【Voimaantulo marraskuussa Reiwa 6 (2024)】Freelancerien suojelulaki – Mitä se on? Selitys yritysten toteuttamista toimenpiteistä

Japanin työ- ja hyvinvointiministeriön edistämän työskentelytapojen uudistuksen myötä viime vuosina työntekijöiden arvomaailma on muuttunut ja yhä useampi työskentelee freelancerina. Koronapandemian jälkeen vapaa työskentelytapa on herättänyt entistä enemmän huomiota, mikä on yksi syy tähän muutokseen.

Kun yhä useammat yritykset tekevät kauppaa freelancereiden kanssa, on tärkeää, että työnantajat noudattavat sääntöjä, jotka on asetettu freelancerien suojelemiseksi. Tätä varten ‘Freelancerien suojelulaki (uusi freelancer-laki)’ astuu voimaan marraskuussa 2024. Monet haluavat varmasti ymmärtää tämän lain pääkohdat, jotta he voivat soveltaa sitä käytäntöön nopeasti.

Tässä artikkelissa esittelemme Freelancerien suojelulain sisällön ja ohjeistukset sekä selitämme, mitä yritysten tulee ottaa huomioon lain noudattamisessa.

Mikä on Freelancer-suojalaki (uusi freelancer-laki)?

Freelancer-suojalaki (uusi freelancer-laki) on laki, joka määrittelee noudatettavat asiat pääasiassa niille yrityksille, jotka antavat työtehtäviä freelancereille. Lain virallinen nimi on “Erityisten alihankkijoiden transaktioiden oikeudenmukaisuutta koskeva laki”.

Tässä selitämme uuden freelancer-lain yleiskatsauksen.

Freelancer-suojalain tausta ja merkitys

Freelancer-suojalain säätämisen taustalla on työskentelytapojen monimuotoistuminen Japanissa. Viime vuosina yhä useammat ihmiset ovat valinneet työskennellä freelancerina yrityksessä työskentelyn sijaan. Freelancerit eivät kuitenkaan ole työnormilain “työntekijöitä”, joten he eivät ole työsuhteisiin liittyvien lakien piirissä. Toisin sanoen, he ovat heikommassa asemassa suhteessa tilaajiin verrattuna työntekijöihin. On myös totta, että monet freelancerit hyväksyvät työtehtäviä huonoilla ehdoilla tilaajien vaatimuksesta.

Tämän tilanteen perusteella freelancer-suojalaki on luotu sääntelemään ja suojelemaan freelancereita, jotta he voivat työskennellä vakituisesti ja turvallisesti yritysten alihankkijoina.

Freelancer-suojalaki hyväksyttiin Reiwa 5 -vuonna (2023) huhtikuun 28. päivänä ja astuu voimaan Reiwa 6 -vuonna (2024) marraskuun 1. päivänä.

Freelancer-suojalain ja alihankintalain ero

Alihankintalaki on laki, joka kieltää päätilaajayrityksiä aiheuttamasta haittaa alihankkijoille maksuissa tai tuotteiden vaihdossa.

Freelancerien ja alihankkijoiden suhde näyttää rakenteellisesti samankaltaiselta, joten saattaa vaikuttaa siltä, että molemmat lait sääntelevät samankaltaisia sopimussuhteita. Kuitenkin, niiden välillä on eroja, kuten pääoman vaatimuksissa.

• Alihankintalaki → Sovelletaan, kun tilaajan pääoma ylittää tietyn summan
• Uusi freelancer-laki → Ei rajoituksia tilaajan pääoman suhteen

Koska pienipääomaiset yritykset voivat tehdä sopimuksia freelancereiden kanssa ilman, että alihankintalaki pätee, freelancer-suojalaki on luotu sääntelemään kaikkia alihankkijoita, jotka antavat työtehtäviä freelancereille, ilman pääoman vaatimuksen rajoituksia, ja näin ollen suojelemaan freelancereita.

Ohjeistus freelancerien kanssa käytävään kaupankäyntiin

Kaupankäyntiin freelancerien kanssa liittyen on olemassa ohjeistus, joka on tarkoitettu toimimaan Freelancerien suojelulain (Japanese Freelancer Protection Law) edeltäjänä. Uusien sääntöjen käyttöönotossa työssä on välttämätöntä tarkistaa nämä ohjeistukset.

Esittelemme ensin freelancer-ohjeistuksen pääkohdat.

Tietoa freelancer-ohjeistuksesta

Freelancerien kaupankäyntiin liittyen on Reiwa 3 (2021) vuonna useiden ministeriöiden yhteistyönä laadittu ohjeistus, jonka tarkoituksena on luoda turvallinen työympäristö freelancereille.

Ohjeistuksen pääsisältöön kuuluu, että se tekee selväksi sovellettavat kilpailulain (Japanese Antimonopoly Law), alihankintalain (Japanese Subcontract Act) ja työsuhteisiin liittyvien lakien väliset suhteet ja määrittelee ongelmalliseksi katsottavat toimintamallit.

Viite: Japanin oikeudenmukaisen kaupankäynnin komissio ‘Ohjeistus turvallisen työympäristön luomiseksi freelancereille’ (linkki)[ja]

Alihankintalain ja kilpailulain suhde

Kun freelancerit ja yritykset käyvät kauppaa, kaikkiin kauppoihin sovelletaan yleisesti kilpailulakia. Jos yrityksen pääoma ylittää 10 miljoonaa jeniä, sovelletaan myös alihankintalakia.

Freelancer-ohjeistuksessa on esitetty alihankintalain ja kilpailulain soveltamissuhteet, ja seuraavien toimijoiden on välttämätöntä tarkistaa noudatettavat asiat:

• Freelancerien kanssa kauppaa käyvät yritykset
• Välittäjäyritykset (freelancerit ja tilaajayritykset yhteensovittavat yritykset)

Freelancer-ohjeistuksessa on esitetty perusajatukset seuraavista alihankintalain ja kilpailulain suhteeseen liittyvistä asioista:

• Ylivoimaisen aseman väärinkäytön sääntely
• Kaupankäynnin ehtojen selkeyttäminen tilauksen yhteydessä

Ja näihin lakien rikkomuksiin liittyvät ongelmalliset toimintamallit on esitetty konkreettisesti.

Työsuhteisiin liittyvien lakien suhde

Koska freelancerit eivät yleensä solmi työsopimusta, työsuhteisiin liittyviä lakeja ei sovelleta heihin periaatteessa.

Kuitenkin, jos yksittäisen tilaajan tai välittäjäyrityksen suhteessa katsotaan työnormilain (Japanese Labor Standards Law) ‘työntekijän’ määritelmän perusteella, että työsuhteisiin liittyviä lakeja voidaan soveltaa, niiden soveltaminen on mahdollista.

Freelancer-ohjeistuksessa on esitetty kriteerit ja konkreettiset ajatukset siitä, milloin henkilö voidaan tunnistaa ‘työntekijäksi’ kunkin työsuhteisiin liittyvän lain mukaan.

Freelancerien suojelulain (Japanese Freelancer Protection Law) soveltamisala ja kohderyhmä

Käsittelemme freelancerien suojelulain soveltamisalaa, mukaan lukien lain kohteena olevien freelancerien määritelmän ja kauppatapahtumien tyypit. On tärkeää varmistaa, että oma kaupankäyntinne kuuluu lain piiriin.

Freelancerin määritelmästä

Freelancerin määritelmälle ei ole olemassa lakitekstissä selkeää tai yhtenäistä määritelmää. Esimerkiksi Japanin Freelancer Guidelines -ohjeistuksessa määritelmä on seuraavanlainen:

“Freelancer” viittaa itsenäisiin yrittäjiin tai yksinyrittäjiin, joilla ei ole fyysistä liiketilaa eikä palkattua henkilökuntaa, ja jotka hyödyntävät omaa kokemustaan, tietämystään ja taitojaan ansaitakseen tuloja.

Japanin Reilun Kaupan Komissio ym. | Ohjeistus turvallisen työympäristön luomiseksi freelancereille[ja]

Toisin sanoen, freelanceriksi voidaan ymmärtää henkilö, joka ei palkkaa työntekijöitä ja joka ansaitsee toimeentulonsa solmimalla itsenäisiä alihankinta- tai urakkasopimuksia palveluidensa tarjoamiseksi.

Freelancerien suojelulain (フリーランス保護法) soveltamisala

Freelancerien suojelulain soveltamisalaan kuuluvat transaktiot ovat yritysten ja freelancerien välisiä BtoB-transaktioita (Business-to-Business), eli liiketoimijoiden välisiä kauppoja. Laki ei koske yritysten ja yksityishenkilöiden välisiä BtoC-transaktioita (Business-to-Consumer).

Konkreettisesti, lain pääasiallisena kohteena ovat ‘toimeksiantosopimukset’. Toimeksiantosopimus tarkoittaa sopimusta, jossa yritys ulkoistaa osan tai kaikki omat liiketoimintaprosessinsa ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Tätä kutsutaan yleisesti myös ulkoistamiseksi.

‘Toimeksianto’ määritellään Freelancerien suojelulaissa seuraavasti:

(第2条3項)
Tässä laissa ‘toimeksianto’ tarkoittaa seuraavia toimia:
1. Liiketoimija antaa toiselle liiketoimijalle tehtäväksi tuotteiden valmistuksen (mukaan lukien jalostus) tai informaatiotuotteiden luomisen omassa liiketoiminnassaan.
2. Liiketoimija antaa toiselle liiketoimijalle tehtäväksi palveluiden tarjoamisen omassa liiketoiminnassaan (mukaan lukien toisen liiketoimijan käyttäminen palveluiden tarjoamiseen itselleen).

Erityisiin alihankkijoihin liittyvien liiketoimien oikeudenmukaisuudesta annettu laki｜e-Gov lainhaku[ja]

Toimeksiantosopimus on yleisnimitys urakkasopimuksille ja valtuutussopimuksille, ja sitä käytetään useimmissa freelancer-transaktioissa.

Freelancer Protection Actin kohdehenkilöt

Freelancer Protection Act soveltuu liiketoimiin, jotka liittyvät “erityisiin alihankkijoihin” ja heidän vastaanottamiinsa tehtäviin. Freelancer Protection Act määrittelee erityiset alihankkijat seuraavasti:

(2 artiklan 1 momentti)
Tässä laissa “erityinen alihankkija” tarkoittaa liiketoimintakumppania, joka on palvelun tarjoaja ja joka täyttää seuraavista kohdista jonkin:
1. Henkilö, joka toimii yksin ilman työntekijöitä
2. Oikeushenkilö, jolla ei ole muita johtajia (hallituksen jäseniä, toimitusjohtajia, johtavia virkamiehiä, toimihenkilöitä, tarkastajia tai vastaavia, jotka mainitaan 6 momentin 2 kohdassa) kuin yksi edustaja, eikä käytä työntekijöitä

Erityisiin alihankkijoihin liittyvien liiketoimien oikeudenmukaisuudesta annettu laki｜e-Gov lainhaku[ja]

Toisin sanoen, se, katsotaanko henkilö erityiseksi alihankkijaksi vai ei, riippuu suuresti siitä, onko hänellä työntekijöitä vai ei. Freelanceriksi kutsutaan yleensä henkilöä, joka täyttää nämä erityisen alihankkijan kriteerit.

Lisäksi, yritykset, jotka ulkoistavat tehtäviä erityisille alihankkijoille, tunnetaan palvelun ulkoistajina. Yritykset, jotka tekevät kauppaa freelancerien kanssa, kuuluvat tähän kategoriaan.

Freelancerien suojelulain (Japanese Freelancer Protection Law) pääkohdat ja yritysten toteutettavat toimenpiteet

Freelancerien suojelulain voimaantulon myötä on tärkeää, että yritykset toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä. Tässä artikkelissa käymme läpi seitsemän keskeistä toimenpidettä, jotka yritysten tulisi ottaa huomioon lain vaatimusten mukaisesti. Varmista, että olet perillä näistä toimenpiteistä.

Kaupankäynnin ehtojen selventäminen

Kun yritys tilaa palveluita freelancerilta, sen on selkeästi ilmoitettava kaupankäynnin ehdot (Japanin Freelancerien Suojelulain (令和元年(2019)) 3 artiklan 1 momentti). Ehtojen ilmoittamistapa voi olla kirjallisesti tai sähköisesti (esimerkiksi sähköpostitse).

Selvitettävät asiat ovat seuraavat:

• Palvelun sisältö
• Palkkion määrä
• Maksupäivä
• Japanin Reilun Kaupan Komission sääntöjen määrittelemät muut asiat

Jos kaupankäynnin ehdot on ilmoitettu sähköisesti, mutta freelancer pyytää niitä kirjallisesti, ehdot on välittömästi ilmoitettava uudelleen kirjallisessa muodossa (sama pykälä 2 momentti).

Sopimuksen muodosta tai osapuolten asemasta riippumatta nämä säännöt koskevat kaikkia palveluiden tilaajia.

Palkkion maksupäivämäärä

Kun yritys on tilannut palvelun freelancerilta, sen on määriteltävä palkkion maksupäivämääräksi 60 päivän sisällä palvelun vastaanottamisesta ja mahdollisimman lyhyessä ajassa (Japanilainen Freelancerien Suojelulaki, artikla 4, kohta 1).

On tärkeää huomata, että tämän ajanjakson laskenta alkaa riippumatta siitä, suoritetaanko vastaanotetulle palvelulle tarkastus tai laadunvalvonta.

Lisäksi, jos palvelu on alihankittu uudelleen, alkuperäisen tilauksen maksupäivämäärästä on laskettava palkkion maksupäivämääräksi 30 päivän sisällä ja mahdollisimman lyhyessä ajassa (sama pykälä, kohta 3).

Tämän säännön ansiosta myös uudelleen alihankinnassa tapahtuvat palkkion maksuviivästykset on estetty.

Alaanottajien noudatettavat säännöt

Freelancerien suojelulain (フリーランス保護法) mukaan, kun pitkäaikaisia toimeksiantoja tehdään, on määritelty alaanottajien noudatettavat säännöt, jotta freelancerit eivät kärsisi haittaa (Freelancerien suojelulain 5. artiklan 1. momentti).

Näitä noudatettavia sääntöjä ovat seuraavat:

• Freelancerin syyksi luettavissa olevista syistä riippumaton kieltäytyminen suorituksen vastaanottamisesta
• Freelancerin syyksi luettavissa olevista syistä riippumaton palkkion vähentäminen
• Freelancerin syyksi luettavissa olevista syistä riippumaton tuotteiden palauttaminen
• Merkitsevästi tavanomaista markkinahintaa alhaisemman palkkion määrääminen perusteettomasti
• Perustelematon pakottaminen ostamaan tiettyjä tavaroita tai käyttämään palveluita

Lisäksi, toimeksiannon kestosta riippumatta, toimeksiantajan ei tule aiheuttaa perusteettomasti haittaa tietyille alaanottajille seuraavilla toimilla (sama artiklan 2. momentti):

• Freelancerin taloudellisten etujen, kuten rahan tai palveluiden, perusteeton hyödyntäminen omaksi edukseen
• Freelancerin syyksi luettavissa olevista syistä riippumaton suorituksen sisällön muuttaminen tai uudelleen tekemisen vaatiminen

Huomioitavaa on, että soveltuvan toimeksiannon keston määrittely odottaa vielä tulevaa hallituksen asetusta.

Tarkka rekrytointitiedon esittäminen

Freelancerien rekrytoinnissa on tärkeää välttää harhaanjohtavia tai väärinkäsityksiä aiheuttavia tietoja mainonnassa ja muissa ilmoituksissa (Japanin Freelancerien suojelulaki, artikla 12, kohta 1).

Lisäksi on varmistettava, että tiedot ovat tarkkoja ja ajantasaisia (sama artikla, kohta 2).

Näiden säännösten myötä freelancerien rekrytoinnissa noudatetaan samankaltaista suojaa kuin Japanin työllisyysvakauslain mukaisessa työntekijöiden rekrytoinnissa, jossa työehdot on esitettävä selkeästi.

Huomioonottaminen raskauden, synnytyksen, lastenhoidon ja hoivan osalta

Freelancerien suojelulain (Japanese Freelancer Protection Law) mukaan raskaana oleville, synnyttäneille, lasta hoitaville ja hoivaa tarvitseville tarjotaan samanlaista suojaa kuin työntekijöille.

Kun freelancer, joka on saanut tehtävän tietyn ajanjakson yli, esittää pyynnön, tehtävän antajan on otettava huomioon freelancerin mahdollisuus yhdistää työ raskauteen, synnytykseen, lastenhoitoon ja hoivaan ja tarjottava tilanteeseen sopivaa huomioonottamista (Japanese Freelancer Protection Law, artikla 13, kohta 1). Soveltamisjakso määritellään myöhemmin hallituksen asetuksella.

Lisäksi, vaikka tehtävän kesto ei täyttäisi hallituksen asetuksessa määriteltyä aikaa, tehtävän antajalla on velvollisuus pyrkiä tarjoamaan tarvittavaa huomioonottamista, jotta freelancer pystyy yhdistämään työn lastenhoidon ja hoivan kanssa (sama artikla, kohta 2).

Häirinnän torjuntaan liittyvän järjestelmän kehittäminen

Tilaajien on varmistettava, että freelancereiden työympäristöä ei vahingoiteta häirinnän seurauksena, ja heidän on kehitettävä tarvittavia toimenpiteitä, kuten neuvontajärjestelmän, tämän estämiseksi (Japanin Freelancerien Suojelulaki, artikla 14, kohta 1).

Japanin Freelancerien Suojelulaissa mainitut häirinnän konkreettiset muodot ovat seuraavat:

• Seksuaalinen häirintä (seksuaalinen ahdistelu)
• Raskauden aikainen häirintä (raskausajan ahdistelu)
• Työpaikkakiusaaminen (valta-aseman väärinkäyttö)

On kiellettyä purkaa sopimus tai kohdella freelancereita muulla heille epäedullisella tavalla sen perusteella, että he ovat pyytäneet neuvontaa häirinnästä tai muusta vastaavasta syystä (sama artikla, kohta 2).

Irtisanomisen ennakkovaroitus

Japanilaisessa Freelancer-uudessa laissa (フリーランス新法) on säädetty työsopimuksessa olevan irtisanomisvaroituksen kaltaisia määräyksiä.

Jatkuvissa toimeksiantosuhteissa freelancerin kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomisen tai sopimuksen uusimatta jättämisen yhteydessä on periaatteessa ilmoitettava vähintään 30 päivää etukäteen (Japanilainen Freelancerin suojelulaki, 第16条1項 (2023)).

Lisäksi, jos freelancer pyytää irtisanomisen syytä, tilaajan on ilmoitettava syy viivytyksettä (sama pykälä, 第2項).

Rangaistukset freelancereiden suojelulain (フリーランス保護法) rikkomisesta

Mikäli freelancereiden suojelulakia rikotaan, freelancerin ilmoituksen perusteella viranomaiset voivat suorittaa tarkastuksia ja tarvittaessa antaa suosituksia tai määräyksiä toimenpiteistä.

Jos määräyksiä rikotaan tai tarkastuksista kieltäydytään, voidaan määrätä enintään 500 000 jenin sakko, joten varovaisuus on tarpeen.

Yhteenveto: Konsultoi asianajajaa freelancerien suojelulain (Japanese Freelancer Protection Law) toimenpiteistä

Freelancerien suojelulaki on laki, joka on suunniteltu luomaan vakaa työympäristö freelancereille asettamalla sääntöjä työn tilaajille. On tärkeää tarkistaa pääkohdat ja ohjeistukset, jotka toimivat indikaattoreina muiden lakien soveltamiselle, ja rakentaa asianmukainen toimintajärjestelmä.

Kuitenkin, vaikka freelancerien suojelulaki on hyväksytty, sen tarkkoja vaatimuksia koskevat yksityiskohdat odottavat vielä Japanin Fair Trade Commissionin sääntöjen ja Japanin Ministry of Health, Labour and Welfare -ministeriön määräysten vahvistamista.

Yritykset, jotka tekevät kauppaa freelancereiden kanssa, joutuvat jatkossakin mukauttamaan toimintaansa tilanteen mukaan. Väärät päätökset voivat johtaa rangaistuksiin ja aiheuttaa yritykselle merkittävää haittaa. Siksi suosittelemme, että konsultoit asianajajaa freelancerien suojelulain mukaisia toimenpiteitä suunnitellessasi.

Esittelyssä toimistomme ratkaisut

Monolith Lakitoimisto yhdistää IT-alan, erityisesti internetin, ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarjotakseen ainutlaatuisia ja tehokkaita oikeudellisia palveluita. Työelämän monimuotoistumisen myötä työoikeus on saanut viime aikoina yhä enemmän huomiota. Tarjoamme ratkaisuja työoikeuden alalla ja kerromme niistä tarkemmin alla olevassa artikkelissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysoikeudelliset palvelut[ja]