Kotihoidon palveluntarjoajien M&A:ssä käytettävät pääasialliset kaavat ja niiden väliset erot

Hoiva-alalla, joka on rakenteeltaan pienyrittäjävaltainen, on useita ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat alaan. Näitä ovat muun muassa Heisei 23 (2011) vuoden ikääntyneiden asumisen vakauden turvaamista koskevan Japanin lain uudistukset, jotka ovat kiristäneet kilpailua vanhusten hoitolaitosten kesken, krooninen työvoimapula ja rekrytointikustannusten kasvu sekä kolmen vuoden välein tarkistettavat hoivapalkkioiden uudistukset. Erityisesti suurten toimijoiden M&A-toimet ovat vilkastuneet tällä alalla.

Hoiva-alan M&A:n tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa liiketoimintaa harjoittava myyjä “myy” kyseisen liiketoiminnan ostajalle. Kuitenkin tämän “myynnin” toteuttamistapa tulee arvioida tapauskohtaisesti. Liiketoiminnan siirrot, yritysjakautumiset, sulautumiset sekä myyjäyrityksen osakkeiden siirrot ovat kaikki vaihtoehtoja, joista tulee löytää kulloinkin paras ratkaisu.

Käymme läpi hoivapalveluiden M&A:n pääasialliset mallit ja selitämme kunkin mallin yleiskatsauksen.

Osan yrityksestä tekeminen M&A-kohteeksi liiketoimintakaupassa

Mitä on ‘liiketoimintakauppa’?

Liiketoimintakauppa tarkoittaa menetelmää, jossa myyjä siirtää osan (tai kaiken) liiketoiminnastaan ostajalle. Toisin sanoen, jos myyjä harjoittaa useita liiketoimintoja ja haluaa tehdä M&A-kohteeksi vain tietyn liiketoimintayksikön, esimerkiksi muut liiketoimintayksiköt tai joissakin tapauksissa muut kuin hoivapalvelut, liiketoimintakauppa on tyypillinen keino tähän.

Toisin kuin myöhemmin käsiteltävä ‘fuusio’, liiketoimintakaupassa ei siirretä yhtiön kaikkia varoja ja velkoja kerralla, vaan myyjän varat ja velat sekä kaupalliset asemat siirretään yksittäisten sopimusten kautta. Tämä tarkoittaa, että liiketoimintakauppa koostuu useista erillisistä kauppasopimuksista. Toisin sanoen, jos myyjä harjoittaa useita liiketoimintoja ja haluaa siirtää vain osan niistä ostajalle, ei ‘fuusio’ tai muu vastaava järjestely ole mahdollinen, vaan on käytettävä liiketoimintakauppaa tai myöhemmin käsiteltävää yhtiön jakautumista.

Liittyvä artikkeli: M&A ‘liiketoimintakaupan’ menettelyt selitettynä – Mitkä ovat edut ja haitat, ja mitä tulee huomioida?[ja]

Liiketoimintakaupan toteuttamiseen liittyvät menettelyt vaihtelevat osakeyhtiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen välillä.

Osakeyhtiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen liiketoimintakaupat

Ensinnäkin osakeyhtiöiden tapauksessa tarvitaan hallituksen päätös tai osakkeenomistajien erityiskokouksen päätös.

Toiseksi, yleishyödyllisten yhteisöjen tapauksessa sosiaalihuoltolaki ei sisällä liiketoimintakauppoja koskevia säännöksiä, joten osakeyhtiöiden tapaan menettelyjä ei tarvita. Kuitenkin, kun yleishyödyllinen yhteisö harjoittaa sosiaalihuoltotoimintaa, sen on sääntöjensä mukaan ilmoitettava perusomaisuutensa (esimerkiksi omistamansa kiinteistöt, joita käytetään laitoksina), joten jos liiketoimintakauppa aiheuttaa muutoksia näihin, sääntöjen muutos on tarpeen.

Lisäksi yleishyödyllisen yhteisön sääntöjen muutos vaatii yleensä neuvoston päätöksen ja prefektuurin kuvernöörin hyväksynnän. Perusomaisuuden luovutuksessa on myös saatava neuvoston päätös ja prefektuurin kuvernöörin hyväksyntä.

Huomioitavaa hoivapalveluyrityksen liiketoimintakaupassa

Lisäksi, kun kyseessä on hoivapalveluyritys, jossa omaisuuden hankinta valtiontukien avulla on yleistä, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, sisältääkö liiketoimintakaupan kohteena oleva omaisuus valtiontukien avulla hankittua omaisuutta. Tällainen omaisuus on kielletty käytettäväksi tukien myöntämistavoitteiden vastaisesti, joten periaatteessa kolmannelle osapuolelle (ostajalle) myyminen ei ole mahdollista. Tällaisissa tapauksissa on yleensä tarpeen hakea hyväksyntää omaisuuden luovutukseen sosiaali- ja terveysministeriöltä ennen liiketoimintakauppaa. Tämä hyväksyntä on saatava ennen liiketoimintakaupan toteuttamista, joten on tärkeää ajoittaa koko liiketoimintakaupan aikataulu asianmukaisesti.

Osakeyhtiön osan M&A-kohteena oleva yritysjako

Kun kyseessä on osakeyhtiöiden välinen M&A, on mahdollista käyttää yritysjakoa, jossa myyjäyhtiöstä irrotetaan “tietty liiketoimintayksikkö (johon liittyvät omistusoikeudet, saatavat, sopimussuhteet jne.)” ja siirretään ne ostajalle. Jos irrotettu liiketoiminta muodostaa uuden osakeyhtiön, puhutaan uudesta yritysjakamisesta, ja jos se liitetään ostavan yrityksen liiketoimintaan, kyseessä on sulautuva yritysjako.

Liiketoimintasiirrot ja yritysjakamiset ovat yleisiä menetelmiä osakeyhtiöiden M&A:ssa, ja ne ovat “samankaltaisia, mutta eroavat toisistaan” kahdella tavalla. Kuten alla olevassa artikkelissa on mainittu, Japanin yrityslain (日本の会社法) mukaisessa organisaation uudelleenjärjestelyssä, eli yritysjakamisessa, omaisuus siirtyy kokonaisuudessaan ilman, että jokaiselta velkojalta tarvitsee hankkia suostumusta. Tämän vuoksi on olemassa lakisääteinen velkojien suojamenettely, jossa velkojille ilmoitetaan etukäteen uudelleenjärjestelystä ja heillä on mahdollisuus esittää vastalauseita.

Liittyvä artikkeli: Liiketoimintasiirron ja yritysjakamisen hyödyt ja haitat[ja]

Toisaalta liiketoimintasiirto on niin kutsuttu yksittäinen siirto, jossa siirretään vain luetteloidut erilliset omaisuuserät, saatavat ja sopimukset, kun taas yritysjako on kokonaisvaltainen siirto, jossa omaisuus siirtyy kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden työsopimukset siirtyvät automaattisesti myyjältä ostajalle ilman, että uusia sopimuksia tarvitsee tehdä.

Kummallakin menettelyllä on omat etunsa ja haittansa sekä huomioon otettavia seikkoja, joten nämä asiat on syytä ottaa huomioon suunniteltaessa M&A-järjestelyä.

M&A, jossa kohteena on “koko yhtiön tai yhteisön kaikki osat”

Kun myyjä siirtää koko liiketoimintansa ostajalle, yleisesti käytetään imukykyistä fuusiota (uuden yhtiön perustamista) tai osakekauppaa.

Imukykyinen fuusio (uuden yhtiön perustaminen) tarkoittaa sitä, että myyjän osakeyhtiön tai yhteiskunnallisen hyvinvointiyhteisön oikeushenkilöllisyys lakkaa olemasta, ja ostaja imee kaiken liiketoiminnan. Toisin sanoen, jos myyjä harjoittaa M&A-kohteen lisäksi muita liiketoimintoja, kuten muita toimipisteitä tai joissakin tapauksissa myös hoivapalveluiden ulkopuolista liiketoimintaa, ei ainoastaan tietty toimipiste vaan myös muut toimipisteet ja hoivapalveluiden ulkopuoliset liiketoiminnat tulevat M&A:n kohteeksi.

Imukykyinen fuusio (uuden yhtiön perustaminen) on mahdollista sekä osakeyhtiöiden että yhteiskunnallisten hyvinvointiyhteisöjen kesken, mutta eri organisaatiomuotojen, kuten osakeyhtiön ja yhteiskunnallisen hyvinvointiyhteisön välillä, sitä ei voida toteuttaa. Ostajan oikeushenkilöllisyys säilyy ennallaan ja imee myyjän oikeushenkilöllisyyden tapauksessa puhutaan imukykyisestä fuusiosta, kun taas molempien myyjän ja ostajan oikeushenkilöllisyydet imeytyvät uuteen perustettavaan yhteisöön, puhutaan uuden yhtiön perustamisesta.

Osakeyhtiöiden välisessä imukykyisessä fuusiossa (uuden yhtiön perustamisessa) tarvitaan osakkeenomistajien yhtiökokouksen erityispäätös, ja yhteiskunnallisten hyvinvointiyhteisöjen välisessä imukykyisessä fuusiossa tarvitaan arviointineuvoston hyväksyvä päätös. Lisäksi, kuten liiketoiminnan luovutuksessa, voi olla tarpeen tehdä sääntömuutoksia tai hakea hyväksyntää.

Lisäksi, hoiva-alan erityiskysymyksenä, kuten yllä mainitussa liiketoiminnan luovutuksessa, voi olla tarpeen hakea lupaa paikallisilta viranomaisilta, kuten fuusion hyväksyntää tai sääntömuutosten hyväksyntää.

Osakeyhtiön ‘kaiken’ kohdistava osakekauppa M&A:ssa

Kun myyjänä on osakeyhtiö ja se siirtää koko liiketoimintansa ostajalle, ei kyse ole yhtiöoikeuden määrittelemästä suppeasta M&A:n muodosta, kuten sulautumisesta tai uuden yhtiön perustamisesta, vaan osakkeiden siirrosta, joka on usein yksinkertaisin menetelmä. Koska osakkeet ovat osa (myyjänä olevan) osakeyhtiön arvon palasia, kaikkien osakkeiden siirtäminen mahdollistaa kyseisen osakeyhtiön kaiken liiketoiminnan siirtämisen lopputuloksena. Jos ostajana oleva osakeyhtiö hankkii myyjäyrityksen kaikki osakkeet, voidaan luoda rakenne, jossa ostaja toimii emoyhtiönä ja myyjä tytäryhtiönä, muodostaen näin täydellisen emoyhtiö-tytäryhtiö -suhteen.

Tässä tapauksessa ei tarvitse muuttaa oikeushenkilöiden eikä niiden omistamien liiketoimintojen oikeudellista asemaa, vaan ainoastaan myyjäyrityksen osakkeenomistajat vaihtuvat. Tämän vuoksi periaatteessa ei tarvita muita toimenpiteitä kuin osakkeenomistajien vaihtoon liittyvät menettelyt, kuten velkojien suojatoimenpiteet tai lupa- ja hyväksyntähakemukset.

Lisäksi, koska yhteiskunnallisilla hyvinvointijärjestöillä ei ole ‘osakkeiden’ tai ‘sijoitusten’ käsitettä, voidaan neuvoston jäseniä tai hallituksen jäseniä vaihtamalla muuttaa käytännössä omistajia tai liiketoiminnan harjoittajia ja siten toteuttaa käytännössä ‘M&A’.

Yhteenveto

Hoiva-alan yritykset ja M&A-asiantuntijat, jotka harkitsevat yrityksen jatkamista M&A:n tai muiden keinojen kautta, tarvitsevat perustietoa eri järjestelyjen sisällöstä ja niiden eroista.

Kuitenkin käytännössä tarvittavat toimenpiteet ovat hyvin monimutkaisia. Suurten yrityskauppojen tai yritysjakojen yhteydessä on välttämätöntä suorittaa oikeudellinen, kirjanpidollinen ja verotuksellinen due diligence riskien hallitsemiseksi.

Tästä syystä suosittelemme konsultoimaan asianajajaa varhaisessa vaiheessa, kun aiotte toteuttaa M&A-toimenpiteitä. Lisäksi on tavallista pyytää myös valtuutettujen tilintarkastajien ja veroasiantuntijoiden apua verotuksen ja kirjanpidon asioissa.

Toimistomme toimenpiteiden esittely

Hoiva-alan yritystoiminta on ala, joka on säädelty monilla eri laeilla, kuten Japanin Hoitovakuutuslailla, Vanhusten Hyvinvointilailla ja Yhtiölailla. Monolith Lakitoimisto toimii neuvonantajana Japanin Kansallisen Hoiva-alan Yrittäjien Liitolle sekä hoiva-alan yrittäjille ympäri maata, ja meillä on laaja asiantuntemus hoiva-alan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Osake- ja yrityskauppoihin liittyvä oikeudellinen neuvonta[ja]