Mikä on 'käytännön uusi mallioikeus'? Selkeä selitys eroista patenttioikeuden kanssa

“Muovipullon korkit”, “futonin hakkaus” ja “musteeton leimasin (tunnetaan myös nimellä: Shachihata)”… Näillä kolmella on yhteistä se, että ne ovat saaneet laillista suojaa “hyödyllisen uutuuden oikeutena” (Japanese: 実用新案権). Hyödyllisen uutuuden oikeus on yksi arkipäiväisesti usein nähtävistä immateriaalioikeuksista, ja yksinkertaisesti sanottuna se on “pieni keksintö”. Vaikka merkittävää teknologista kehitystä ei olisi, jos on luotu uusi ominaisuus, se voi olla hyödyllisen uutuuden kohde.

Joten, mitä hyödyllisen uutuuden oikeus oikein on? Selitetään seuraavaksi.

Käyttökelpoisuusmallioikeus ja patenttioikeus

Äsken mainitsin “pienen keksinnön”, mutta käyttökelpoisuusmallioikeuden ammattimainen määritelmä on “oikeus, joka myönnetään luonnonlakien hyödyntämiseen perustuvan teknisen ajatuksen luomiselle”. Se saattaa näyttää samankaltaiselta kuin patenttioikeus, mutta mitä eroja näillä kahdella on?

Käyttökelpoisuusmallioikeuden ja patenttioikeuden suurin ero on, että käyttökelpoisuusmallioikeudessa ei vaadita keksinnön uutuutta tai edistyksellisyyttä samassa määrin kuin patenttioikeudessa.

Käyttökelpoisuusmallilaki (määritelmä)

2 § Tässä laissa “keksintö” tarkoittaa luonnonlakien hyödyntämiseen perustuvan teknisen ajatuksen luomista.

Patenttilaki (määritelmä)
2 § Tässä laissa “keksintö” tarkoittaa korkeatasoista luonnonlakien hyödyntämiseen perustuvan teknisen ajatuksen luomista.

Toinen ero on, että käyttökelpoisuusmallioikeus ei vaadi samanlaista korkeatasoisuutta kuin patenttioikeus, minkä vuoksi käyttökelpoisuusmallilaissa puhutaan “keksinnöstä” eikä “keksinnöstä”. Vaikka molemmat perustuvat ideoihin ja innovaatioihin, käyttökelpoisuusmallioikeus suojaa luomuksia, jotka eivät ole niin teknisesti edistyneitä tai innovatiivisia kuin keksinnöt.

Lisäksi, käyttökelpoisuusmallioikeuden suojelun kohteena ovat vain “esineiden muodot, rakenteet tai yhdistelmät”, kuten määritellään käyttökelpoisuusmallilaissa. Menetelmien tai tuotantomenetelmien keksinnöt eivät ole rekisteröitävissä käyttökelpoisuusmallina. Sama pätee ohjelmistoihin ja kemiallisiin aineisiin, ja niiden suojelua varten on haettava patenttia.

Mikä on hyödyllisyysmallioikeus?

Patenttioikeuden saaminen on suurin haaste tarkastuksessa. Keksinnön vaatimukset (luonnonlakien hyödyntäminen, vaikea toistaa, korkeatasoinen luominen jne.) ja patentin vaatimukset (teollisesti hyödynnettävissä, edistyksellinen jne.) on molemmat täytettävä, jotta se olisi tarkastuksen kohteena.

Hyödyllisyysmallioikeus ja tarkastamaton rekisteröintijärjestelmä

Toisaalta, toisin kuin patentit, hyödyllisyysmallit noudattavat tarkastamatonta rekisteröintijärjestelmää. Hyödyllisyysmallin rekisteröintihakemuksessa ei tarkasteta sisällön merkitystä, ja jos rekisteröintihakemuksen asiakirjoissa ei ole puutteita, hyödyllisyysmallioikeus rekisteröidään noin puolen vuoden kuluttua Japanin patenttiviraston ylläpitämään patenttirekisteriin.

Kun hyödyllisyysmalli jätetään rekisteröintihakemukseksi, ensimmäisen kolmen vuoden rekisteröintimaksu (vuosimaksu) maksetaan Japanin patenttivirastolle. Hyödyllisyysmallioikeus syntyy rekisteröimällä se patenttirekisteriin, ja rekisteröidyn hyödyllisyysmallin sisältö julkistetaan rekisteröidyn hyödyllisyysmallin julkaisussa (hyödyllisyysmallin julkaisu), jonka Japanin patenttivirasto julkaisee.

Tämä hyödyllisyysmallioikeus päättyy kymmenen vuoden kuluttua hakemispäivästä. Jos kuitenkin rekisteröintimaksua ei jatkuvasti makseta Japanin patenttivirastolle, oikeus lakkaa.

Voimassa oleva hyödyllisyysmallioikeus on yhtä tehokas kuin voimassa oleva patenttioikeus. Toisin sanoen, hyödyllisyysmallioikeuden haltija omistaa yksinoikeuden toteuttaa rekisteröidyn hyödyllisyysmallin (hyödyllisyysmallin rekisteröinnin saanut keksintö) liiketoiminnassa (mukaan lukien voittoa tavoittelematon liiketoiminta). Lisäksi hyödyllisyysmallioikeuden haltija voi myöntää toisille oikeuden toteuttaa rekisteröidyn hyödyllisyysmallin (lisensoida) tai luovuttaa sen.

Hyödyllisyysmallioikeuden edut

Hyödyllisyysmallioikeudessa ei välttämättä saa yhtä kattavaa suojaa kuin patenttioikeudessa, ja koska tarkastusta ei ole, oikeuksien käyttämiseksi on tehtävä enemmän töitä. Kuitenkin se, että se voidaan rekisteröidä helposti, on hyödyllisyysmallioikeuden suurin etu.

Lisäksi, jos hyödyllisyysmallihakemus tehdään kolmen vuoden kuluessa, samaa luomista koskeva hakemus voidaan jättää patentiksi. Tässä tapauksessa katsotaan, että patenttihakemus on tehty hyödyllisyysmallihakemuksen ajankohtana. “Patenttihakemus vie aikaa, joten haluan suojata oikeuteni ensin” -tyyppisissä tapauksissa on mahdollista hakea ensin helposti rekisteröitävää hyödyllisyysmallia ja jättää patenttihakemus, kun valmistelut on tehty.

Hyödyllisyysmallioikeuden haitat

Rekisteröinti on helppoa, mutta on myös haittoja. Kuten jo mainittiin, patenttioikeuden suojan kesto on 20 vuotta, kun taas hyödyllisyysmallioikeuden suojan kesto on 10 vuotta, eli puolet lyhyempi.

Lisäksi, koska hyödyllisyysmallioikeus ei ole läpikäynyt ennakkotarkastusta, sen voimassaoloa voidaan epäillä, joten hyödyllisyysmallioikeuden haltijan on haettava Japanin patenttiviraston johtajalta, kun hän haluaa estää toisia tai vaatia vahingonkorvausta. Tämän hakemuksen jälkeen tarkastaja laatii “hyödyllisyysmalliteknisen arviointiraportin”, joka on arviointimateriaali hyödyllisyysmallin voimassaolosta, ja tämä on esitettävä vastapuolelle ja varoitettava. Patenttioikeuteen verrattuna estämisen tai vahingonkorvauksen vaatimisen vaiva ja menettely ovat monimutkaisempia.

Koska hyödyllisyysmallit rekisteröidään ilman tarkastusta, on todennäköisempää, että niissä on mitätöintiperusteita kuin patenteissa. Jos voidaan todeta, että mitätöintiperusteita on olemassa, voidaan vastata varoitukseen tästä. Lisäksi, jos mitätöintipäätös vahvistetaan mitätöintitutkimuksen jälkeen, hyödyllisyysmallioikeus lakkaa.

Kun hyödyllisyysmallioikeuden haltija varoittaa toista tai käyttää oikeuksiaan, ja kun päätös, joka tekee hyödyllisyysmallirekisteröinnin mitättömäksi, vahvistetaan, hyödyllisyysmallioikeuden haltijan on korvattava vahinko, jonka hän on aiheuttanut toiselle varoituksella tai oikeuksien käytöllä. Kuitenkin, jos varoitus tai oikeuksien käyttö on tehty hyödyllisyysmalliteknisen arviointiraportin perusteella, joka ei kiistä hyödyllisyysmallioikeuden voimassaoloa, tai jos varoitus tai oikeuksien käyttö on tehty asianmukaisella huolellisuudella, vahingonkorvausvastuu ei synny.

Tämä on riski, jota ei ole patenttioikeuden käytössä, ja se on asia, joka on tiedettävä ennen hyödyllisyysmallirekisteröintihakemuksen tekemistä tai hyödyllisyysmallioikeuden käyttämistä.

Hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus

Hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus jaetaan, kuten patenttioikeuden loukkaus, suoraan ja epäsuoraan loukkaukseen. Suora loukkaus voidaan jakaa edelleen sanamuotoloukkaukseen ja tasavertaiseen loukkaukseen.

Hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus
・Suora loukkaus (sanamuotoloukkaus ja tasavertainen loukkaus)
・Epäsuora loukkaus

Ensinnäkin, loukkauksen toteutumiseksi kohde-tuotteen tai -menetelmän on täytettävä kaikki vaatimukset. Jos loukkaus jättää osan vaatimuksista täyttämättä, loukkausta ei katsota toteutuneeksi. Tätä kutsutaan suoran loukkauksen sanamuotoloukkaukseksi.

Toisaalta, vaikka osa vaatimuksista olisi erilainen, jos ne ovat samassa teknisessä laajuudessa, on olemassa oikeudellinen periaate, joka pyrkii tarjoamaan asianmukaista suojaa tulkinnan laajentamisen avulla. Tätä kutsutaan tasavertaisuusteoriaksi, ja vaikka vaatimusten ja mahdollisesti loukkaavan kohdetuotteen välillä olisi eroja, jos seuraavat viisi vaatimusta täyttyvät, kohdetuotetta pidetään poikkeuksellisesti patenttikeksinnön teknisen laajuuden mukaisena.

1. Ero ei ole patenttikeksinnön olennainen osa (ei-olennaisuus)
2. Ero voidaan korvata kohdetuotteessa siten, että patenttikeksinnön tavoite saavutetaan ja sama vaikutus saadaan aikaan (korvattavuus)
3. Alan ammattilaisen on helppo ajatella korvaavansa eron kohdetuotteen valmistuksen aikana (korvaamisen helppous)
4. Kohdetuote ei ole sama tai alan ammattilaisen on helppo päätellä se patenttikeksinnön patenttihakemuksen aikana tunnetusta tekniikasta
5. Kohdetuote ei ole erityisesti poissuljettu patenttivaatimuksen laajuudesta patenttihakumenettelyn aikana

Lisäksi, vaikka kaikkia vaatimuksia ei täytettäisi, joten sitä ei voida pitää suorana loukkauksena, tietyt toimet, kuten esimerkiksi loukkaavaksi katsotun tuotteen ainoan käyttötarkoituksen mukaisten osien toimittaminen, voivat olla erittäin todennäköisiä aiheuttamaan suoran loukkauksen, ja nämä toimet katsotaan epäsuoraksi loukkaukseksi.

https://monolith.law/corporate/patent-infringement-judgment-criteria-case-law[ja]

Oikeudenkäyntitapauksia hyödyllisyysmallioikeuden ympärillä

On ollut tapaus, jossa urheiluvälineiden, kuten “jalkatuen”, valmistukseen ja myyntiin keskittyvä kantajayhtiö, jolla on hyödyllisyysmallioikeus, on väittänyt, että internetissä tuotteita myyvän vastaajayhtiön valmistamat ja myymät tuotteet kuuluvat hyödyllisyysmallioikeuden tekniseen soveltamisalaan. Kantajayhtiö on vaatinut tuotteiden valmistuksen, luovutuksen yms. kieltämistä hyödyllisyysmallioikeuden perusteella sekä kyseisten tuotteiden hävittämistä.

Tässä oikeudenkäynnissä vastaajayhtiö oli alun perin hankkinut tuotteita kantajayhtiöltä myytäväksi, mutta lopetti sen ja kehitti ja myi tuotteita itsenäisesti.

Lausekkeen loukkaamisesta

Oikeudenkäynnissä ensin jaettiin tämän keksinnön rakenteelliset vaatimukset seuraaviin seitsemään kohtaan, joista ei ollut erimielisyyttä.

Tämän keksinnön rakenteellisten vaatimusten jaottelu

① Sijoitetaan varpaiden juuren alapuolelle,

② Joustavasta ja elastisesta materiaalista valmistettu

③ Varpaan tukityyny, joka

④ Sijoitetaan jalkapohjan kosketuspallon yläreunasta vähintään toisen, kolmannen, neljännen ja pikkusormen kärkien alareunaan asti, ja

⑤ Koostuu vähintään toisen ja kolmannen sormen välisestä, kolmannen ja neljännen sormen välisestä, ja neljännen sormen ja pikkusormen välisestä ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta kohoumasta,

⑥ Tyynyn vaakasuoran osan yläpinta ja kolmen tyynyn kohouman molemmat sivupinnat ovat kaarevia, jotta ne voivat olla tiiviissä kosketuksessa jokaisen sormen juuren alapuolelle, ja

⑦ Vähintään ensimmäisen ja toisen kohouman pituussuuntainen ulottuvuus tekee ensimmäisen ja toisen kohouman välisestä ja toisen ja kolmannen kohouman välisestä alueesta puolipyöreän sivupinnan, joka on jalkapohjassa toisen ja kolmannen sormen välissä sekä kolmannen ja neljännen sormen välissä.

Tuomioistuin arvioi, täyttääkö tämä rakennevaatimus lausekkeen, ja totesi, että vastaajan tuote täyttää tämän keksinnön rakennevaatimukset ①, ②, ③, ⑤ ja ⑦ lausekkeen mukaisesti, mutta ei voi hyväksyä, että se täyttää rakennevaatimukset ④ ja ⑥ osittain lausekkeen mukaisesti, ja kielsi lausekkeen loukkaamisen.

Tasapuolisen loukkauksen osalta

Kuitenkin, tämän eron osalta, ensimmäisen vaatimuksen (ei-olennainen osuus) osalta se määritellään “ei kuulu olennaiseen osaan, joka perustuu ominaiseen toimintaan”, toisen vaatimuksen (korvattavuus) osalta se määritellään “vaikka korvataan syytetyn tuotteen rakenteella, se tuottaa saman toiminnallisen vaikutuksen kuin tämä keksintö”, kolmannen vaatimuksen (korvaamisen helppous) osalta se määritellään “osapuoli, joka valmistaa kohdetuotetta jne., voi helposti kuvitella korvaavansa osat, jotka liittyvät eroon rakenteellisten elementtien ④ ja ⑥ ja syytetyn tuotteen välillä”, ja neljännen ja viidennen vaatimuksen osalta, “tasapuolisen toteutumisen osalta, puolustuksen puolella on velvollisuus todistaa erityiset olosuhteet, kuten se, että kohdetuote jne. voidaan helposti päätellä julkisesta tekniikasta tai että kohdetuote jne. on tietoisesti jätetty pois keksinnön soveltamisalasta, mutta tässä tapauksessa ei ole esitetty todisteita näistä”, ja syytetty tuote voidaan katsoa kuuluvan tämän keksinnön tekniseen soveltamisalaan tasapuolisena, ja tasapuolinen loukkaus hyväksyttiin.

Ja syytetyn loukkausaktiivisuudesta johtuvan kantajan yhtiön vahingon määrä on,

Japanin hyödyllisyysmallilain (Japanese Utility Model Act) 29 artiklan 1 kohdan mukaan, jos hyödyllisyysmallioikeuden tai yksinoikeuden loukkaaja on luovuttanut esineen, joka muodostaa loukkausaktin, loukkaajan on maksettava määrä, joka saadaan kertomalla luovutettujen yksiköiden määrä hyödyllisyysmallioikeuden haltijan tai yksinoikeuden haltijan voitolla yksikköä kohden, jos loukkausta ei olisi tapahtunut. “Yksikkökohtainen voitto” tarkoittaa määrää, joka saadaan vähentämällä tuotteen myyntihinnasta valmistuskustannukset ja muut kustannukset, jotka ovat syntyneet valmistuksen ja myynnin yhteydessä (rajavoitto).

Osakan alioikeuden päätös 17. maaliskuuta 2016 (2016)

Ja se määräsi kantajan yhtiölle 147,906,617 jenin vahingonkorvauksen ja 15 miljoonan jenin asianajopalkkion, yhteensä 162,906,617 jeniä, sekä tuotteen valmistuksen, luovutuksen jne. kiellon.

Se, että yritys, joka osti tuotteita kantajayhtiöltä myyntiin, myy itse kehittämänsä loukkaavan tuotteen, on esimerkki, joka voidaan nähdä myös muiden tuotteiden osalta, ja hyödyllisyysmallioikeuden osalta se voidaan sanoa olevan yleinen ongelma.

https://monolith.law/corporate/intellectual-property-infringement-risk[ja]

Yhteenveto

Vaikka kyseessä ei olisi suora loukkaus, saattaa olla tilanteita, joissa kyseessä on tasavertainen loukkaus tai epäsuora loukkaus, kuten Japanilaisen käyttökelpoisen uuden mallin oikeuksien loukkaus.

Keksintöjen tasoa ei saavuttavien käyttökelpoisten uusien mallien osalta, saattaa olla tilanteita, joissa keksinnöstä poikkeavat oikeuksien loukkaukset muodostuvat ongelmaksi. Kuitenkin, jos asiantuntijat suorittavat asianmukaisen toiminnan, on mahdollista vastustaa tällaisia loukkauksia.

Toimenpiteet, joita toimistomme tarjoaa

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Viime vuosina, käytännön uusien ideoiden ympärillä olevat immateriaalioikeudet ovat herättäneet huomiota, ja oikeudellisen tarkastuksen tarve kasvaa yhä enemmän. Toimistossamme tarjoamme ratkaisuja, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin. Yksityiskohdat on esitetty alla olevassa artikkelissa.