Käteisellä ulosostaminen Japanin yhtiölaissa: Lailliset strategiat täyden määräysvallan saavuttamiseksi

Japanin yrityslain (‘Kaisha-hō’) mukainen “cash-out” on strateginen toiminta, jolla on erityinen oikeudellinen merkitys ja joka eroaa kirjanpidon ja rahoituksen kontekstissa käytetystä “käteisvarojen ulosvirtauksesta” . Yrityslain kontekstissa cash-out, tai “squeeze-out”, viittaa menettelyyn, jossa määräävä osakkeenomistaja hankkii pakottavasti vähemmistöosakkeenomistajien osakkeet käteistä vastaan. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on saattaa kohdeyritys täysin hallinnan alle ja vakiinnuttaa täydellinen johto-oikeus . Tämän menetelmän toteuttamisen myötä yritykset voivat nauttia monista strategisista eduista, kuten nopeasta päätöksenteosta, hallintokustannusten vähentämisestä ja vähemmistöosakkeenomistajien mielipiteistä riippumattomasta pitkän aikavälin liiketoimintastrategiasta . Koska nämä menetelmät kuitenkin vaikuttavat suoraan vähemmistöosakkeenomistajien omaisuusoikeuksiin, Japanin yrityslaki asettaa tarkat säännökset tasapainon ylläpitämiseksi määräävän osakkeenomistajan edun ja vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksien suojelun välillä. Tässä artikkelissa käsitellään Japanin yrityslain sallimia neljää pääasiallista cash-out-menetelmää: “erityisen hallitsevan osakkeenomistajan osakkeiden siirtoon liittyvää vaatimusta”, “osakkeiden yhdistämistä”, “kaikkien osakkeiden hankkimista koskevien lajiosakkeiden käyttöä” ja “osakevaihdon soveltamista”, sekä niiden oikeudellisia vaatimuksia, menettelyjä ja käytännön näkökohtia .

Käteisen ulosoton strategiset tavoitteet Japanissa

Käteisen ulosoton toteuttamisen motiivit ylittävät pinnallisen tavoitteen lisätä osakkeiden omistusosuutta ja pyrkivät perustavanlaatuisesti muuttamaan yrityksen hallintorakennetta sekä maksimoimaan johtamisen tehokkuuden. Vähemmistöosakkeenomistajien poissulkeminen on keino saavuttaa suurempia strategisia päämääriä.

Ensinnäkin, päätöksenteon nopeuttaminen on merkittävä etu. Kun osakkeenomistajat keskittyvät yhdelle henkilölle tai ryhmälle, tärkeissä johtamispäätöksissä ei tarvitse kutsua koolle yhtiökokousta. Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) 319 ja 320 pykälät sallivat kirjallisen päätöksenteon kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella, mutta tämä menettely on käytännöllinen vaihtoehto vasta, kun hallinnassa on 100 % osakkeista. Tämä mahdollistaa dynaamisen reagoinnin markkinoiden muutoksiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin.

Toiseksi, johtamiskustannukset ja hallinnollinen taakka vähenevät merkittävästi. Kun vähemmistöosakkeenomistajia on olemassa, yrityksen on jatkuvasti kannettava monenlaisia hallintokustannuksia, kuten yhtiökokouskutsujen lähettäminen, toimintakertomusten postitus, osinkojen maksaminen ja osakasrekisterin ylläpito. Käteisen ulosoton avulla nämä kustannukset ja niihin liittyvät henkilöresurssit voidaan poistaa kokonaan.

Kolmanneksi, pitkäjänteinen johtaminen tulee mahdolliseksi. Pörssiyhtiöissä tai monilla osakkeenomistajilla varustetuissa yrityksissä voi olla vaikeaa toteuttaa strategioita, kuten pitkäaikaista tutkimus- ja kehitysinvestointia tai suuria laiteinvestointeja, jotka eivät välittömästi tuota voittoa lyhyen aikavälin osakekurssin tai osinkojen odotusten vuoksi. Käteisen ulosoton myötä johto voi vapautua lyhyen aikavälin markkinapaineista ja keskittyä päätöksiin, jotka tukevat kestävää kasvua.

Neljänneksi, yrityskaupat ja organisaation uudelleenjärjestelyt sujuvoituvat. Täysin omistettu tytäryhtiö voi joustavasti toteuttaa fuusioita, yritysjakautumisia ja liiketoimintasiirtoja vain emoyhtiön päätöksenteon perusteella. Vähemmistöosakkeenomistajien vastustuksen aiheuttama uudelleenjärjestelyn pysähtymisen riski poistuu.

Viidenneksi, osakkeenomistajien edustajakanteen riski poistuu kokonaan. Osakkeenomistajien edustajakanne on oikeus, jolla osakkeenomistajat voivat ajaa takaa yhtiön johtajien johtamisvastuuta, mutta tämän oikeuden voi käyttää vain osakkeenomistaja. Kun vähemmistöosakkeenomistajia ei ole, johtajat vapautuvat tämän tyyppisen oikeudenkäynnin riskeistä ja voivat tehdä rohkeampia johtamispäätöksiä.

Lopuksi, käteisen ulosoton avulla voidaan myös estää osakkeiden hajaantuminen. Erityisesti yksityisissä yrityksissä osakkeenomistajan kuoleman seurauksena tapahtuva perintö voi johtaa osakkeiden jakautumiseen useille perillisille, mikä vaikeuttaa yrityksen päätöksentekoa. Käteisen ulosoton avulla voidaan estää tällainen osakkeiden hajaantuminen ja ylläpitää vakaa johtamisperusta.

Menetelmä 1: Erityisvaltaisten osakkeenomistajien osakkeiden lunastusvaatimus

Vuoden 2014 (Heisei 26) Japanin yhtiölain uudistuksen myötä käyttöön otettu erityisvaltaisten osakkeenomistajien osakkeiden lunastusvaatimus on yksi tehokkaimmista keinoista toteuttaa käteisvapautus. Tämä järjestelmä tarjoaa polun, jonka avulla jo yrityksen määräysvaltaa hallitseva osakkeenomistaja voi nopeasti saavuttaa täysin omistetun tytäryhtiön aseman.

Oikeudellinen perusta tälle menetelmälle on määritelty Japanin yhtiölain 179. pykälässä ja sitä seuraavissa pykälissä. Käyttöoikeus on rajoitettu “erityisvaltaisille osakkeenomistajille”, eli osakkeenomistajille, jotka omistavat yli 90% kohdeyhtiön kaikkien osakkeenomistajien äänioikeuksista. Tämän korkean äänioikeusvaatimuksen täyttäminen yksinkertaistaa menettelyä huomattavasti.

Menettelyn kulku on seuraava: Ensin erityisvaltaiset osakkeenomistajat määrittelevät hankintahinnan ja hankintapäivän kaltaiset ehdot ja ilmoittavat ne kohdeyhtiölle (Japanin yhtiölain 179. pykälän 2 ja 3 mukaisesti). Seuraavaksi kohdeyhtiön hallitus hyväksyy tämän vaatimuksen. Järjestelmän suurin erityispiirre on se, että osakkeenomistajien yleiskokouksen päätöstä ei tarvita (Japanin yhtiölain 179. pykälän 3 mukaan). Hallituksen hyväksynnän jälkeen kohdeyhtiö ilmoittaa jäljellä oleville vähemmistöosakkeenomistajille (lunastettaville osakkeenomistajille) hyväksynnästä vähintään 20 päivää ennen hankintapäivää (Japanin yhtiölain 179. pykälän 4 mukaan). Tämä ilmoitus katsotaan laillisesti esitetyksi lunastusvaatimukseksi. Määrättyyn hankintapäivään mennessä erityisvaltaiset osakkeenomistajat hankkivat automaattisesti kaikki lunastettavat osakkeet, riippumatta siitä, onko vastike maksettu vai ei (Japanin yhtiölain 179. pykälän 9 mukaan). Menettelyyn voidaan sisällyttää myös uusien osakkeiden merkintäoikeudet, mikä mahdollistaa entistä varmemman käteisvapautuksen.

Toisaalta on olemassa järjestelmiä vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksien suojelemiseksi. Tärkein suojatoimi on oikeus vaatia tuomioistuimelta “oikeudenmukaisen hinnan” määrittämistä (hinnan määrittämisen vaatimus, Japanin yhtiölain 179. pykälän 8 mukaan). Lisäksi, jos menettely rikkoo lakia tai hinta on huomattavan epäoikeudenmukainen, on mahdollista vaatia hankinnan estämistä (Japanin yhtiölain 179. pykälän 7 mukaan) tai väittää hankinnan mitättömyyttä jälkikäteen (Japanin yhtiölain 846. pykälän 2 mukaan).

Tämän järjestelmän käytännön soveltamisessa tärkeän ohjeistuksen antoi Japanin korkeimman oikeuden päätös elokuun 30. päivältä 2017 (Matsuya-osakkeiden lunastusvaatimusta koskeva kauppahinnan määrittämisen vaatimus). Tämä päätös rajoitti hinnan määrittämisen vaatimuksen esittämisen oikeuden niihin osakkeenomistajiin, jotka omistivat osakkeita virallisen ilmoituksen tai julkisen kuulutuksen aikaan, kun osakkeiden lunastusvaatimus esitettiin. Tämä estää spekulatiiviset osakkeiden hankinnat käteisvapautuksen julkistamisen jälkeen ja oikeudenkäyntien nostamisen, mikä lisää menettelyn vakautta ja ennustettavuutta.

Menetelmä 2: Osakkeiden yhdistäminen

Osakkeiden yhdistäminen on yhtiöoikeudellinen toimenpide, jossa useita osakkeita yhdistetään yhdeksi, ja sitä on käytetty pitkään käteisvaihtoehtona. Tämän menetelmän etuna on, että se voidaan toteuttaa yhtiökokouksen erityispäätöksellä, joka vaatii vähemmän äänivaltaa kuin erityishallinnollisten osakkeenomistajien osakkeiden lunastusvaatimus.

Menetelmän oikeudellinen perusta on Japanin yhtiölain 180 artikla. Toteutukseen tarvitaan yhtiökokouksessa läsnä olevien osakkeenomistajien äänistä vähintään kaksi kolmasosaa erityispäätöksenä (Japanin yhtiölain 309 artiklan 2 momentin 4 kohta). Menettelyn ydin on asettaa yhdistämissuhde niin korkeaksi, että vähemmistöosakkeenomistajien omistama osakemäärä muuttuu alle yhden osakkeen murto-osaksi (murto-osakkeiksi), esimerkiksi 10 000 osaketta yhdistetään yhdeksi osakkeeksi.

Konkreettisena toimenpiteenä hallitus määrittelee ensin osakkeiden yhdistämisen syyn, yhdistämissuhteen ja voimaantulopäivän ja ehdottaa niitä yhtiökokoukselle (Japanin yhtiölain 180 artiklan 4 momentti). Kun yhtiökokouksessa erityispäätös hyväksytään, osakkeiden yhdistäminen toteutetaan voimaantulopäivänä. Tämän seurauksena vähemmistöosakkeenomistajat omistavat vain alle yhden osakkeen murto-osakkeita, eivätkä he enää säilytä osakkeenomistajan oikeuksia. Tämän jälkeen yhtiö myy nämä murto-osakkeet yhteenlaskettuna Japanin yhtiölain mukaisen menettelyn mukaisesti (useimmiten hallitseva osakkeenomistaja tai itse yhtiö ostaa ne) ja maksaa rahat alkuperäisille murto-osakkeenomistajille, mikä viimeistelee käytännössä käteisvaihtoehdon.

Vähemmistöosakkeenomistajien suojaa on myös vahvistettu. Osakkeiden yhdistämistä vastustavilla osakkeenomistajilla on oikeus vaatia yhtiöltä omistamiensa osakkeiden ostamista “oikeudenmukaiseen hintaan” yhtiökokouksessa äänestämisen jälkeen (Japanin yhtiölain 182 artiklan 4 kohta). Tämä on erillinen oikeus, joka tulee käyttää ennen murto-osakkeiden käsittelyä. Lisäksi, jos osakkeenomistaja on tyytymätön murto-osakkeiden myyntihintaan, hän voi tehdä tuomioistuimelle hakemuksen hinnan määrittämiseksi (Japanin yhtiölain 182 artiklan 5 kohta). Lisäksi, jos päätöksenteossa on virheitä tai päätöksen sisältö on huomattavan epäoikeudenmukainen, on mahdollista nostaa kanteita päätöksen kumoamiseksi.

Tämän menetelmän laillisuutta koskevan tärkeän päätöksen teki Sapporon alioikeus 11. kesäkuuta 2021 (Reiwa 3). Tässä oikeudenkäynnissä kyseenalaistettiin, rikkooko käteisvaihtoehtona käytetty osakkeiden yhdistäminen osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta. Oikeus totesi, että niin kauan kuin yhdistämissuhde sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin osakkeenomistajiin, se on yhtiölain mukainen menettely eikä riko osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta. Tämä päätös on tärkeä, sillä se tukee laajalti käytössä olevan menetelmän laillisuutta.

Menetelmä 3: Kaikkien osakkeiden lunastusehtoa sisältävien lajiosakkeiden hyödyntäminen

Kaikkien osakkeiden lunastusehtoa sisältävien lajiosakkeiden käyttö on neljästä menetelmästä monimutkaisin, mutta se on voimakas keino käteisellä ulosostamiseen, joka hyödyntää Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) lajiosakkeiden järjestelmän joustavuutta. Tämä menetelmä mahdollistaa täydellisen tytäryhtiöittämisen myös kiistatilanteissa, jos hallitseva osakkeenomistaja pystyy varmistamaan kaksi erityistä yhtiökokouksen päätöstä.

Menetelmä perustuu Japanin yhtiölain 108 artiklan 1 momentin 7 kohdan sekä 171 artiklan lajiosakkeita koskeviin säännöksiin. Sen suurin erityispiirre on kahden erityisen päätöksen vaatimus (kummassakin tarvitaan yli kaksi kolmasosaa äänistä).

Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa yhtiö muuttaa yhtiöjärjestystään yhtiökokouksen erityispäätöksellä siten, että kaikki liikkeeseen lasketut tavalliset osakkeet muunnetaan uudenlaisiksi osakkeiksi, joissa on ehto, että “yhtiö voi yhtiökokouksen päätöksellä lunastaa kaikki osakkeet”. Toisessa vaiheessa yhtiö kokoontuu jälleen yhtiökokouksen erityispäätökseen lunastaakseen kaikki nämä kaikkien osakkeiden lunastusehtoa sisältävät lajiosakkeet (Japanin yhtiölain 171 artikla). Tässä päätöksessä määritellään lunastuksen vastike, mutta vastike suunnitellaan siten, että hallitsevalle osakkeenomistajalle annetaan uusia tavallisia osakkeita, kun taas vähemmistöosakkeenomistajille maksetaan käteistä tai annetaan heille osakkeita, jotka eivät yllä yhden osakkeen täyteen määrään. Näin ollen vähemmistöosakkeenomistajat saavat lopulta käteistä ja poistuvat yhtiöstä.

Vähemmistöosakkeenomistajien suojelu on järjestetty kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen yhtiöjärjestyksen muutosäänestyksessä vastaan äänestäneillä osakkeenomistajilla on oikeus vaatia osakkeidensa lunastusta. Toisen vaiheen osakkeiden lunastuspäätöksen jälkeen, jos osakkeenomistaja on tyytymätön lunastushintaan, hän voi vaatia oikeudenkäynnissä kohtuullisen lunastushinnan määrittämistä (Japanin yhtiölain 172 artikla).

Tämän menetelmän hinta-arvioinnin periaatteet esitettiin Tokion korkeimman oikeuden päätöksessä 6. lokakuuta 2020 (MAG Net Holdings -tapaus). Tämä oikeustapaus korosti oikeuden roolia vähemmistöosakkeenomistajien taloudellisten etujen suojelemisessa, osoittaen oikeudellisen arvonmäärityksen tarkkaa lähestymistapaa “oikeudenmukaisen hinnan” laskemisessa, jossa otetaan huomioon yrityksen arvo sillä oletuksella, että käteisellä ulosostoa ei olisi tapahtunut (ns. “jos ei olisi tapahtunut -hinta”).

Menetelmä 4: Osakevaihdon soveltaminen

Osakevaihto on järjestelmä, joka on tarkoitettu ensisijaisesti yritysryhmien sisäiseen organisaation uudelleenjärjestelyyn, mutta sen maksuvälineiden joustavuutta voidaan hyödyntää myös käteisvaihtoehtona. Tätä menetelmää käytetään erityisesti, kun emoyhtiö haluaa muuttaa pörssissä listatun tytäryhtiön kokonaan omistamakseen tytäryhtiöksi.

Tämä menetelmä perustuu Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) 767. pykälän ja sitä seuraavien osakevaihtoa koskevien säännösten mukaisiin toimiin. Tavallisessa osakevaihdossa tytäryhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeeksi emoyhtiön osakkeita, mutta käteisvaihtoehtoa käytettäessä vastike voi olla joko käteistä (käteisvastikkeellinen osakevaihto) tai muuta omaisuutta. Tämä mahdollistaa tytäryhtiön vähemmistöosakkeenomistajien pakottamisen osakkeiden myyntiin. Menettelyn toteuttaminen edellyttää sekä emoyhtiön että tytäryhtiön osakkeenomistajien erityispäätöstä (yli kahden kolmasosan suostumus), ja menettelyyn liittyvä hallinnollinen taakka ei ole vähäinen.

Tämän menetelmän valinnassa tärkein huomioon otettava seikka on verotuksellinen käsittely. Emoyhtiön osakkeita vastikkeena käyttävässä pätevässä osakevaihdossa osakkeenomistajan luovutustappio tai -voitto voi siirtyä verotuksessa eteenpäin. Kuitenkin, jos vastikkeena saadaan käteistä, se katsotaan osakkeiden myynniksi ja luovutusvoittoon kohdistuu välitön pääomavoittovero. Tämä on erittäin tärkeä tieto käteisvaihtoehdolla ulosostettaville vähemmistöosakkeenomistajille ja se on merkittävä tekijä kaupan ehtojen neuvotteluissa.

Vähemmistöosakkeenomistajien suojatoimenpiteenä osakevaihtoa vastustavat emoyhtiön ja tytäryhtiön osakkeenomistajat voivat käyttää osakkeiden takaisinosto-oikeuttaan ja vaatia osakkeidensa oikeudenmukaista hintaa vastaan ostamista.

Eri menetelmien vertailu ja strateginen valinta

Cash-out-menettelyn valinta on strateginen johtopäätös, joka tulisi tehdä ottaen huomioon hallitsevan osakkeenomistajan äänivaltaosuus, haluttu menettelyn nopeus sekä sallittavat kustannukset ja monimutkaisuus. Mikään menetelmä ei ole absoluuttisesti parempi kuin toinen, vaan tilanteeseen sopivin valinta on tarpeen.

Yli 90 % äänivallasta hallussaan pitävälle hallitsevalle osakkeenomistajalle ‘erityisen hallitsevan osakkeenomistajan osakkeiden siirtoon liittyvä vaatimus’ on voimakkain vaihtoehto, koska se ei vaadi yhtiökokousta ja menettely voidaan edistää nopeasti pelkästään hallituksen päätöksellä. Toisaalta, jos äänivalta on kaksi kolmasosaa mutta alle 90 %, tätä menetelmää ei voi käyttää, ja vaihtoehtoina ovat ‘osakkeiden yhdistäminen’ tai ‘kokonaan hankittavien lajiosakkeiden käyttö’. Vertailtaessa näitä kahta yleensä osakkeiden yhdistäminen, joka vaatii vain yhden erityispäätöksen, on menettelyltään yksinkertaisempi ja nopeampi kuin kokonaan hankittavat lajiosakkeet, jotka vaativat kaksi erityispäätöstä. ‘Osakevaihdon soveltaminen’ käytetään pääasiassa, kun tavoitteena on tehdä tytäryhtiöstä täysin omistettu tytäryhtiö emoyhtiön ja tytäryhtiön välillä, ja vähemmistöosakkeenomistajat suljetaan pois tarjoamalla korvaus käteisenä, mutta tämä vaatii erityispäätöksen molemmissa yhtiöissä.

“Oikeudenmukaisen hinnan” määrittely käytännössä ja oikeudenkäynnin riskit Japanissa

Riippumatta siitä, minkä käteisostomenetelmän valitset, menestyksen kannalta ratkaisevin tekijä on “oikeudenmukaisen hinnan” määrittäminen. Pelkkä Japanin yhtiölain määräämien menettelyjen muodollinen noudattaminen ei riitä, vaan vähemmistöosakkeenomistajille maksettavan korvauksen todellinen oikeudenmukaisuus on usein kiistanalaisin kysymys ja suurin oikeudenkäynnin riski yhtiölle.

Tuomioistuinkäytäntöjä tarkasteltaessa on selvää, että tuomioistuimet eivät hyväksy yhtiön tarjoamaa hintaa ehdottomasti. Tuomioistuimet käyttävät erilaisia yrityksen arvonmääritysmenetelmiä, kuten DCF-menetelmää, markkina-arvomenetelmää ja nettovarallisuusmenetelmää, ja ottavat huomioon monimutkaisia käsitteitä, kuten yrityksen arvon ilman kyseistä transaktiota (hypoteettinen arvo) ja transaktiosta syntyvän synergian oikeudenmukaisen jakautumisen, tehdessään itsenäisiä päätöksiä.

Siksi yrityksille, jotka suunnittelevat käteisostoa, on välttämätöntä valmistautua oikeudenmukaisen hinnan objektiiviseen todistamiseen ottaen huomioon tämä oikeudellinen arviointi. Käytännössä tärkein riskienhallintakeino on hankkia riippumattomalta kolmannen osapuolen arviointilaitokselta lausunto oikeudenmukaisesta hinnasta (Fairness Opinion). Tämä lausunto toimii vahvana todisteena siitä, että hallitus on toiminut huolellisesti ja vastuullisesti hinnan määrittämisessä, ja se tukee hallituksen päätöksen asianmukaisuutta oikeudenkäynnissä. Mikäli oikeudenmukaisen hinnan määrittely laiminlyödään, seurauksena voi olla merkittäviä kustannuksia oikeudenkäynnistä, johtohenkilöstön ajan tuhlausta, tuomioistuimen määräämää hinnankorotusta ja yrityksen maineen vahingoittumista.

Yhteenveto

Kuten tässä artikkelissa olemme nähneet, käteisvapautus on Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) mukainen strateginen työkalu, joka mahdollistaa 100 %:n määräysvallan saavuttamisen ja sitä kautta yrityksen toiminnan joustavuuden ja tehokkuuden merkittävän parantamisen. Sen toteuttamisessa on valittava optimaalinen menetelmä neljästä päämenetelmästä, ottaen huomioon hallitsevan osakkeenomistajan äänivaltaosuuden ja vallitsevat olosuhteet. Kuitenkin, riippumatta valitusta menetelmästä, käteisvapautuksen onnistuneen ja laillisesti pätevän suorittamisen universaali periaate on tarjota vähemmistöosakkeenomistajille ‘oikeudenmukainen hinta’ rehellisesti laskettuna. Tämän olennaisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen on avainasemassa riskienhallinnassa ja sujuvan transaktion toteuttamisessa.

Monolith Lakitoimisto tarjoaa laajaa kokemusta ja asiantuntemusta Japanissa toimiville asiakkaille käteisvapautusta koskevissa oikeudellisissa asioissa. Toimistomme tarjoaa kattavaa tukea näissä monimutkaisissa transaktioissa strategisen suunnittelun luomisesta Japanin yhtiölain määrittelemien tiukkojen menettelyjen noudattamiseen ja oikeudenkäyntiriskien hallintaan. Toimistossamme on myös useita englanninkielisiä asianajajia, joilla on ulkomaalaisia oikeustieteellisiä pätevyyksiä, mikä mahdollistaa sujuvan kommunikoinnin ja tarkan oikeudellisen neuvonnan kansainvälisissä yritysostoissa ja organisaation uudelleenjärjestelyissä. Tärkeässä täydellisen määräysvallan saavuttamisen päätöksessä olemme luotettava kumppaninne. Raportissa käytetyt lähteet