Mikä on oikeudellinen vastuu huhujen levittämisestä ja laajentumisesta? Selitetään kaksi rikosoikeudellista vastuuta pidätystapauksien kautta
1. tammikuuta 2024 (Reiwa 6), suuri maanjäristys koetteli Ishikawan prefektuurin Noto-niemen aluetta Japanissa, aiheuttaen merkittävää tuhoa. Alueen nopea elvytys on kiireellistä. Maanjäristyksen tuhojen ohella sosiaalisen median kautta levisi myös ‘väärää tietoa’. Heinäkuussa 2024, 25-vuotias mies pidätettiin Japanissa petollisen liiketoiminnan häirinnästä syytettynä, koska hän oli levittänyt valheellisia avunpyyntöjä Noto-niemen maanjäristyksen aikana sosiaalisen median X-palvelussa.
Sosiaalista sekasortoa aiheuttavat väärät tiedot voivat johtua halusta kerätä huomiota internetissä, mutta myös ilkeämieliset tekijät, jotka nauttivat sekasorron aiheuttamisesta, levittävät väärää tietoa. Esimerkiksi koronapandemian aikana syntyi ja levisi monenlaisia väärää tietoa. Suurten luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten, aikana väärän tiedon leviäminen voi johtaa jopa ihmishenkien vaarantumiseen.
Mitä oikeudellisia vastuita väärän tiedon levittämisestä ja jakamisesta voi seurata? Tässä artikkelissa käymme läpi todellisia väärän tiedon tapauksia ja selitämme niiden oikeudellisia seurauksia.
Väärän tiedon levittämisen rikosoikeudellinen vastuu Japanissa
Väärän tiedon levittäminen voi Japanissa johtaa seuraavien kahden rikoksen toteutumiseen.
Käytämme ilmaisua “voi johtaa”, koska Japanin voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole suoraan väärän tiedon levittämistä kieltävää tai siitä rangaistavaa lakia. Vaikka väärän tiedon levittäminen aiheuttaisi yhteiskunnallista sekaannusta, ei pelkästään väärän tiedon levittämisen perusteella yleensä pidätetä tai määrätä rangaistusta.
Kuitenkin, jos väärän tiedon levittäminen loukkaa toisen henkilön oikeuksia, tilanne on toinen.
Tässä artikkelissa keskitymme kahteen rikosoikeudelliseen seuraamukseen:
- Kunnianloukkaus/ petollinen liiketoiminnan häirintä
- Maineen vahingoittaminen
Käsittelemme, missä tilanteissa nämä rikokset voivat toteutua Japanissa.
Kunnianloukkaus ja liiketoiminnan häirintärikos Japanin lain mukaan
Japanin rikoslaissa on säädetty kunnianloukkausrikoksesta (233. pykälän ensimmäinen momentti) ja liiketoiminnan häirintärikoksesta (sama pykälä toinen momentti).
“Henkilö, joka levittää valheellisia huhuja tai käyttää petosta vahingoittaakseen toisen henkilön mainetta tai häiritäkseen hänen liiketoimintaansa, voidaan tuomita enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen tai sakottaa enintään 500 000 jeniin.”
Rikoslaki 233. pykälä
Nämä rikokset suojelevat luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden ‘mainetta’ ja ‘liiketoiminnan vapautta’.
Termin “valheellisten huhujen levittäminen” alla tarkoitetaan objektiivisiin tosiasioihin vastakkaisen huhun tai tiedon levittämistä määrittelemättömälle tai suurelle joukolle ihmisiä. “Petos” puolestaan tarkoittaa toisen henkilön pettämistä tai hyödyntämistä hänen erehdyksessään tai tietämättömyydessään.
Katsotaanpa käytännön esimerkkiä, jossa henkilöä on syytetty liiketoiminnan häirintärikoksesta. Kuten aiemmin mainittiin, liiketoiminnan häirintärikos toteutuu, kun henkilö käyttää petosta ja häiritsee liiketoimintaa.
‘Liiketoiminnalla’ tarkoitetaan paitsi taloudellista hyötyä tavoittelevaa kaupallista toimintaa, myös voittoa tavoittelematonta toimintaa (kuten vapaaehtoistyötä, kerhotoimintaa, alumnitoimintaa ja paikallisyhteisön toimintaa). ‘Häirintä’ tarkoittaa tilannetta, jossa liiketoiminnan häirintä on mahdollista. Vaikka todellista häirintää ei olisi tapahtunut, pelkkä häirinnän mahdollisuuden syntyminen riittää täyttämään ‘häirinnän’ määritelmän.
Vuonna 2016 (Heisei 28) Kumamoton maanjäristyksen aikana mies pidätettiin levitettyään valheellisen huhun, että “leijona oli karannut eläintarhasta”. Myöhemmin mies vapautettiin syytteistä (syytteen nostamatta jättäminen).
Pidätetty mies oli julkaissut X:ssä (entinen Twitter) välittömästi Kumamoton maanjäristyksen jälkeen viestin “Älä vitsaile, maanjäristyksen takia lähelläni olevasta eläintarhasta on päästetty leijona vapaaksi Kumamotossa” yhdessä kuvan kanssa, jossa leijona kävelee kaupungin kadulla.
Koska todellisuudessa leijonia ei ollut karannut, kyseinen julkaisu oli objektiivisiin tosiasioihin vastakkainen. Koska X (entinen Twitter) on alusta, jossa tieto leviää verkossa määrittelemättömälle joukolle ihmisiä, miehen toimintaa voidaan pitää ‘valheellisten huhujen levittämisenä’.
Lisäksi kyseistä postausta jaettiin yli 20 000 kertaa, ja Kumamoton kaupungin eläin- ja kasvitieteelliseen puutarhaan tuli yli 100 puhelinkyselyä, mikä vaikeutti eläintarhan ja muiden tilojen tarkastuksia.
Näin ollen voidaan todeta, että miehen julkaisu häiritsi Kumamoton kaupungin eläin- ja kasvitieteellisen puutarhan liiketoimintaa, ja hänet tuomittiin liiketoiminnan häirintärikoksesta.
Kunnianloukkausrikos Japanissa
Joka julkisesti esittää tosiasian ja siten loukkaa toisen kunniaa, riippumatta siitä, onko tosiasia olemassa vai ei, voidaan tuomita enintään kolmen vuoden vankeuteen tai sakkojen muodossa enintään viidensadan tuhannen jenin suuruiseen rangaistukseen.
Japanin rikoslaki, 230 artikla
Tämä rikos suojaa ihmisen kunniaa oikeushyvänä. Tässä yhteydessä “kunnia” viittaa henkilön yhteiskunnalliseen arvostukseen.
“Julkisesti” tarkoittaa tilannetta, jossa esitetty tosiasia on tunnistettavissa määrittelemättömän suuren tai monilukuisen ihmisjoukon toimesta. “Tosiasia” puolestaan viittaa konkreettiseen seikkaan, joka alentaa henkilön yhteiskunnallista arvostusta.
Lisäksi “kunnia” tarkoittaa henkilön tosiasiallista yhteiskunnallista arvostusta, ja “kunnian loukkaaminen” tarkoittaa konkreettisen tosiasian julkista esittämistä, joka alentaa henkilön yhteiskunnallista arvostusta. Ei vaadita, että kunniaa on loukattu todellisesti ja konkreettisesti.
Katsotaanpa nyt tapausta, jossa henkilö on pidätetty kunnianloukkausrikoksesta. Mies pidätettiin kunnianloukkauksesta epäiltynä, kun hän kirjoitti Facebookiin valheellisen väitteen, että kaiten-sushi-ravintolan tuotteeseen oli sekoittunut vierasta ainetta.
Mies väitti syöneensä kyseisessä ravintolassa sushia, johon oli sekoittunut punainen lasinpala ja että “suu oli leikkaantunut”. Kun mies raportoi tapahtuneesta perheelleen, he jakoivat tarinan sosiaalisessa mediassa, joka levisi ja herätti paljon keskustelua totuudenmukaisuudesta.
Tällaisen postauksen seurauksena poliisi ja terveysviranomaiset suorittivat tarkastuksia ja totesivat, että “ei ole syytä epäillä vieraiden aineiden sekoittumista”.
Tässä tapauksessa miehen postaus esitti “tosiasian” vieraiden aineiden sekoittumisesta sushiin sosiaalisen median kautta “julkisesti”. Tämä johti sushiravintolan “kunnian” “loukkaamiseen”, joten kunnianloukkausrikos saattaa täyttyä.
Mitä tapahtuu, jos uskot levittämäsi huhun olevan totta?
Entä jos huhun levittäjä uskoo sen olevan “totta”? Mitä silloin tapahtuu?
Jos toiminta liittyy julkisen edun kannalta merkittäviin seikkoihin ja tarkoituksena on yksinomaan edistää yleistä hyvää, eikä tosiasian totuutta tai epätotuutta ole arvioitu, ja totuuden osoittava todiste on olemassa, rangaistusta ei määrätä.
Japanin rikoslain (刑法) 230.2 artiklan 1 momentti
Japanin rikoslain (刑法) 230.2 artiklan 1 momentin lisäksi, oikeuskäytännön (korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1969 (昭和44年) kesäkuun 25. päivä) mukaan, vaikka totuudenmukaisuutta ei voitaisikaan todistaa, jos voidaan osoittaa, että on olemassa “luotettavia asiakirjoja ja perusteita” ja näin ollen “pätevä syy” uskoa tietoon, ei rikollista tarkoitusta ole ja kunnianloukkauksen rikos ei täyttyisi.
Kuitenkin, jos vääräuskoisuus johtuu “luotettavien asiakirjojen ja perusteiden puutteesta”, vastuu säilyy edelleen, joten varovainen viestintä on suositeltavaa.
Voiko deman poistaminen vapauttaa sinut oikeudellisesta vastuusta?
Jos huomaat levittäneesi demaa, joka on “valheellinen”, ja poistat julkaisun, se ei vapauta sinua mahdollisesta rikosoikeudellisesta vastuusta.
Japanissa petollinen liiketoiminnan häirintä ja kunnianloukkaus voivat olla rikoksia, vaikka konkreettista vahinkoa ei olisikaan tapahtunut. Rikos voi syntyä pelkästään sillä perusteella, että teko itsessään aiheuttaa vaaran vahingon syntymiselle. Siksi, vaikka dema leviäisi ja aiheuttaisi suurta sekaannusta tai vahinkoa tai johtaisi kohuun, paniikissa tehty julkaisun poisto ei ole merkityksellistä.
Lisäksi, kun olet julkaissut jotain internetissä, pelkkä tilisi tai sosiaalisen median sovelluksen poistaminen ei hävitä IP-osoitteesi tai palveluntarjoajasi säilyttämiä lokitietoja, kuten sopimusasiakkaan tietoja, ja julkaisijan tunnistaminen on mahdollista. “Anonyymi sosiaalisen median tili” tai “sovelluksen poistaminen, joten todisteita ei ole jäljellä” -ajattelutapa ei ole pätevä. Harkitsematon julkaiseminen ei ole suositeltavaa.
Oikeudellinen vastuu levittäessäsi huhuja sosiaalisessa mediassa Japanissa
Sosiaalisen median alustoilla, kuten Twitter ja Facebook, on ominaisuuksia kuten “uudelleenjulkaisu” ja “tykkäys”, jotka helpottavat tietojen levittämistä. Vaikka sosiaalisen median kautta on helppo jakaa tietoa, on olemassa riski, että sensaatiohakuiset huhut leviävät nopeasti.
Mitä oikeudellisia vastuita kohdistuu henkilöön, joka ei ole huhun alkuperäinen levittäjä, mutta on osallistunut sen levittämiseen?
Yksinkertaisesti sanottuna, myös huhun levittämiseen osallistuneet voivat joutua vastuuseen, joten varovaisuus on tarpeen.
Kyseessä on toisen asteen siviilioikeudenkäynti Japanissa, jossa entinen Osakan prefektuurin kuvernööri Toru Hashimoto haastoi oikeuteen journalistin, joka oli uudelleentwiitannut (nykyisin uudelleenjulkaisu) häntä koskevan viestin vanhassa Twitterissä (nykyisin X). Hashimoto väitti, että uudelleentwiittaus loukkasi hänen kunniaansa.
Tässä tapauksessa keskusteltiin “levittäjän” eikä “alkuperäisen postaajan” oikeudellisesta vastuusta. Oikeudenkäynnissä todettiin, että jos henkilö uudelleentwiittaa toisen henkilön yhteiskunnallista arvostusta alentavan alkuperäisen twiitin, uudelleentwiittauksen tehnyt henkilö on vastuussa laittomasta teosta, ellei hänellä ole laillista syytä toimintaansa. Lisäksi todettiin, että alkuperäinen twiitti alensi Hashimoton yhteiskunnallista arvostusta ja että uudelleentwiittauksen tehneellä journalistilla oli tuottamus.
Näin ollen, vaikka sosiaalisen median kautta on helppo välittää tietoa yhdellä sormen kosketuksella, voi seurauksena olla oikeudellisia vastuita.
Kun yritys kohtaa perättömien huhujen aiheuttamaa mainehaittaa Japanissa
Mainehaitta viittaa vahinkoon, joka aiheutuu perusteettomista huhuista (lainattu “Daijisen”-sanakirjasta). Tämä voi erityisesti johtaa taloudellisiin ja sosiaalisiin vahinkoihin. On mahdollista, että yritykset kohtaavat mainehaittaa levitettyjen perättömien huhujen seurauksena.
Internetissä leviävät perättömät huhut voivat jäädä elämään, vaikka alkuperäinen viesti poistettaisiin, sillä palveluntarjoajat säilyttävät tietoja, kuten IP-osoitteita ja muita lähettäjään liittyviä tietoja, lokitiedostoina tietyn ajan. Näiden tietojen avulla on mahdollista tunnistaa viestin lähettäjä.
Lähettäjän tunnistamisen myötä on mahdollista nostaa rikossyyte tai vaatia vahingonkorvauksia siviilioikeudenkäynnissä. Tarkempia tietoja siitä, miten toimia, kun yritys kohtaa mainehaittaa Japanissa, käsitellään alla olevassa artikkelissa.
Liittyvä artikkeli: Mitä mainehaitta on? Selkeä opas toimintatavoista, kun vahinko on jo tapahtunut[ja]
Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa huhujen ja mainehaittojen yhteydessä
Sosiaalisen median huhut voivat aiheuttaa vakavaa yhteiskunnallista sekasortoa erityisesti katastrofitilanteissa. Vaikka viestin julkaiseminen voi tuntua huolettomalta, se voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, kuten kunnianloukkaukseen, luottamuksen rikkomiseen tai petolliseen liiketoiminnan häirintään Japanissa. Huhujen levittäminen voi myös asettaa henkilön samankaltaisen rikoksen kohteeksi.
Koska sosiaalinen media mahdollistaa tiedon nopean jakamisen ja levittämisen, on erityisen tärkeää suhtautua tiedonvälitykseen varovaisesti. Mitä sensaatiomaisempi tieto on, sitä tärkeämpää on ennen sen julkaisemista tarkistaa faktat huolellisesti lähteistä, kuten uutisraporteista tai hallituksen tiedotteista.
Esittelyssä toimistomme tarjoamat ratkaisut
Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-alan, erityisesti internetin, ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarjotakseen ainutlaatuisia ja tehokkaita oikeudellisia palveluita. Viime aikoina on tullut yhä tärkeämmäksi olla huomiotta internetissä leviäviä mainehaittoja ja herjaavia tietoja, sillä ne voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa. Toimistomme tarjoaa ratkaisuja mainehaittojen ja nettikohujen hallintaan. Alla olevassa artikkelissa kerromme näistä palveluista tarkemmin.
Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Pörssiyhtiöiden ja muiden organisaatioiden mainehaittojen hallinta[ja]
Category: Internet
