Selitys yhtiön selvitysmenettelystä Japanin yhtiölaissa

Kun yritys päättää toimintansa Japanin yhtiölain (Companies Act) mukaisesti, se ei välttämättä tarkoita liiketoiminnan epäonnistumista. Erityistilanteet, kuten fuusiot tai konkurssimenettelyn aloittaminen, pois lukien, yrityksen purkautuminen ei tarkoita sen välitöntä lakkaamista olemasta. Sen sijaan yritys siirtyy laillisesti määriteltyyn menettelyyn, jota kutsutaan ‘likvidoinniksi’. Tämän menettelyn tarkoituksena on saattaa päätökseen yrityksen jäljellä olevat toiminnot, muuttaa varat käteiseksi ja maksaa kaikki velat, ja lopuksi jakaa jäljelle jäänyt omaisuus (residuaaliomaisuus) osakkeenomistajille. Tässä prosessissa olevaa yritystä kutsutaan ‘likvidoivaksi osakeyhtiöksi’, ja sen lailliset toimet rajoittuvat vain likvidoinnin tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaan laajuuteen. Tämä likvidointimenettely viittaa ‘normaaliin likvidointiin’, joka suoritetaan, kun yrityksen varat ylittävät sen velat, niin sanotussa varallisuuden ylijäämätilanteessa. Tämä voi olla strategisen liikkeenjohdon päätöksen tulos, kuten vapaaehtoinen lopettaminen seuraajan puuttuessa tai tietyn projektin päättymisen myötä suunniteltu liiketoiminnan lopetus. Siksi likvidointi on hallittu prosessi, joka mahdollistaa yrityksen päättämisen säilyttäen samalla laillisen järjestyksen. Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti Japanin yhtiölain määrittelemää normaalia likvidointimenettelyä, sen toimeenpanevan elimen, likvidointihenkilön ja likvidointihenkilöiden neuvoston roolia, konkreettista toimintaa ja menettelyn päättymistä lakien ja asetusten mukaisesti.

Selvittäjä: Selvitysmenettelyn toimeenpaneva elin Japanissa

Selvittäjän valintamenetelmät

Yhtiön purkautumisen jälkeen keskeinen toimielin selvitystoimien toteuttamisessa on ‘selvittäjä’. Selvittäjä toimii purkautumista edeltäneen yhtiön hallituksen tai toimitusjohtajan sijasta hoitaen selvitysyhtiön liiketoiminnan toteutusta ja edustusta.

Japanin yhtiölain (478 artiklan 1 momentti) mukaan selvittäjän valintamenetelmät määräytyvät kolmessa eri järjestyksessä. Ensinnäkin, jos yhtiöjärjestyksessä on määrätty henkilö, joka tulee toimia selvittäjänä, kyseinen henkilö astuu tehtävään. Toiseksi, vaikka yhtiöjärjestyksessä ei olisi määräystä, voidaan osakkeenomistajien yhtiökokouksen päätöksellä valita tietty henkilö tehtävään. Käytännössä monet yhtiöt valitsevat selvittäjän samanaikaisesti purkautumispäätöksen kanssa pidettävässä osakkeenomistajien yhtiökokouksessa. Jos selvittäjää ei valita kummallakaan näistä tavoista, kolmantena vaihtoehtona purkautumishetken hallituksen jäsenet tulevat automaattisesti selvittäjiksi. Tätä kutsutaan lailliseksi selvittäjäksi, ja erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tämä on yleinen käytäntö. Jos selvittäjää ei vieläkään ole valittu näillä menetelmillä, harvinaisissa tapauksissa osakkeenomistajat tai muut asianosaiset voivat tehdä hakemuksen tuomioistuimelle, joka sitten valitsee selvittäjän. Selvittäjän valinnan jälkeen on tarpeen rekisteröidä purkautuminen ja selvittäjän sekä pääselvittäjän tiedot oikeusministeriön alaisuudessa toimivaan kaupparekisteriin kahden viikon kuluessa purkautumispäivästä.

Selvittäjän tehtävät

Selvittäjän tehtävät ovat moninaiset, mutta keskeisiä ovat yhtiön olemassa olevien toimintojen loppuunsaattaminen, yhtiön varojen kerääminen ja käteistäminen sekä kaikkien yhtiön velkojen maksaminen. Näitä tehtäviä suorittaessaan selvittäjällä on velvollisuus toimia huolellisen johtajan tavoin (huolellisuusvelvollisuus) ja olla uskollinen yhtiölle (uskollisuusvelvollisuus). Nämä oikeudelliset velvollisuudet eivät ole pelkästään muodollisia. Jos selvittäjä laiminlyö tehtävänsä ja aiheuttaa yhtiölle vahinkoa, esimerkiksi jättämällä perimättä saatavia tai myymällä yhtiön omaisuutta epäoikeudenmukaisesti alhaiseen hintaan, hän voi joutua vastuuseen laiminlyönnistään ja olla henkilökohtaisesti korvausvelvollinen yhtiölle. Erityisesti automaattisesti selvittäjäksi tulevien hallituksen jäsenten on ymmärrettävä roolinsa sisältämän merkittävän oikeudellisen riskin ja toimittava tehtävässään huolellisesti. Selvittäjän on aloitettavaan tehtäväänsä viipymättä tutkimalla yhtiön varallisuustilannetta ja laadittava omaisuusluettelo sekä tase, joka on saatava osakkeenomistajien yhtiökokouksen hyväksyntä. Tämä on Japanin yhtiölain (492 artikla) mukainen velvollisuus ja se on tärkeä askel koko selvitysmenettelyn perustan luomisessa.

Selvittäjäkokous: Päätöksenteko ja valvonta liiketoiminnan hoidossa Japanissa

Selvittäjäkokouksen perustaminen

Japanissa selvitystilassa olevan osakeyhtiön ei aina tarvitse perustaa hallitusta vastaavaa elintä. Kuitenkin tiukemman hallinnon vaatimissa tilanteissa Japanin yhtiölaki tarjoaa mahdollisuuden perustaa ‘selvittäjäkokous’ nimisen elimen.

Japanin yhtiölain (477. pykälän 2. momentti) mukaan selvitystilassa oleva osakeyhtiö voi yhtiöjärjestyksessä määrätä selvittäjäkokouksen perustamisesta. Jos yhtiöllä on ollut tilintarkastajakokous ennen selvitystilaa, selvittäjäkokouksen perustaminen on lailla määrätty (sama laki, 477. pykälän 3. momentti). Selvittäjäkokouksen perustamisen yhteydessä on oltava vähintään kolme selvittäjää (sama laki, 331. pykälän 5. momentti sovelletaan 478. pykälän 8. momentin mukaisesti).

Selvittäjäkokouksen toimivalta

Selvittäjäkokous koostuu kaikista selvittäjistä (sama laki, 489. pykälän 1. momentti), ja sen toimivalta jakautuu pääasiassa kolmeen osa-alueeseen. Ensinnäkin, se tekee päätöksiä selvitystilassa olevan osakeyhtiön liiketoiminnan hoidosta. Toiseksi, se valvoo, että jokaisen selvittäjän tehtävät suoritetaan asianmukaisesti. Kolmanneksi, se valitsee ja tarvittaessa erottaa yhtiötä edustavan pääselvittäjän. Tämän toimivallan rakenne muistuttaa toimivan yhtiön hallitusta ja sen tarkoituksena on varmistaa huolellinen harkinta tärkeissä liiketoiminnan päätöksissä kollegiaalisen päätöksenteon kautta. Erityisesti Japanin yhtiölain (489. pykälän 6. momentti) mukaan selvittäjäkokous ei saa antaa yksittäiselle selvittäjälle valtuuksia päättää erityisen merkittävistä asioista, kuten tärkeän omaisuuden luovuttamisesta tai suurista veloista, korostaen organisaation päätöksenteon merkitystä.

Selvittäjäkokouksen perustaminen ei ole pelkästään menettelyllinen valinta, vaan strateginen päätös, joka määrittää hallinnon luonteen selvitysprosessissa. Kun osakkeenomistajia on useita tai kun omaisuuden luovutustavasta on eri sidosryhmien kesken ristiriitaisia näkemyksiä, selvittäjäkokouksen perustaminen voi lisätä päätöksentekoprosessin läpinäkyvyyttä ja vahvistaa valvontaa selvittäjien toiminnan yli. Tämä voi ennaltaehkäistä myöhempiä riitoja ja edistää sujuvaa selvitysmenettelyn etenemistä.

Selvitystoimen konkreettinen kulku Japanissa

Valittujen selvitysmiesten jälkeen selvitystoimi etenee Japanin yhtiölain määrittelemien konkreettisten vaiheiden mukaisesti. Tämän prosessin tarkoituksena on suojata sidosryhmien, erityisesti velkojien oikeuksia, samalla kun yhtiön varat järjestellään oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.

Osakkeenomistajien yleiskokouksen hyväksyntä

Ensimmäiseksi, kuten aiemmin mainittiin, selvitysmiehen on laadittava omaisuusluettelo ja tase selvityshetken yhtiön varallisuuden vahvistamiseksi ja saatava näille hyväksyntä osakkeenomistajien yleiskokouksessa (Japanin yhtiölain 492 artikla).

Velkojien suojelumenettely

Seuraavaksi, erittäin tärkeä osa selvitysmenettelyä on “velkojien suojelumenettely”. Japanin yhtiölain 499 artiklan 1 momentin mukaan selvitysyhtiön on viipymättä julkaistava ilmoitus virallisessa lehdessä hajotuksen jälkeen. Tässä ilmoituksessa kehotetaan kaikkia velkojia esittämään saatavansa määräajassa, joka on vähintään kaksi kuukautta. Tätä kahta kuukauden määräaikaa ei voi lyhentää, ja se on ratkaiseva tekijä koko selvitysmenettelyn minimikeston määrittämisessä. Virallisen lehden ilmoituksen lisäksi yhtiön on lähetettävä erillinen kehotusilmoitus “tunnettujen velkojien” eli niiden velkojien, joiden olemassaolon yhtiö tuntee. Tämän menettelyn laiminlyönti voi aiheuttaa velkojien oikeuksien epäoikeudenmukaista loukkaamista, joten sen noudattaminen on ehdottoman tärkeää. Määräajan kuluessa vaatimusta esittämättä jättäneet velkojat suljetaan periaatteessa selvitysmenettelystä pois, mutta tunnettujen velkojien osalta yhtiön on suoritettava velat, vaikka vaatimusta ei olisikaan esitetty.

Jäljellä olevan omaisuuden jakaminen

Kun velkojien vaatimusten esittämisen määräaika on päättynyt ja kaikki saatavat on vahvistettu, selvitysmies suorittaa velkojen maksun yhtiön varoista. Jos kaikkien velkojen maksamisen jälkeen omaisuutta jää jäljelle, se muodostaa “jäljellä olevan omaisuuden”, joka jaetaan osakkeenomistajille. Japanin yhtiölain 504 artiklan 3 momentti määrittelee periaatteeksi, että tämä jäljellä oleva omaisuus jaetaan oikeudenmukaisesti osakkeenomistajien kesken heidän omistamiensa osakkeiden lukumäärän mukaisesti (osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden periaate). Kuitenkin, jos yhtiö on antanut säännöissään eri sisältöisiä osakelajeja (esimerkiksi osakelajeja, jotka antavat tietyille osakkeenomistajille etuoikeuden jakoon), niin jakaminen tapahtuu näiden määräysten mukaisesti.

Erityisen mielenkiintoinen on oikeustapaus, joka osoittaa osakkeenomistajien välisen sopimuksen pätevyyden erityisesti yksityisissä yhtiöissä. Tokion alioikeuden 2015 vuoden syyskuun 7. päivän päätöksessä todettiin, että kaikkien osakkeenomistajien yhteisymmärrykseen perustuva sopimus jäljellä olevan omaisuuden jakamisesta osakeomistuksen suhteesta poikkeavalla tavalla (henkilökohtainen määräys) oli pätevä, vaikka se ei ollutkaan virallisesti sisällytetty yhtiöjärjestykseen. Tämä oikeustapaus vihjaa, että erityisesti tiiviisti yhteenliittyneiden osakkeenomistajien yhtiöissä osakkeenomistajien joustavat sopimukset voivat saada oikeudellista kunnioitusta, mikä on käytännön kannalta erittäin tärkeä vihje.

Yhtiön lopettaminen ja sen olemassaolon päättyminen Japanissa

Kun kaikki selvitystoimet on saatu päätökseen, yhtiö siirtyy viimeiseen vaiheeseen, jossa se lakkautetaan juridisesti. Tämä prosessi koostuu kolmesta päävaiheesta: tilinpäätöksen hyväksyminen, selvityksen päättymisen rekisteröinti ja viimeisenä velvollisuutena kirjanpitoaineiston säilyttäminen.

Tilinpäätöksen hyväksyminen

Ensinnäkin, kun kaikki saatavat on kerätty ja velat maksettu sekä jäljellä oleva omaisuus jaettu, selvitysmiehen on viipymättä laadittava “tilinpäätösraportti” (Japanin yhtiölain (2005) 507 artiklan 1 momentti). Tähän tilinpäätösraporttiin tulee sisällyttää selvityskauden aikana syntyneet tulot, kulut ja osakkeenomistajille jaettavan jäännösomaisuuden määrä, noudattaen yhtiölain täytäntöönpanosäännösten määräyksiä. Laadittu tilinpäätösraportti on esitettävä osakkeenomistajien yhtiökokoukselle, jossa se on hyväksyttävä tavallisella päätöksellä (sama laki 507 artiklan 3 momentti). Tämän yhtiökokouksen hyväksynnällä yhtiön selvitys katsotaan juridisesti “päättyneeksi”. Lisäksi tämän hyväksynnän myötä selvitysmies vapautuu periaatteessa tehtävänsä laiminlyöntivastuusta, mutta jos tehtävän suorittamisessa on tapahtunut vilpillisiä toimia, ei tämä vapautus päde (sama laki 507 artiklan 4 momentti).

Selvityksen päättymisen rekisteröinti

Toiseksi, osakkeenomistajien yhtiökokouksessa tilinpäätösraportin hyväksymisen jälkeen selvitysmiehen on kahden viikon kuluessa haettava “selvityksen päättymisen rekisteröintiä” yhtiön kotipaikan oikeusministeriön alaisessa oikeusrekisterikeskuksessa (Japanin yhtiölain 929 artikla). Kun tämä rekisteröinti on suoritettu, yhtiön rekisterimerkinnät suljetaan ja yhtiön oikeushenkilöllisyys lakkaa kokonaan. Tämän myötä yhtiö lopettaa olemassaolonsa juridisena toimijana.

Kirjanpitoaineiston säilyttäminen

Kolmanneksi, vaikka yhtiö on lakannut olemasta, selvitysmiehelle jää vielä yksi tärkeä velvollisuus: “kirjanpitoaineiston säilyttäminen”. Japanin yhtiölain 508 artiklan 1 momentti velvoittaa selvitysmiehen säilyttämään selvityksen päättymisen rekisteröinnin päivästä lähtien kymmenen vuoden ajan selvitysyhtiön kirjanpitoa ja liiketoimintaa sekä selvitystä koskevia tärkeitä asiakirjoja. Tämä velvollisuus on henkilökohtainen ja se asetetaan selvitysmiehelle itselleen, mikä tuo mukanaan pitkäaikaisen henkilökohtaisen vastuun. Pitkäaikaisen vastuun huomioon ottaen selvitysmiehen valinta tulisi tehdä harkiten, ja tietyissä tapauksissa asiantuntijan nimittäminen voi olla viisas valinta. On myös mahdollista, että asianomaiset voivat pyytää tuomioistuinta nimittämään jonkun muun säilyttämään asiakirjat selvitysmiehen sijaan (sama laki 508 artiklan 2 momentti).

Yhteenveto

Japanin yrityslain (日本の会社法) mukainen yrityksen normaali selvitysmenettely on suunnitelmallinen ja järjestetty oikeudellinen prosessi, joka erottuu yrityksen konkurssista ja on tarkoitettu yrityksen päättämiseen. Tämä prosessi alkaa selvitysmiehen valinnasta ja sisältää vähintään kahden kuukauden pituisen tiukan velkojien suojelumenettelyn, kaikkien velkojen maksamisen ja lopulta jäljelle jääneen omaisuuden jakamisen osakkeenomistajille. Lopullisesti yrityksen oikeushenkilöllisyys lakkaa osakkeenomistajien kokouksessa hyväksytyn tilinpäätöksen ja selvityksen päättymisen rekisteröinnin myötä oikeusministeriössä, mutta selvitysmiehelle jää vielä kymmenen vuoden kirjanpitoaineiston säilyttämisvelvollisuus. Koko tämä menettely on tärkeä järjestelmä, joka suojaa kaikkien sidosryhmien oikeuksia samalla kun yritys täyttää yhteiskunnalliset velvoitteensa.

Monolith Lakitoimisto on edustanut lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita Japanin yrityslain määrittelemässä selvitysmenettelyssä ja omaa laajan kokemuksen näissä asioissa. Toimistossamme työskentelee useita asiantuntijoita, mukaan lukien englanninkielisiä juristeja, joilla on ulkomaalaisen asianajajan pätevyys, ja olemme valmiita käsittelemään monimutkaisia kansainvälisiä tapauksia. Tarjoamme kattavaa oikeudellista tukea kaikissa selvitysmenettelyn vaiheissa, neuvonnasta selvitysmiehen valinnassa aina konkreettisen selvitystoiminnan toteuttamiseen, selvitysmiehen tehtävään astumiseen ja pitkäaikaisiin velvoitteisiin selvityksen päättymisen jälkeen. Jos tarvitset luotettavan asiantuntijan tukea yrityksesi tärkeässä selvitysvaiheessa, ota rohkeasti yhteyttä toimistoomme.