Sulautumisen kieltäminen ja mitättömyys Japanin yhtiölaissa: Oikeuskäytännön osoittama oikeudellinen viitekehys

Yritysten fuusiot ovat voimakas keino saavuttaa strategisia tavoitteita, kuten liiketoiminnan laajentaminen, markkinakilpailukyvyn vahvistaminen ja johtamisen tehokkuuden parantaminen. Tämä nähdään yhtenä keskeisenä liiketoimintapäätöksenä, joka on välttämätön yrityksen arvon luomiseksi. Kuitenkin fuusioprosessi vaikuttaa syvästi monien sidosryhmien, kuten osakkeenomistajien, velkojien, työntekijöiden ja liikekumppaneiden, oikeuksiin ja etuihin, ja se sisältää potentiaalisia oikeudellisia haasteita. Japanin yhtiölaki tarjoaa kaksi tärkeää oikeudellista keinoa näiden sidosryhmien suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että fuusiot toteutetaan asianmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Nämä ovat “fuusion kieltämisvaatimus”, joka estää fuusion toteuttamisen ennen sen voimaantuloa, ja “fuusion mitätöintikanne”, joka mitätöi jo voimaan tulleen fuusion, jos siinä on merkittäviä virheitä.

Nämä oikeudelliset järjestelmät toimivat voimakkaina työkaluina suojellakseen osapuolia laittomilta tai epäoikeudenmukaisilta fuusioilta. Vaikka fuusiot tarjoavat yrityksille merkittäviä kasvumahdollisuuksia, niiden toteutustapa voi myös vaarantaa osakkeenomistajien oikeuksia tai johtaa epäoikeudenmukaiseen edun tarjoamiseen. Japanin oikeusjärjestelmä tunnistaa nämä riskit ja tarjoaa tiukan kehyksen fuusioiden laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Tässä artikkelissa syvennymme näiden oikeudellisten toimien perusteisiin, vaatimuksiin ja konkreettisiin oikeustapauksiin niiden käytännön merkityksen ymmärtämiseksi. Kaikille Japanin yritysjärjestelyihin osallistuville osapuolille näiden oikeudellisten kehysten ymmärtäminen on välttämätöntä riskienhallinnan ja asianmukaisten päätösten tekemisen kannalta. Fuusioita suunnittelevien yritysten on otettava nämä oikeudelliset riskit huolellisesti huomioon ja varmistettava, että ne toteutetaan asianmukaisilla menettelyillä ja oikeudenmukaisilla ehdoilla.

Yhteenveto Japanin Yhtiölain Mukaisesta Fuusion Kieltämisvaatimuksesta

Japanin Yhtiölain Oikeudellinen Perusta

Fuusion kieltämisvaatimus on ennaltaehkäisevä oikeudellinen toimenpide, jolla pyritään estämään fuusion toteutuminen ennen sen voimaantuloa. Tämä järjestelmä on luotu pääasiassa suojelemaan osakkeenomistajia mahdollisilta haitoilta. Japanin yhtiölaki määrittelee selkeästi tämän kieltämisvaatimuksen oikeudellisen perustan. Japanin yhtiölain pykälät 784-2, 796-2 ja 805-2 antavat osakkeenomistajille, jotka vastustavat fuusiota, oikeuden vaatia sen estämistä, jos fuusio rikkoo lakia tai yhtiön sääntöjä ja jos osakkeenomistajille voi koitua siitä haittaa.

Nämä pykälät määrittelevät kaksi keskeistä vaatimusta, jotta kieltämisvaatimus voidaan hyväksyä. Ensimmäinen on “lain tai yhtiön sääntöjen rikkominen” ja toinen on “osakkeenomistajille koituva haitan uhka”. Erityisesti jälkimmäinen vaatimus mahdollistaa kieltämisvaatimuksen esittämisen, vaikka muodollista lain rikkomista ei olisikaan, jos fuusio on osakkeenomistajille olennaisesti epäoikeudenmukainen, laajentaen näin osakkeenomistajien suojan piiriä. Tämä “osakkeenomistajille koituva haitan uhka” -sääntö osoittaa, että suojan kohteena on paitsi menettelyn laillisuus myös fuusion olennaisen oikeudenmukaisuuden turvaaminen. Näin osakkeenomistajat voivat käyttää oikeudellisia keinoja estääkseen fuusion toteutumisen, jos sen sisältö katsotaan huomattavan epäoikeudenmukaiseksi, vaikka se näyttäisi olevan täysin lainmukainen. Tämä on tärkeä mekanismi, joka poistaa etukäteen mahdollisuuden, että fuusio vahingoittaisi osakkeenomistajien etuja, ja toteuttaa tehokkaampaa osakkeenomistajien suojaa.

Kieltämisvaatimuksen Vaatimukset ja Menettelyt

Fuusion kieltämisvaatimuksen hyväksymiseksi on täytettävä tietyt vaatimukset, ja menettelyyn liittyy tiukat aikarajoitukset.

Vaatimuksina ovat ensinnäkin, että fuusiotoimi rikkoo Japanin lakia tai yhtiön sääntöjä. Tämä viittaa fuusiomenettelyn oikeudellisiin virheisiin. Toiseksi, jos fuusio aiheuttaa osakkeenomistajille merkittävää haittaa, se voi olla kieltämisvaatimuksen peruste. Tämä “osakkeenomistajille koituva haitan uhka” kattaa monenlaisia syitä, kuten fuusiosuhteen epäoikeudenmukaisuuden, fuusion tarkoituksen sopimattomuuden tai mahdollisuuden, että fuusio heikentää merkittävästi yrityksen arvoa.

Menettelyllisesti kieltämisvaatimuksen ajankohta on erittäin tärkeä. Japanin yhtiölain pykälän 798 mukaan kieltämisvaatimus on esitettävä ennen kuin fuusion voimaantulo tapahtuu. Tämä korostaa kieltämisvaatimuksen ennaltaehkäisevää luonnetta, joka pyrkii ratkaisemaan ongelmat ennen fuusion oikeudellista voimaantuloa. Tämä tiukka aikarajoitus tarkoittaa, että osakkeenomistajien ja muiden osapuolten, jotka haluavat estää fuusion, on kerättävä nopeasti tietoa, tehtävä oikeudellisia arvioita ja toimittava ripeästi. Kun fuusion voimaantulo on tapahtunut, kieltämisvaatimus ei ole enää mahdollinen, ja myöhempi oikeudellinen apu rajoittuu tiukempiin vaatimuksiin perustuvaan fuusion mitätöintikanteeseen. Näin ollen fuusiota harkitsevien yritysten näkökulmasta, kun tämä ajanjakso on ohitettu, kieltämisvaatimuksen riski poistuu ja oikeudellinen vakaus lisääntyy. Tämä aikarajoitus vaatii strategista harkintaa fuusion etenemisessä.

Japanilaiset Oikeustapaukset Fuusion Estämisestä

Japanilaiset tuomioistuimet ovat fuusion estämistä koskevissa vaatimuksissa tarkastelleet paitsi lakien rikkomuksia, myös fuusion olennaista oikeudenmukaisuutta ja järkevyyttä. Seuraavassa esitellään muutamia merkittäviä oikeustapauksia.

Fuusiosuhteen Oikeudenmukaisuus

Tokion käräjäoikeuden 3. helmikuuta 1991 antama päätös osoitti, että jos fuusiosuhde on huomattavan epäoikeudenmukainen, osakkeenomistajat saattavat kärsiä haittaa, mikä voi olla peruste fuusion estämiselle. Tämä päätös korostaa, kuinka tärkeää on, että fuusiosuhteen laskenta perustuu objektiivisiin ja järkeviin perusteisiin. Tuomioistuin osoitti valmiutensa arvioida paitsi muodollista laskentaprosessia, myös sen olennaista oikeudenmukaisuutta.

Fuusion Tavoitteen Epäoikeudenmukaisuus

Tokion käräjäoikeuden 23. lokakuuta 2003 antama päätös vihjasi, että jos fuusio toteutetaan epäoikeudenmukaisella tarkoituksella, esimerkiksi vain tiettyjen osakkeenomistajien etujen ajamiseksi, estämisvaatimus voidaan hyväksyä. Tämä osoittaa, että fuusiolla on oltava oikeutettu liiketoiminnallinen tarkoitus, eikä tuomioistuin hyväksy fuusioita, jotka toteutetaan vain johdon tai tiettyjen osakkeenomistajien etujen vuoksi.

Fuusion Tarpeellisuuden Puute

Tokion käräjäoikeuden 15. syyskuuta 2015 antama päätös osoitti, että jos fuusiolle ei ole järkevää tarvetta, eli jos ei ole selkeää syytä, joka edistäisi yrityksen arvon kasvua, estämisvaatimus voidaan hyväksyä. Tämä päätös vihjaa, että myös fuusion liiketoiminnallinen järkevyys on tarkastelun kohteena, ja yrityksillä on vastuu selittää fuusion taloudellinen järkevyys selkeästi.

Tietojen Riittämätön Julkistaminen

Tokion käräjäoikeuden 25. kesäkuuta 2020 antama päätös totesi, että jos osakkeenomistajilla ei ole riittävästi tietoa tehdäkseen asianmukaisia päätöksiä fuusiosta, se voi olla peruste estämisvaatimukselle. Tämä korostaa läpinäkyvyyden ja tiedonantovelvollisuuden merkitystä fuusion päätöksentekoprosessissa. Yrityksillä on velvollisuus tarjota riittävästi tietoa, jotta osakkeenomistajat voivat tehdä perusteltuja päätöksiä.

Oikeustapausten Osoittamat Suuntaukset

Nämä päätökset osoittavat, että japanilaiset tuomioistuimet tarkastelevat fuusion estämisvaatimuksia monipuolisesti, eivätkä rajoitu pelkästään menettelylliseen lainmukaisuuteen, vaan arvioivat myös fuusion olennaista oikeudenmukaisuutta, järkevyyttä ja läpinäkyvyyttä. Erityisesti vaatimus “osakkeenomistajien mahdollisesta haitasta” tarkoittaa, että tuomioistuin tarkastelee yrityksen strategisia ja taloudellisia päätöksiä, kuten fuusiosuhteen oikeudenmukaisuutta, fuusion tavoitteen oikeutusta, liiketoiminnallista tarpeellisuutta ja tietojen riittävyyttä. Tämä vahvistaa vähemmistöosakkeenomistajien suojelua ja vaatii yrityksiä tarkistamaan fuusion laillisuuden lisäksi myös sen olennaista oikeudenmukaisuutta ja järkevyyttä perusteellisesti. Yritysten on oltava valmiita objektiivisesti ja järkevästi selittämään, miten fuusio hyödyttää osakkeenomistajia.

Yhteenveto Japanin yhdistymisen mitätöimiskanteesta

Japanin yhtiöoikeuden oikeudellinen perusta

Fuusion mitättömyyden kanne on oikeudellinen keino, jolla pyritään tekemään jo voimaan tulleesta fuusiosta mitätön tulevaisuuden osalta, jos siinä on ollut merkittävä virhe. Tämä kanne toimii viimeisenä keinona, kun ongelma ilmenee fuusion voimaantulon jälkeen. Japanin yhtiöoikeuden 802 §:n (Heisei 17, 2005) mukaan fuusion mitättömyyttä voidaan vaatia ainoastaan kanteella, jos on olemassa lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen liittyviä tosiseikkoja tai jos fuusio on toteutettu huomattavan epäoikeudenmukaisella tavalla.

Tämä pykälä määrittelee perusteet mitättömyyskanteelle. Kuten kieltokanteessa, mainitaan “lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen liittyvät tosiseikat”, mutta toinen vaatimus, “huomattavan epäoikeudenmukainen tapa”, viittaa siihen, että vaaditaan korkeampaa epäoikeudenmukaisuuden tasoa, eli virhettä, joka horjuttaa fuusion perustaa. Koska fuusion mitättömyyden kanne pyrkii kumoamaan jo päättyneen ja monia oikeudellisia suhteita muodostaneen fuusion voimaantulon, sen vaatimukset ovat tiukemmat kuin kieltokanteen.

Lisäksi Japanin yhtiöoikeuden 808 § (Heisei 17, 2005) säätää, että tuomioistuin voi hylätä kanteen, jos mitättömyyden syynä oleva tosiseikka on poistunut tai jos se katsoo sen muuten aiheelliseksi. Tämä säännös osoittaa tuomioistuimen laajan harkintavallan fuusion mitättömyyden kanteessa ja heijastaa Japanin oikeusjärjestelmän painotusta fuusion vakaudelle. Vaikka mitättömyyden syy olisi olemassa, tuomioistuin voi hylätä kanteen, jos se katsoo fuusion säilyttämisen olevan asianmukaista. Tämä tarkoittaa, että kun fuusio on kerran tullut voimaan, sen myöhempi mitätöinti voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan ja kolmansille osapuolille, joten oikeudellinen vakaus asetetaan etusijalle. Tuomioistuin arvioi mitättömyyden syyn vakavuutta, korjattavuutta ja mitätöinnin aiheuttaman häiriön laajuutta kokonaisvaltaisesti tehdessään lopullisen päätöksen.

Mitättömyysperusteet ja menettelytavat Japanissa

Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti perusteita, joiden nojalla sulautumisen mitättömyyttä koskeva kanne voidaan hyväksyä, sekä menettelyjä, joita kanteen nostaminen edellyttää. Sulautumisen mitättömyys eroaa merkittävästi kieltokanteesta, koska sulautuminen on jo tullut voimaan.

Mitättömyysperusteisiin kuuluu ensinnäkin se, että sulautumismenettely on olennaisesti ristiriidassa Japanin lakien tai yhtiön yhtiöjärjestyksen kanssa. Tähän sisältyy esimerkiksi tilanne, jossa osakkeenomistajien kokouksen erityispäätös sulautumisen hyväksymiseksi ei ole suoritettu asianmukaisesti (Japanin yhtiölaki, 797 § ja 795 §) tai velkojien suojamenettelyssä on ollut merkittäviä puutteita (Japanin yhtiölaki, 800 §). Lisäksi sulautumisen mitättömyysperusteena voi olla se, että sulautuminen on toteutettu äärimmäisen epäoikeudenmukaisella tavalla. Tämä viittaa sulautumisen keskeisiin, olennaisiin virheisiin, kuten huomattavaan epäoikeudenmukaisuuteen sulautumissuhteessa.

Menettelyllisesti kanteen nostamisen ajankohta on tarkasti määritelty. Japanin yhtiölain 801 §:n mukaan mitättömyyskanteen on oltava nostettu kuuden kuukauden kuluessa sulautumisen voimaantulopäivästä. Tämä määräaika on ehdoton, eikä kanteen nostaminen ole mahdollista sen jälkeen. Lisäksi Japanin yhtiölain 808 §:n mukaan sulautumisen mitättömyyttä voidaan vaatia ainoastaan kanteella. Tämä tarkoittaa, että sulautumisen oikeudellisen vakauden varmistamiseksi mitättömyyttä on aina vaadittava oikeudenkäynnin kautta, eikä yksityinen sopimus tai yksipuolinen väite voi kumota sulautumisen voimaa.

Mitättömyyden vaikutuksista on tärkeä piirre. Japanin yhtiölain 804 §:n mukaan, vaikka sulautuminen todettaisiin mitättömäksi, sen vaikutukset lakkaavat vain tulevaisuuden osalta. Tämä tarkoittaa, että sulautumisen voimassaoloaikana tehdyt toimet tai syntyneet oikeudet ja velvollisuudet eivät pääsääntöisesti muutu. Lisäksi Japanin yhtiölain 807 §:n mukaan, vaikka sulautuminen todettaisiin mitättömäksi, se ei vaikuta sulautumisen voimaantulon jälkeen syntyneisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Lisäksi Japanin yhtiölain 805 §:n mukaan mitättömyyttä ei voida vedota vilpittömässä mielessä olevaan kolmanteen osapuoleen. Tämä on tärkeä periaate, joka suojaa kolmansia osapuolia, jotka ovat tehneet kauppoja uskoen sulautumisen olevan voimassa.

Periaate, jonka mukaan sulautumisen mitättömyys “menettää vaikutuksensa vain tulevaisuuden osalta,” heijastaa Japanin yhtiölain vahvaa pyrkimystä varmistaa sulautumisen vakaus. Tämän periaatteen ansiosta, vaikka sulautuminen todettaisiin mitättömäksi sen jälkeen, kun uusi oikeushenkilö on aloittanut liiketoimintansa, aiemmin solmitut sopimukset, syntyneet velat ja saatavat tai kolmansien osapuolten kanssa tehdyt liiketoimet eivät muutu takautuvasti mitättömiksi. Näin yritykset voivat minimoida häiriöt aiemmissa liiketoimissa ja ylläpitää liiketoiminnan jatkuvuutta tietyssä määrin, vaikka sulautuminen todettaisiin mitättömäksi. Tämä järjestelmän suunnittelu ottaa huomioon sulautumisen kaltaisen laajamittaisen organisaatiouudistuksen merkittävän vaikutuksen taloudelliseen toimintaan ja pyrkii poistamaan oikeudellista epävarmuutta mahdollisimman paljon.

Oikeustapaukset Japanissa koskien fuusion mitätöintiä

Oikeustapaukset, jotka käsittelevät fuusion mitätöintiä Japanissa, tarjoavat tärkeitä ohjeita siitä, milloin fuusio voidaan katsoa laillisesti mitättömäksi tai milloin se säilyy voimassa.

Fuusiomenettelyn virheet

Japanin korkeimman oikeuden 17. heinäkuuta 2007 antama päätös totesi, että merkittävät virheet fuusiomenettelyssä voivat olla syy fuusion mitätöintiin. Tämä päätös korostaa, että fuusion keskeisten menettelyjen, kuten osakkeenomistajien kokouksen koollekutsumisen ja päätöksentekotapojen, tiukka noudattaminen on välttämätöntä. Menettelyvirheet vaikuttavat fuusion pätevyyteen yleensä vain, jos ne merkittävästi estävät osakkeenomistajien oikeuksien käyttämistä päätöksentekoprosessissa.

Fuusiosuhteen epäoikeudenmukaisuus

Japanin korkeimman oikeuden 2. joulukuuta 2010 antama päätös osoitti, että jos fuusiosuhde on huomattavan epäoikeudenmukainen, se voi olla syy fuusion mitätöintiin. Tämä päätös selvensi, että fuusiosuhteen oikeudenmukaisuus voi olla peruste paitsi kieltokanteelle, myös jo toteutuneen fuusion mitätöinnille. Kuitenkin “huomattavan epäoikeudenmukaisuuden” kriteeri tulkitaan yleensä tiukemmin mitätöintiperusteena kuin kieltokanteen tapauksessa. Tämä johtuu siitä, että fuusion mitätöinti voi aiheuttaa yhteiskunnallista hämmennystä ja vaikuttaa jo muodostuneisiin oikeudellisiin suhteisiin.

Velkojien suojamenettelyn puutteet

Osakan käräjäoikeuden 28. maaliskuuta 2018 antama päätös totesi, että merkittävät puutteet velkojien suojamenettelyssä voivat olla syy fuusion mitätöintiin. Velkojien suojamenettely on tärkeä prosessi, joka varmistaa, ettei fuusio vahingoita velkojien etuja, ja sen puutteet vaikuttavat suoraan fuusion pätevyyteen. Erityisesti, jos velkojille ei ole asianmukaisesti annettu mahdollisuutta esittää vastalauseita fuusiolle, ja tämä virhe merkittävästi loukkaa velkojien oikeuksia, se voi olla mitätöintiperuste.

Oikeustapausten osoittamat suuntaukset

Nämä oikeustapaukset Japanissa koskien fuusion mitätöintiä osoittavat, että Japanin tuomioistuimet painottavat sekä menettelyllistä laillisuutta että sisällöllistä oikeudenmukaisuutta arvioidessaan fuusion pätevyyttä. Japanin korkein oikeus on tunnustanut sekä fuusiomenettelyn virheet (Japanin yhtiölaki, 802 §) että huomattavan epäoikeudenmukaiset fuusiosuhteet (Japanin yhtiölaki, 802 §) mitätöintiperusteiksi, mikä tarkoittaa, että sekä “miten fuusio toteutettiin” että “millä sisällöllä se toteutettiin” tarkastellaan tiukasti. Kuitenkin, koska jo voimaan tulleen fuusion mitätöinti vaikuttaa merkittävästi yritystoimintaan, mitätöintiperusteen on oltava “huomattava” virhe, eli sellainen vakava puute, joka horjuttaa fuusion perustaa. Tämä viittaa siihen, että yritysten on fuusion toteuttamisessa pyrittävä paitsi menettelyllisten virheiden välttämiseen, myös erittäin korkeaan oikeudenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen esimerkiksi fuusiosuhteiden laskennassa ja muissa sisällöllisissä ehdoissa.

Japanilaisen Lainsäädännön Mukainen Sulautumisen Kieltämisen ja Sulautumisen Mitättömyyden Vertailu

Sulautumisen kieltämistä koskeva vaatimus ja sulautumisen mitättömyyttä koskeva kanne ovat molemmat oikeudellisia keinoja sulautumista vastaan Japanissa, mutta niiden tarkoitus, vaatimuksen ajankohta, kohteena olevan virheen luonne ja oikeudelliset vaikutukset eroavat selvästi toisistaan. Sulautumisen kieltäminen pyrkii estämään sulautumisen toteutumisen ennen sen tapahtumista, kun sen epäoikeudenmukaisuus tai laittomuus on havaittu. Tämä on ennaltaehkäisevä toimenpide, joka vaatii nopeaa toimintaa, ja jos sulautuminen toteutuu, kieltämisvaatimuksen mahdollisuus menetetään.

Toisaalta sulautumisen mitättömyyttä koskeva kanne kohdistuu jo voimaan tulleeseen sulautumiseen, jossa on havaittu merkittävä virhe, ja se pyrkii tekemään sulautumisen mitättömäksi tulevaisuudessa. Mitättömyyttä koskeva kanne on jälkikäteinen toimenpide, ja sulautumisen vakauden huomioon ottamiseksi siihen kohdistuu tiukemmat vaatimukset. Lisäksi, vaikka mitättömyyttä koskeva kanne hyväksyttäisiin, sen vaikutukset ulottuvat vain tulevaisuuteen, mikä suojaa sulautumisen jälkeisten liiketoimien vakautta.

Yhteenveto

Japanin yrityslain mukaiset sulautumisen kieltämisvaatimukset ja sulautumisen mitätöintikanteet ovat erittäin tärkeitä oikeudellisia keinoja, jotka suojaavat osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien oikeuksia yritysten sulautumisprosessissa. Nämä järjestelmät varmistavat, että sulautumiset toteutetaan lainmukaisesti ja oikeudenmukaisesti, ja ne ovat olennaisia Japanin yrityshallinnon terveyden ylläpitämisessä. Sulautumisen suunnitteluvaiheesta aina voimaantulon jälkeiseen aikaan asti on olemassa asianmukaisia oikeudellisia toimenpiteitä, joiden avulla yritykset voivat hallita riskejä ja sidosryhmät voivat suojata omia etujaan.

Sulautumisen kieltämisvaatimus toimii ennaltaehkäisevänä keinona, joka osoittaa sulautumisen epäoikeudenmukaisuuden tai laittomuuden ennen sen toteuttamista ja pyrkii estämään sulautumisen. Toisaalta sulautumisen mitätöintikanne on jälkikäteinen oikeussuojakeino, joka vaatii jo voimaan tulleen sulautumisen mitätöimistä tulevaisuudessa, jos siinä on ollut merkittäviä virheitä. Näillä kahdella on selkeät erot tavoitteissaan, vaatimusten ajankohdassa, kohteena olevien virheiden luonteessa ja oikeudellisissa vaikutuksissa. Japanin tuomioistuimet tarkastelevat näitä kanteita tiukasti paitsi menettelyllisen laillisuuden myös sulautumisen olennaisen oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden osalta.

Monolith Law Office omaa laajan kokemuksen tämän aiheen parissa työskentelevien asianajajien toiminnasta Japanissa, palvellen lukuisia asiakkaita. Erityisesti toimistossamme on useita englanninkielisiä asianajajia, joilla on ulkomainen asianajajapätevyys, ja he voivat tarjota kansainvälisille asiakkaille asiantuntevaa ja yksityiskohtaista tukea Japanin monimutkaisessa yrityslaissa, erityisesti sulautumisiin liittyvien riitojen ratkaisemisessa. Japanin yrityslaki on monimutkaisuutensa ja ainutlaatuisen tulkintansa vuoksi vaikeasti ymmärrettävä ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille. Toimistomme laatii parhaan mahdollisen oikeudellisen strategian yrityksenne tilanteeseen ja tukee sen toteuttamista voimakkaasti, kun kohtaatte tällaisia oikeudellisia haasteita.