Voiko tekoälyn avulla luotu "ääni" johtaa tekijänoikeusrikkomukseen? (#2 Luonti- ja käyttövaihe)
Kehittyneen tekoälyteknologian ansiosta on nyt mahdollista helposti oppia ja luoda olemassa olevien laulajien tai ääninäyttelijöiden “ääniä”. Liiketoiminnassa, kuten sovelluskehityksessä, pelikehityksessä ja animaation tuotannossa, on mahdollista opettaa tekoälylle “ääniä” ja tuottaa uusia “ääniä”.
Olemassa olevien laulajien tai ääninäyttelijöiden “äänten” opettaminen tekoälylle ja uusien “äänten” luominen voi olla tekijänoikeusrikkomus tai muu laiton toiminta Japanissa. Todellisuudessa tällaisiin ongelmiin liittyvät tulkinnat eivät ole vielä selkeästi määriteltyjä.
Tässä selitämme mahdollisia tekijänoikeuksien, lähioikeuksien ja julkisuusoikeuksien loukkauksia, jotka voivat syntyä tekoälyn käyttövaiheessa ja luomisvaiheessa Japanin lain mukaan. Kehitys- ja oppimisvaiheen oikeudellisia kysymyksiä käsitellään tässä artikkelissa (#1 Kehitys- ja oppimisvaiheen katsaus)[ja]. Suosittelemme tutustumaan myös siihen.
Kolme käyttömallia luomis- ja hyödyntämisvaiheessa
Kun puhutaan “äänen luomisesta tekoälyllä”, on tärkeää erottaa prosessi kahteen vaiheeseen:
- Kehitys- ja oppimisvaihe
- Luomis- ja hyödyntämisvaihe
Vaihe 1 toteutetaan tekoälyn kehittäjien toimesta, kun taas vaihe 2 on tekoälyn käyttäjien käsissä.
Kun nämä prosessit visualisoidaan, ne näyttävät seuraavalta:
Kehitys- ja oppimisvaiheessa tekoälyn kehittäjät keräävät ja varastoivat ihmisen äänen alkuperäisdataa oppimisdataksi ja luovat oppimisdatajoukon. Tämän jälkeen oppimisdata syötetään tekoälyyn, joka suorittaa koneoppimisen ja luo oppineen mallin. Nämä toimet ovat yleensä tekoälyn kehittäjien vastuulla.
Luomis- ja hyödyntämisvaiheessa koneoppimisen läpikäyneelle luovalle tekoälylle syötetään alkuperäisdataa, ja tekoäly luo ja hyödyntää tekoälytuotoksia. Nämä toimet ovat yleensä tekoälyn käyttäjien vastuulla.
Luomis- ja hyödyntämisvaiheen käyttömallit voidaan jakaa seuraaviin kolmeen malliin:
- Malli 1: Ihmisen äänen syöttäminen tekoälylle, joka luo alkuperäisestä äänidatasta poikkeavia tekoälytuotoksia
- Malli 2: Ihmisen äänen syöttäminen tekoälylle, joka luo alkuperäiseen äänidataan identtisiä tai samankaltaisia tekoälytuotoksia
- Malli 3: Ihmisen äänidatasta poikkeavien datojen syöttäminen tekoälylle, joka luo olemassa olevan henkilön äänidataan identtisiä tai samankaltaisia tekoälytuotoksia
Seuraavaksi selitämme lyhyesti, millaisia oikeudenloukkauksia kunkin käyttömallin voidaan olettaa aiheuttavan.
Malli 1: Ihmisen äänen syöttäminen tekoälyyn ja erilaisen tuotoksen luominen
Aluksi käsittelemme tilanteita, joissa ihmisen ääni syötetään tekoälyyn ja luodaan alkuperäisestä äänidatasta poikkeava tuotos, ja selitämme mahdolliset oikeuksien loukkaukset.
Suhde tekijänoikeuksiin
Malli 1:ssä kuvittele tilanne, jossa tietyn laulajan äänidata syötetään tekoälyyn, joka tunnistaa, kenen laulajan ääni on kyseessä, tai tilanne, jossa tietyn laulajan ääni ja tekoälyn käyttäjän ääni syötetään samanaikaisesti, ja tekoäly luo käyttäjän äänellä kyseisen laulajan kaltaista äänidataa.
Tekijänoikeuksien kannalta ongelmalliseksi muodostuu olemassa olevan teoksen syöttäminen tekoälyyn. Kyseinen toiminta kuuluu “tiedonanalyysiin” (tekijänoikeuslaki (lain nimi lyhennettynä) 30 artiklan 4 momentin 2 kohta), joten tiedonanalyysiin tarvittavassa määrin voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää tekijänoikeuden alaisen teoksen hyödyntämiseen. Siksi, jos tiedonanalyysi on tarpeellista, tekijänoikeuden rajoissa oleva käyttö ei muodosta tekijänoikeusrikkomusta.
Suhde lähioikeuksiin
Lähioikeuksien osalta tekijänoikeuslain 102 artikla soveltaa tekijänoikeuslain 30 artiklan 4 momenttia, joten edellä mainittu syöttötoiminta ei periaatteessa riko lähioikeuksia.
Suhde julkisuusoikeuteen
Oletetaan Malli 1:n tapauksessa, että syötetty ihmisen ääni kuuluu jollekin tunnetulle henkilölle. Jos käytetään tietyn tunnetun henkilön äänidataa, Ensimmäinen osa (#1 Kehitys- ja oppimisvaihe)[ja]ssa selitettyjen kolmen loukkaustyypin mukainen toiminta muodostaa julkisuusoikeuden loukkauksen ja on laiton teko.
Tässä tapauksessa, vaikka syötetty äänidata kuuluisikin tietylle tunnetulle henkilölle, se pysyy ainoastaan syötettynä ja analysoitavana tekoälyssä, joten se ei kuulu kolmen loukkaustyypin piiriin.
Näin ollen voidaan sanoa, että kyseinen käyttötoiminta ei muodosta julkisuusoikeuden loukkausta.
Malli 2: Ihmisen äänen syöttäminen tekoälyyn samankaltaisen datan tuottamiseksi
Malli 2 viittaa prosessiin, jossa tietyn laulajan äänidata sekä sanoitus ja melodia syötetään tekoälyyn, joka luo kyseisen laulajan äänellä samat sanat ja melodian sisältävää äänidataa. Tämä jakautuu pääasiassa kolmeen osaan:
- Äänidatan syöttäminen tekoälyyn
- Tekoälyn avulla luotujen tuotosten tuottaminen
- Kyseisten tekoälyn tuottamien tuotosten käyttäminen
Näiden pohjalta analysoimme seuraavien oikeuksien suhdetta:
Tekijänoikeuden suhde
Ensinnäkin tekijänoikeuden suhteen kaikki kolme toimintaa – syöttäminen, tuottaminen ja käyttäminen – voivat olla tekijänoikeusrikkomuksen alaisia.
Ensimmäisenä, syöttämisen osalta, kuten Mallissa 1, periaatteessa syöttämistoiminta ei ole tekijänoikeusrikkomus 30 artiklan 4 kohdan mukaisesti Japanissa.
Kuitenkin tähän periaatteeseen liittyy merkittävä poikkeus. Jos tarkoituksena on luoda tekoälyn avulla tuotos, joka sisältää alkuperäisen datan olennaisia ilmaisupiirteitä (ilmaisutuotostarkoitus), 30 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta ja toiminta on laitonta. Malli 2:ssa ilmaisutuotostarkoitus on useimmiten olemassa, joten tekijänoikeusrikkomuksen mahdollisuus on korkea.
Seuraavaksi tuottamisen osalta, Malli 2:ssa luodaan äänidataa, joka on samankaltainen tai identtinen olemassa olevan teoksen kanssa, mikä rikkoo kopiointioikeutta (21 artikla). Näin ollen tekijänoikeusrikkomuksen mahdollisuus on korkea.
Lopuksi käyttämisen osalta, toiminta, jossa käytetään Malli 2:n avulla tuotettua samankaltaista tai identtistä teosta, rikkoo kopiointioikeutta (21 artikla) tai yleisön lähettämisoikeutta (23 artikla). Näin ollen tekijänoikeusrikkomuksen mahdollisuus on korkea.
Lähioikeuksien suhde
Lähioikeuksien suhteen tilanne sisältää käytännössä vielä vahvistamattomia monimutkaisia kysymyksiä, joten niitä on syytä tarkastella.
Nykytilanteessa, kuten yllä mainittiin, 102 artiklan mukaisesti tekijänoikeuden säännöksiä sovelletaan 30 artiklan 4 kohtaan, joten periaatteessa lähioikeuksien rikkominen on epätodennäköistä.
Julkisuusoikeuden suhde
Toiminnassa 1–3, syöttämisen ja tuottamisen osalta, ei yleensä ole paljon mahdollisuuksia julkisuusoikeuden rikkomiseen, koska ne eivät kuulu kolmeen rikkomustyypin luokkaan.
Kuitenkin, käyttämisen osalta, jos kyseinen käyttötapa on kaupallista, kuten myyntiä, se kuuluu kolmeen rikkomustyypin luokkaan, joten julkisuusoikeuden rikkomisen mahdollisuus on korkea.
Kolmas malli: Syöttämällä AI:lle muuta kuin ihmisen äänidataa, luodaan olemassa olevan henkilön äänidataa vastaavaa tai siihen samankaltaista dataa
Suhde tekijänoikeuteen
Kolmannessa mallissa kyse on esimerkiksi tietyn ääninäyttelijän nimen syöttämisestä ja kyseisen ääninäyttelijän repliikkien äänidatan luomisesta AI:n avulla. Ongelmaksi muodostuu, onko AI:n tuottamalla materiaalilla riippuvuutta olemassa olevaan tekijänoikeudella suojattuun teokseen.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että jos AI:n käyttäjä tietoisesti käyttää AI:ta tuottaakseen olemassa olevaan teokseen identtistä tai samankaltaista AI-generoitua materiaalia, katsotaan, että riippuvuus on olemassa. Tämä näkemys on vallitseva.
Esimerkiksi, jos AI:n käyttäjä luo AI-generoitua materiaalia tietyn ääninäyttelijän äänen rajoittamiseksi, kuuluu tämä tapaus mainittuun kategoriaan. Näin ollen tällaisessa tapauksessa tekijänoikeuden rikkominen on todennäköistä.
Suhde lähioikeuksiin
Vaikka AI:ta käytettäisiin luomaan olemassa olevan esityksen kanssa identtistä tai samankaltaista esitystä, kyseistä toimintaa ei voida pitää olemassa olevan esityksen “tallentamisena”, joten se ei riko lähioikeuksia.
Suhde julkisuusoikeuteen
Julkisuusoikeuden kannalta ongelmia ilmenee, kun AI:lla luotua ääntä käytetään kaupallisessa tarkoituksessa. Käytännössä voidaan harkita monia erilaisia tapauksia, mutta riittää, että ymmärrämme päätelmän.
Johtopäätöksenä on, että jos AI:n käyttäjä tarkoituksellisesti luo tietyn julkisuuden henkilön ääntä vastaavan tai siihen samankaltaisen äänen ja käyttää tätä luotua ääntä, rikkoo hän julkisuusoikeuksia. Jos samankaltaisuus syntyy tahattomasti, tilanne on monimutkainen ja käytännössä vielä paljon keskustelua herättävä, joten jätämme sen tässä artikkelissa käsittelemättä.
Yhteenveto: Konsultoi asiantuntijaa tekoälyn generoiman äänen ja tekijänoikeuksien suhteesta
Olemme tähän mennessä käsitelleet ihmisen äänen oikeudellisia oikeuksia ja niitä toimia, jotka voivat muodostaa ongelman, kun näitä oikeuksia käytetään, konkreettisten esimerkkien kautta.
Ihmisen äänen oikeudellisia oikeuksia tarkasteltaessa on tärkeää erottaa ‘sisältö’ ja ‘ääni’ sekä ottaa huomioon tekijänoikeudet, lähioikeudet ja julkisuusoikeudet.
Ongelmaksi muodostuvia toimia tarkasteltaessa on tarpeen keskittyä siihen, mikä kussakin tapauksessa on ongelmallista. Tekoälyn avulla äänen generointiin liittyen käydään sekä käytännön että liiketoiminnan näkökulmasta monenlaisia keskusteluja. Uutta liiketoimintaa aloittaessasi on tärkeää pitää mielessä edellä mainitut seikat ja pyrkiä käyttämään tekoälyä oikein.
Liittyvä artikkeli: Voiko tekoälyn generoima ääni rikkoa tekijänoikeuksia? (#1 Kehitys- ja oppimisvaihe)[ja]
Monolith-oikeustoimiston tarjoamat ratkaisut
Monolith-oikeustoimisto on lakitoimisto, jolla on runsaasti kokemusta IT-alalta, erityisesti internetin ja lain näkökulmista. Viime aikoina tekoäly ja tekijänoikeudet ovat herättäneet paljon huomiota, ja oikeudellisten tarkastusten tarve on kasvanut entisestään. Tarjoamme ratkaisuja liittyen immateriaalioikeuksiin ja niiden hallintaan. Lisätietoja löydät alla olevasta artikkelista.
Monolith-oikeustoimiston palvelualueet: Erilaisten yritysten IT- ja immateriaalioikeudelliset palvelut[ja]
Category: IT
