongelmiin.

Käymme seuraavaksi tarkemmin läpi, mitä kansainvälisiä sopimuksia solmittaessa tulisi ottaa huomioon.

Älä allekirjoita sopimusta tarkistamatta sitä huolellisesti

Kaikissa sopimuksissa on tärkeää tarkistaa sopimusteksti, mutta erityisen vaarallista on allekirjoittaa englanninkielinen sopimus tarkistamatta sitä kunnolla.

Englanninkieliset sopimukset perustuvat usein common law -järjestelmään, joka eroaa Japanin laista, ja ne voivat sisältää käsitteitä ja kohtia, joita ei yleensä nähdä japanilaisissa sopimuksissa.

Esimerkiksi seuraavat kohdat voivat olla mukana:

• Määritelmäpykälät
• Sopimuksen perusteet
• Taustatiedot
• Oikeuksien luovutus
• Korvaukset
• Täydellinen yhteisymmärrys

Tällaisia kohtia ei yleensä mainita japanilaisissa sopimuksissa.

Englanninkieliset sopimukset eroavat japanilaisista sopimuksista paitsi kielellisesti myös monilta muilta osin. On tärkeää tarkistaa sopimus huolellisesti ennen allekirjoittamista.

Neuvottele sopimuksen sisällöstä yrityksellesi edulliseksi

Kansainvälisissä sopimuksissa on yleistä, että vastapuolen esittämään sopimustekstiin neuvotellaan muutoksia, poistoja ja lisäyksiä.

Tämä johtuu siitä, että vastapuolen laatima sopimus sisältää yleensä heille edullisia ehtoja. On epätodennäköistä, että allekirjoittaisit vastapuolen laatiman sopimuksen muuttamattomana.

Vastapuoli olettaa, että sopimusta muokataan molempien osapuolten vaatimusten ja kompromissien pohjalta. Toisin sanoen, neuvottelut eivät heikennä suhteen ilmapiiriä.

Pyri aktiivisesti neuvottelemaan yrityksellesi edullisen sopimuksen sisällöstä.

Konsultoi asianajajaa

Kansainvälisiä sopimuksia solmittaessa on tärkeää konsultoida asianajajaa ennen sopimuksen tekemistä.

Kansainvälisissä sopimuksissa, jos ongelmia ilmenee sopimuksen jälkeen, voit taistella vain sopimuksessa mainittujen ehtojen puitteissa. Sopimus on kaikki kaikessa kansainvälisissä sopimuksissa, joten on tärkeää konsultoida asiantuntijaa ennen sopimuksen solmimista.

Japanilaisissa sopimuksissa on usein pykälä, joka sanoo, että “määrittelemättömistä asioista neuvotellaan vilpittömästi ja pyritään ratkaisemaan ne”. Tämän ansiosta on mahdollista etsiä ratkaisuja ongelmiin konsultoimalla asianajajaa ongelmien ilmettyä.

Kuitenkin kansainvälisissä sopimuksissa, jos olet jo solminut itsellesi epäedullisen sopimuksen, on vaikeaa löytää itsellesi edullista ratkaisua ongelmien ilmettyä, etkä välttämättä edes pääse neuvottelupöytään.

Suosittelemme konsultoimaan asianajajaa ennen sopimuksen solmimista, ei vasta ongelmien ilmettyä.

Yhteenveto: On tärkeää ymmärtää kotimaisten ja kansainvälisten sopimusten erot ja neuvotella niiden pohjalta

Kun teet kauppaa ulkomaisten yritysten kanssa, väistämätön osa prosessia on kansainvälinen sopimus, joka eroaa monin tavoin kotimaisista sopimuksista. Jos allekirjoitat sopimuksen samalla mentaliteetilla kuin kotimaan sopimuksissa, saatat joutua odottamattomien haittojen kohteeksi.

On tärkeää ymmärtää kansainvälisten sopimusten luonne ja säännöt sekä niiden erot verrattuna kotimaisiin sopimuksiin, jotta et päädy allekirjoittamaan itsellesi epäedullista sopimusta.

Kansainvälisten sopimusten riskienhallinnassa ensiarvoisen tärkeää on sopimustekstien tarkistaminen ja neuvottelut ennen sopimuksen allekirjoittamista. Suosittelemme konsultoimaan kokemusta ja näyttöä omaavaa lakimiestä.

Toimenpiteemme esittely

Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten palveluiden, monipuoliseen kokemukseen perustuva lakitoimisto. Globalisaation myötä kansainvälinen liiketoiminta on kasvanut merkittävästi, ja asiantuntijoiden suorittaman oikeudellisen tarkastuksen tarve on lisääntynyt entisestään. Tarjoamme ratkaisuja kansainvälisiin oikeudellisiin kysymyksiin.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Kansainväliset oikeudelliset palvelut ja ulkomaantoiminta[ja]