Japanin yhtiölain mukainen osakkeiden luovutuksen oikeudellinen kehys

Osakeyhtiöiden osakkeiden siirto on keskeinen elementti yritysten hallinnossa ja sijoitustoiminnassa Japanin yrityslain (平成18年(2006)) mukaan. Osakkeenomistajille osakkeiden siirto tarjoaa pääasiallisen keinon sijoitetun pääoman takaisin saamiseksi. Japanin yrityslaki takaa periaatteessa osakkeiden vapaan siirrettävyyden, mutta tietyntyyppisiin osakkeisiin voi liittyä siirtoon liittyviä rajoituksia. Ulkomaisten sijoittajien, jotka investoivat japanilaisiin yrityksiin, on erittäin tärkeää ymmärtää nämä osakkeiden siirtoa koskevat oikeudelliset säännöt tarkasti. Erityisesti siirtoon rajoitettujen osakkeiden hyväksymismenettely, osakasluettelon asianmukainen hallinta sekä ulkomaisten sijoittajien erityiset ilmoitusvelvollisuudet Japanin ulkomaanvaluutta- ja ulkomaankauppalain (外為法) mukaisesti ovat välttämättömiä tietoja odottamattomien oikeudellisten riskien välttämiseksi. Tämä yksityiskohtainen opas on luotu auttamaan englanninkielisiä, japanin kieltä opiskelevia ymmärtämään Japanin yrityslain mukaisen osakkeiden siirron monimutkaisia näkökohtia. Opas selittää selkeästi ja ymmärrettävästi Japanin oikeusjärjestelmän perusperiaatteet osakkeiden siirrosta, siirtoon rajoitettujen osakkeiden erityismenettelyt, osakasluettelon roolin sekä ulkomaisten sijoittajien kohtaamat erityiset säännökset, viitaten konkreettisiin lakipykäliin.

Osakekaupan perusperiaatteet ja vastustamisvaatimukset Japanissa

Osakkeiden vapaan siirron periaate

Japanin yhtiölaki määrittelee, että osakeyhtiön osakkeet voidaan periaatteessa siirtää vapaasti. Tämä periaate on tärkeä, sillä se turvaa osakkeenomistajille mahdollisuuden realisoida sijoituksensa ja edistää osakesijoittamista. Vapaan siirron periaate on kirjattu Japanin yhtiölain 127. pykälään.

Japanin yhtiölain 127. pykälä toteaa yksinkertaisesti, että “osakkeet voidaan siirtää”, mikä osoittaa, että osakkeiden siirto on periaatteessa vapaa. Tämä säännös luo perustan osakkeenomistajille hallita sijoituksiaan joustavasti ja varmistaa osakkeiden likviditeetin markkinoilla.

Vapaan siirron periaate ei ainoastaan suojaa osakkeenomistajien oikeuksia, vaan se on myös tärkeä oikeudellinen perusta koko pääomamarkkinoiden terveelle toiminnalle ja yritysten jatkuvan kasvun tukemiselle. Vapaa siirrettävyys takaa, että osakkeenomistajat voivat tarvittaessa myydä osakkeensa helposti ja saada sijoitetut varat takaisin. Tämä on houkutteleva tekijä sijoittajille ja tärkeä kriteeri sijoituspäätöksissä. Sijoittajien luottamus sijoitusympäristöön edistää yritysten rahoituksen hankkimista. Likvidit osakkeet houkuttelevat enemmän sijoittajia ja helpottavat tarvittavan pääoman hankkimista yrityksen kasvua varten. Näin ollen osakkeiden vapaan siirron periaate on välttämätön rooli sijoitusten likviditeetin turvaamisessa ja yritysten kasvun edistämisessä.

Osakkeiden siirron vastustamisvaatimusten merkitys

Osakkeiden siirto syntyy siirtäjän ja vastaanottajan välisestä sopimuksesta, mutta siirron vaatiminen yhtiöltä tai muilta kolmansilta osapuolilta edellyttää tiettyjen vaatimusten täyttymistä. Tätä kutsutaan “vastustamisvaatimukseksi”. Japanin yhtiölaissa on suoraan osakkeiden siirron vastustamisvaatimuksia koskevia pykäliä, mutta taustalla on Japanin siviililain velkojen siirron vastustamisvaatimusten ajattelutapa.

Japanin siviililain 467. pykälä määrää, että velkojen siirrossa siirtäjän on ilmoitettava velalliselle tai velallisen on hyväksyttävä siirto, jotta siirto voidaan vaatia velalliselta tai muilta kolmansilta osapuolilta. Lisäksi kolmansille osapuolille vastustamiseksi tarvitaan “päivätty todistus” ilmoituksen tai hyväksynnän muodossa.

Osakkeiden siirrossa yhtiölle vastustamisvaatimuksena vaaditaan osakasluettelon nimenmuutos. Tämä on välttämätön toimenpide, jotta yhtiö voi selvästi tunnistaa, ketä pitää osakkeenomistajana. Osakekirjattomissa yhtiöissä osakasluetteloon merkintä on siirron vastustamisvaatimus. Osakasluettelo on ainoa virallinen asiakirja, joka määrittelee, ketä yhtiö pitää osakkeenomistajana ja kenelle äänioikeudet ja osingot kuuluvat. Ilman nimenmuutosta yhtiö ei tunnusta vastaanottajaa osakkeenomistajaksi. Tämä järjestelmä estää osakkeiden kaksinkertaisen siirron ja muita riitoja, ja tuo selkeyttä ja vakautta yhtiön, osakkeenomistajien ja kolmansien osapuolten välisiin oikeudellisiin suhteisiin. Luettelon tietojen virallinen tunnustaminen takaa kaupankäynnin turvallisuuden. Näin ollen osakasluettelo ei ole pelkkä kirjanpito, vaan se toimii “julkisena ilmoitusvälineenä” osakkeiden siirron oikeudellisen voiman vahvistamiseksi yhtiölle ja kolmansille osapuolille, ja se on erittäin tärkeä rooli yrityshallinnon ja pääomamarkkinoiden oikeudellisen vakauden ylläpitämisessä.

Japanin siirtoon rajoitettujen osakkeiden järjestelmä ja hyväksymismenettely

Siirtoon rajoitetut osakkeet ja yhtiöjärjestyksen määräykset Japanissa

Osakeyhtiö voi määritellä yhtiöjärjestyksessään, että kaikkien tai tiettyjen osakelajien siirto vaatii yhtiön hyväksynnän. Tällaisia osakkeita kutsutaan ‘siirtoon rajoitetuiksi osakkeiksi’. Japanissa ei-pörssilistatuissa yhtiöissä on yleistä asettaa yhtiöjärjestykseen siirtoon liittyviä rajoituksia osakkeenomistajien rakenteen vakauden ja ei-toivottujen kolmansien osapuolien osallistumisen estämiseksi.

Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) 107. pykälä sallii yhtiön asettaa siirtoon rajoituksia kaikille sen liikkeeseen laskemille osakkeille. Lisäksi yhtiölain 108. pykälä määrittelee, että eri osakelajeja liikkeeseen laskiessa voidaan asettaa siirtoon rajoituksia tietyille osakelajeille. Yhtiöjärjestyksessä tulee yksityiskohtaisesti ilmoittaa, että siirto vaatii hyväksynnän, ja tietyissä tapauksissa hyväksyntä voidaan katsoa annetuksi.

Siirtoon rajoitetut osakkeet perustuvat Japanin yhtiölain 107. ja 108. pykäliin ja ne määritellään yhtiöjärjestyksessä. On erityisen tärkeää, että siirtoon rajoitukset ovat yleisiä Japanin ei-pörssilistatuissa yhtiöissä. Rajoitukset estävät osakkeenomistajia myymästä osakkeitaan vapaasti, mikä mahdollistaa osakkeenomistajien rakenteen vakauden ylläpitämisen. Tämä mahdollistaa johtohenkilöstön suojautumisen tehokkaasti vihamielisiltä yritysvaltausyrityksiltä ja ei-toivotuilta osakkeenomistajilta. Erityisesti yksityisissä yhtiöissä johtohenkilöstön ja osakkeenomistajien väliset suhteet ovat usein tiiviit, ja johdon jatkuvuus sekä päätöksenteon nopeus ovat tärkeitä. Siirtoon rajoitukset toimivat strategisena työkaluna näiden hallinnollisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi siirtoon rajoitetut osakkeet eivät ainoastaan rajoita osakkeiden likviditeettiä, vaan ne ovat olennainen osa yksityisten yhtiöiden hallinnollista strategiaa, jolla pyritään ylläpitämään liikkeenjohdon vakautta, tiettyä osakkeenomistajien rakennetta ja torjumaan ei-toivottuja ulkopuolisia vaikutuksia.

Siirtohyväksynnän pyytämisen menetelmät Japanissa

Siirtoon rajoitettujen osakkeiden omistajan on pyydettävä yhtiöltä hyväksyntää osakkeiden siirrolle. Tämä pyyntö tulee tehdä ilmoittamalla selkeästi siirrettävien osakkeiden laji ja määrä sekä osakkeet vastaanottavan henkilön tai yhteisön nimi. Siirtohyväksyntäpyynnössä voidaan myös ilmaista, että jos yhtiö ei hyväksy siirtoa, yhtiö itse tai yhtiön määrittelemä ostaja ostaa kyseiset osakkeet. Tämä osto-oikeuden ilmaisu on erittäin tärkeä sekä osakkeiden siirtäjälle että vastaanottajalle.

Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) 138. pykälä määrittelee yksityiskohtaisesti siirtohyväksynnän pyytämisen menetelmät. Tämä säädös vaatii, että siirtohyväksyntää pyytävän osakkeenomistajan (Japanin yhtiölain 136. pykälän mukainen pyyntö) sekä jo osakkeet hankkineen henkilön (Japanin yhtiölain 137. pykälän 1. momentin mukainen pyyntö) on selkeästi ilmoitettava samat asiat.

Hyväksynnän päätös ja ilmoitus

Kun yritys vastaanottaa siirron hyväksyntäpyynnön, sen on tehtävä päätös hyväksynnästä. Tämä päätös tehdään yleensä osakeyhtiöissä hallituksen toimesta ja muissa yritysmuodoissa yhtiökokouksessa. Yrityksen on ilmoitettava päätöksestä siirron hyväksyntää pyytäneelle osapuolelle.

Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) 139. pykälä määrittelee selkeästi, kuka tekee päätöksen siirron hyväksynnästä ja asettaa ilmoitusvelvollisuuden päätöksen jälkeen. Kuitenkin yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin. Ilmoituksen laiminlyönti voi johtaa ‘oletetun hyväksynnän’ riskiin.

Osto yrityksen tai määrätyn ostajan toimesta Japanissa

Jos yritys päättää olla hyväksymättä osakkeiden siirtoa ja siirron hyväksymistä pyytänyt osapuoli vaatii osakkeiden ostoa, yrityksellä on velvollisuus ostaa kyseiset osakkeet . Kun yritys päättää ostaa osakkeet, päätös vaatii osakkeenomistajien yhtiökokouksen erityispäätöksen . Yritys voi myös nimetä ‘määrätyn ostajan’, joka ostaa kaikki tai osan kyseisistä osakkeista yrityksen puolesta. Tämä määrääminen tapahtuu yleensä osakkeenomistajien yhtiökokouksen tai hallituksen päätöksellä .  

Kun yritys on päättänyt ostaa osakkeet, sen on talletettava ostohinta vastaava summa talletuslaitokseen ja toimitettava talletusta todistava asiakirja osakkeiden siirron hyväksymistä pyytäneelle osapuolelle .  

Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) 140. pykälässä säädetään yrityksen velvollisuudesta ostaa osakkeet, jos se ei hyväksy niiden siirtoa, sekä määrätyn ostajan nimeämisestä . Japanin yhtiölain 141. pykälässä määritellään yksityiskohtaisesti menettelyt, jotka liittyvät yrityksen ilmoitukseen osakkeiden ostosta, ostohinnan talletuksesta ja osaketodistusten talletuksesta .  

Katsottu hyväksyntä -järjestelmä Japanissa

Jos yritys saa siirron hyväksyntäpyynnön mutta ei suorita asianmukaisia toimenpiteitä määräajassa, yrityksen katsotaan hyväksyneen siirron. Tätä kutsutaan “katsotuksi hyväksynnäksi”.

Japanin yhtiölain (145. pykälä) määrittelee tarkat ehdot, jolloin katsottu hyväksyntä syntyy. Esimerkiksi, jos yritys ei ilmoita siirron hylkäämisestä kahden viikon kuluessa siirron hyväksyntäpyynnön päivämäärästä (tai yhtiöjärjestyksessä määritellyssä lyhyemmässä ajassa), tai jos yritys tai määrätty ostaja ei toimita ostoilmoitusta tai talletusta todistavaa asiakirjaa määräajassa hylkäämisilmoituksen jälkeen. Tähän ajanlaskuun sovelletaan Japanin siviililain (97. pykälän 1. momentti) periaatteita.

Japanin yhtiölain (145. pykälä) säätelee “katsottua hyväksyntää”, jossa yrityksen katsotaan hyväksyneen siirron, jos se ei suorita ilmoitusta tai osto-toimenpiteitä tietyssä ajassa (esimerkiksi kahden viikon tai 40/10 päivän kuluessa). Tämä asettaa yritykselle tiukan velvollisuuden noudattaa määräaikoja. Määräajan umpeutuessa yritys voi tahattomasti hyväksyä osakkeiden siirron, mikä voi vaikuttaa merkittävästi yrityksen osakasrakenteeseen ja johtamiseen. Jos yritys ei noudata tätä määräaikaa, se ei ole pelkästään viivästys menettelyssä, vaan se voi myös aiheuttaa riskejä johtohenkilöstön huolellisuusvelvoitteen ja lojaalisuusvelvoitteen rikkomisesta. Erityisesti yksityisille yrityksille, jotka ovat asettaneet siirto-rajoituksia välttääkseen ei-toivottujen osakkeenomistajien tulon, katsottu hyväksyntä voi aiheuttaa vakavia hallinnollisia ongelmia. “Katsottu hyväksyntä” -järjestelmä osoittaa, että yrityksiltä vaaditaan erittäin korkeaa huomion tasoa ja nopeaa reagointia siirto-rajoitettujen osakkeiden hallinnassa. Tämä korostaa, että pelkästään menettelyn suorittaminen ei riitä, vaan tiukka määräaikojen hallinta menettelyn aikana vaikuttaa suoraan yrityksen oikeudelliseen vakauden ja liiketoimintastrategian toteuttamiseen, tuoden esiin syvemmän oikeudellisen vastuun.

Osakasluettelon rooli ja hallinta Japanissa

Osakasluettelon merkintävaatimukset Japanissa

Osakeyhtiöillä on velvollisuus laatia “osakasluettelo”, johon kirjataan tärkeät tiedot osakkeenomistajista. Osakasluettelo toimii perustana, jonka avulla yhtiö voi tunnistaa osakkeenomistajansa ja tunnustaa heidän oikeutensa osakkeenomistajina. Japanin yhtiölain (2005) 121 artikla määrittelee tarkasti, mitä tietoja osakasluetteloon tulee merkitä.

Japanin yhtiölain (2005) 121 artiklan mukaan osakasluetteloon on kirjattava tai tallennettava seuraavat tiedot:

1. Osakkeenomistajan sukunimi tai nimi sekä osoite. Yksityishenkilöiden kohdalla kirjataan sukunimi ja osoite, oikeushenkilöiden kohdalla nimi ja pääkonttorin sijainti.
2. Osakkeenomistajan hallussa olevien osakkeiden määrä. Jos yhtiö on laatinut erityyppisiä osakkeita, merkitään myös osakkeiden lajit ja kunkin lajin määrä.
3. Päivämäärä, jolloin osakkeenomistaja on hankkinut osakkeet. Tämä viittaa osakkeiden siirron voimaantulopäivään tai päivään, jolloin yhtiö on vastaanottanut nimenmuutospyynnön.
4. Jos osakeyhtiö on osakekirjoja liikkeelle laskeva yhtiö, kyseisten osakkeiden osakekirjojen numerot. Lisäksi merkitään panttioikeutta koskevat tiedot (Japanin yhtiölain (2005) 148 artikla) ja luottamusomaisuuden merkintää koskevat tiedot (Japanin yhtiölain (2005) 154 artiklan 2). Jos kyseessä on pörssiyhtiön liikkeeseen laskemat siirto-osakkeet, sovelletaan Japanin arvopaperien ja osakkeiden siirtoa koskevaa lakia, ja osakasluettelo korvataan siirtojärjestelmän mukaisilla merkinnöillä. Japanissa asuvat ulkomaalaiset rekisteröidään kanji- tai katakanamerkein, kun taas ulkomailla asuvat ulkomaalaiset rekisteröidään pääsääntöisesti latinalaisin kirjaimin ja numeroin.

Osakasluetteloon on pakollista merkitä osakkeenomistajan sukunimi tai nimi ja osoite, ja siirto-osakkeiden tapauksessa Japanissa asuvat ulkomaalaiset rekisteröidään kanji- tai katakanamerkein, kun taas ulkomailla asuvat ulkomaalaiset latinalaisin kirjaimin ja numeroin. Ulkomaalaisten osakkeenomistajien kohdalla ei riitä, että heidän nimensä ja osoitteensa on kirjattu, vaan merkintätavan on oltava mukautettu Japanin järjestelmän mukaiseksi. Erityisesti ulkomailla asuvien osakkeenomistajien kohdalla on tärkeää, että heidät rekisteröidään oikein latinalaisin kirjaimin ja numeroin, vaikka heiltä ei vaadita japaninkielistä rekisteröintiä. Tämä ero voi aiheuttaa käytännön haasteita, kuten merkintöjen epäjohdonmukaisuutta tai rekisteröintitietojen virheitä, jotka voivat ilmetä, kun ulkomaalaiset osakkeenomistajat tarkistavat omia osakastietojaan tai vastaanottavat yhtiöltä ilmoituksia. Esimerkiksi, jos osoitteenmuutosilmoitusta ei tehdä asianmukaisesti, osakkeenomistaja voi jäädä vaille tärkeitä ilmoituksia ja kärsiä siitä haittaa. Siksi ulkomaalaisten, jotka hankkivat osakkeita Japanissa, on ymmärrettävä paitsi osakkeiden hankinnan merkitys myös osakasluetteloon rekisteröinnin erityiset käytännöt ja siihen liittyvän tiedonhallinnan tärkeys, ja heidän on toimittava asianmukaisesti.

Osakeyhtiön osakasluettelon hallinnoinnin rooli Japanissa

Pörssiyhtiöissä ja muissa suurissa yrityksissä, joissa on paljon osakkeenomistajia, syntyy monenlaisia toimistotehtäviä, kuten osakasluettelon laatimista ja hallinnointia, yhtiökokouksiin liittyviä toimia sekä osinkojen maksamista. Nämä tehtävät vaativat erikoisosaamista ja laajamittaisia järjestelmiä. Tästä syystä yritykset voivat yhtiöjärjestyksessään määrätä, että nämä toimet voidaan ulkoistaa erikoistuneelle palveluntarjoajalle, jota kutsutaan “osakasluettelon hallinnoijaksi”.

Japanissa käytännössä tällaisia tehtäviä hoitavat esimerkiksi Mitsubishi UFJ Trust and Banking, Sumitomo Mitsui Trust Bank ja Mizuho Trust Bank -nimiset luottopankit sekä erikoistuneet arvopaperivälittäjät kuten Japan Securities Agents, Tokyo Securities Transfer Agent ja IR Japan. Nämä toimijat toimivat osakasluettelon hallinnoijina.

Osakasluettelon hallinnointiin liittyvät tehtävät ovat moninaiset, ja erityisesti suurissa yrityksissä niitä kertyy valtavasti. Japanin yhtiölain (Companies Act of Japan) 123. pykälä sallii näiden tehtävien ulkoistamisen erikoistuneelle osakasluettelon hallinnoijalle. Ulkoistamalla nämä tehtävät yritykset voivat vapautua monimutkaisista osakkeenomistajien hallintaan liittyvistä toimistotehtävistä. Tämä mahdollistaa yritysten keskittymisen ydinliiketoimintaansa ja johtaa resurssien tehokkaampaan jakamiseen. Erikoistuneet osakasluettelon hallinnoijat suorittavat tehtävänsä tiukkojen laillisten vaatimusten ja kehittyneiden tietojenkäsittelyjärjestelmien pohjalta. Tämä varmistaa osakasluettelon tarkkuuden ja luotettavuuden, mikä puolestaan parantaa koko osakemarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Sijoittajat saavat varmuuden siitä, että heidän oikeuksiaan hallinnoidaan asianmukaisesti. Näin ollen osakasluettelon hallinnoijan rooli ei rajoitu pelkästään toimistotehtävien ulkoistamiseen, vaan se toimii tärkeänä infrastruktuurina, jonka avulla japanilaiset yritykset voivat toteuttaa tehokasta johtamista ja samanaikaisesti lisätä pääomamarkkinoiden luotettavuutta ja toiminnallisuutta.

Osakeyhtiön osakasluettelon säilyttäminen ja tarkastus- sekä jäljennösoikeus Japanissa

Osakeyhtiön on säilytettävä osakasluetteloa sen pääkonttorissa. Mikäli yhtiöllä on osakasluettelosta vastaava henkilö, luettelo säilytetään tämän henkilön toimipaikassa. Osakkailla sekä velkojilla on oikeus tarkastella tai pyytää jäljennöstä osakasluettelosta yhtiön toiminta-aikana milloin tahansa.

Japanin yhtiölain (平成18年(2006)) 125. pykälä määrittelee osakasluettelon säilyttämisvelvollisuuden sekä osakkaiden ja velkojien oikeuden tarkastella ja pyytää luettelon jäljennöksiä. Kuitenkin, jos yhtiö toteaa, että tarkastus- tai jäljennöspyyntö on tehty muuhun tarkoitukseen kuin oikeuksien varmistamiseksi tai käyttämiseksi, tai jos pyyntö häiritsee yhtiön toimintaa, vahingoittaa osakkaiden yhteisiä etuja tai jos osakasluettelon tarkastelun tai jäljentämisen kautta saatuja tietoja käytetään hyödyksi ilmoittaessa niitä kolmansille osapuolille, yhtiöllä on oikeus kieltäytyä pyynnöstä.

Ulkomaisten sijoittajien huomioitavaa oikeudellisia seikkoja hankkiessaan osakkeita Japanissa

Japanin ulkomaanvaluutta- ja ulkomaankauppalaista (Gaitame-hō) soveltamisala

Kun ulkomainen sijoittaja hankkii osakkeita japanilaisesta yhtiöstä, on otettava huomioon paitsi Japanin yhtiölaki, myös Japanin ulkomaanvaluutta- ja ulkomaankauppalaista (Gaitame-hō) johtuvat soveltamiset. Gaitame-hō velvoittaa ulkomaisia sijoittajia tekemään ennakkoilmoituksen tai jälkikäteisraportoinnin, kun he tekevät suoria sijoituksia Japanin yrityksiin (“tai-nai chokusetsu tōshi-tō”), jotta voidaan arvioida, uhkaako sijoitus Japanin kansallista turvallisuutta.

Kun ulkomainen sijoittaja hankkii osakkeita Japanissa, hänelle tulee sovellettavaksi paitsi Japanin yhtiölaki myös Japanin ulkomaanvaluutta- ja ulkomaankauppalaista (Gaitame-hō). Tämä tarkoittaa, että yksittäiseen osakkeiden siirtoon sovelletaan useita eri lakeja. Yhtiölaki määrittelee osakkeiden siirron itsensä laillisuuden ja menettelyt, kun taas Gaitame-hō asettaa lisäilmoitus- ja raportointivelvoitteita sijoituksen vaikutusten kansalliseen turvallisuuteen valvomiseksi. Ulkomaisen sijoittajan on täytettävä oman maansa lainsäädännön, Japanin yhtiölain ja Japanin Gaitame-hō:n vaatimukset samanaikaisesti. Tämä lisää compliance-toimien monimutkaisuutta, ja ilman asiantuntevaa oikeudellista neuvontaa asianmukaisten menettelyjen suorittaminen voi olla vaikeaa. Ulkomaisille sijoittajille Japanissa osakkeiden hankinta ei ole yksinkertainen oikeudellinen kysymys, vaan monimutkainen rajat ylittävä kauppa, jossa useat lait kietoutuvat yhteen, ja menestyksen avain on ymmärtää ja noudattaa kattavasti kunkin oikeusalueen vaatimuksia.

Yleiskatsaus Japanin sisäisiin suoriin sijoituksiin ja erityishankintoihin

Japanin ulkomaanvaluuttalain (‘Foreign Exchange and Foreign Trade Act’) määrittelee “ulkomaisen sijoittajan” henkilöksi, joka ei ole vakituisesti Japanissa asuva, ulkomaisen yhtiön, yhtiön, jossa ulkomainen yhtiö omistaa yli 50% äänivallasta, sijoitustoimintaa harjoittavan yhteenliittymän tai sellaisen organisaation, jossa ei-asuvat henkilöt muodostavat enemmistön hallituksen jäsenistä.

• Sisäiset suorat sijoitukset: Sisäisiin suoriin sijoituksiin kuuluu osakkeiden tai äänivaltaoikeuksien hankinta kotimaisista pörssiyhtiöistä (kun omistusosuus tai äänivaltaosuus ylittää 1%), kotimaisen yhtiön osakkeiden tai osuuksien hankinta (lukuun ottamatta siirtoja muilta ulkomaisilta sijoittajilta), merkittävä muutos kotimaisen yhtiön liiketoiminnan tarkoituksessa, sekä haarakonttorin perustaminen Japaniin.
• Erityishankinnat: Erityishankinta tarkoittaa tilannetta, jossa ulkomainen sijoittaja hankkii osakkeita tai osuuksia Japanin kotimaisesta yhtiöstä “toiselta ulkomaiselta sijoittajalta”. Tämä on erillinen luokitus sisäisistä suorista sijoituksista.

Ulkomaanvaluuttalain mukaiset menettelyt jaetaan seuraavasti:

• Ennakkoilmoitus: Vaaditaan, kun ulkomaisen sijoittajan kansalaisuus tai sijaintimaa on muu kuin Japani tai listattu maa, tai kun sijoituskohteen liiketoiminta sisältää määriteltyjä toimialoja.
• Jälki-ilmoitus: Vaaditaan muissa tapauksissa, eli kun ulkomaisen sijoittajan kansalaisuus tai sijaintimaa on Japani tai listattu maa, tai kun sijoituskohteen liiketoiminta ei sisällä määriteltyjä toimialoja. Jälki-ilmoitus on tarpeen myös, jos on käytetty ennakkoilmoitusvapautusjärjestelmää.
• Ennakkoilmoitusvapautusjärjestelmä: Tiettyjen ehtojen noudattamisen perusteella ennakkoilmoitusta ei tarvita, ja jälki-ilmoitus riittää. Järjestelmää voivat käyttää rajoitetut ulkomaiset sijoittajat, kuten tietyt ulkomaiset rahoituslaitokset ja valtion sijoitusrahastot (SWF). Vapautusehtojen rikkomisesta voi seurata määräys toimenpiteistä.

Ennakkoilmoitus- ja jälki-ilmoitusmenettelyt

Kun ennakkoilmoitus on tarpeen, ulkomainen sijoittaja on velvollinen toimittamaan ilmoituksen Japanin pankin kautta valtiovarainministerille ja toimialasta vastaavalle ministerille kuusi kuukautta ennen kaupan suunniteltua päivämäärää. Ilmoituksen hyväksymisen jälkeen asetetaan periaatteessa 30 päivän “kieltokausi”, jonka aikana kauppaa ei saa suorittaa, mutta jos katsotaan, ettei kauppa aiheuta ongelmia kansalliselle turvallisuudelle, kieltokautta voidaan lyhentää. Kuitenkin, jos tarkastus vie aikaa, kieltokautta voidaan pidentää enintään neljään kuukauteen.

Jälki-ilmoituksen kohteena olevat kaupat vaativat, että ilmoitus on toimitettava 45 päivän kuluessa kaupan päättymisestä. Ennakkoilmoitusvelvollisuus on ulkomaisen sijoittajan vastuulla, ja vastaanottavan yrityksen puolella ei periaatteessa ole ilmoitusvelvollisuutta.

Japanin ulkovaluuttalain rikkomisen riskit ja seuraamukset

Japanin ulkovaluuttalain (Foreign Exchange and Foreign Trade Act) mukaisen ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta seuraa ulkomaisille sijoittajille mahdollisesti raskaita seuraamuksia. Esimerkiksi, jos vaadittavasta ennakkoon tehtävästä ilmoituksesta huolimatta tehdään väärä ilmoitus, voidaan määrätä yli 100 miljoonan jenin (noin 800 000 euron) sakko. Lisäksi, jos sijoitus toteutetaan ilman ilmoitusta tai jos ei noudateta toimenpidekäskyjä, voi seurata rikosoikeudellisia sanktioita tai rahoitusministerin ja toimialasta vastaavan ministerin määräämiä toimenpiteitä, kuten osakkeiden myyntikäskyjä. Tällaiset rikkomukset käsitellään vakavasti, koska ne liittyvät kansallisen taloudellisen turvallisuuden etuihin, ja niihin voidaan sisällyttää myös teknologian vuoto.

Ilmoitusvelvollisuus Japanin ulkovaluuttalain mukaan on ulkomaisilla sijoittajilla, ja rikkomuksesta voi seurata korkeita sakkoja tai osakkeiden myyntikäskyjä. Kun japanilainen yritys hyväksyy ulkomaisen sijoittajan investoinnin, yrityksellä ei ole suoraa ilmoitusvelvollisuutta, mikä voi johtaa tilanteeseen, jossa yritys ei ole tietoinen siitä, jos ulkomainen sijoittaja laiminlyö ulkovaluuttalain mukaiset menettelyt. Kuitenkin, jos ulkomainen sijoittaja rikkoo ulkovaluuttalakia, kyseinen investointi voi muuttua laittomaksi, ja lopulta se voi johtaa osakkeiden myyntikäskyihin, mikä vaikuttaa investointikohteena olevaan yritykseen. Tämä voi muodostua odottamattomaksi liiketoimintariskiksi investointikohteelle. Vaikka investointikohteena olevalla yrityksellä ei olekaan suoraa ilmoitusvelvollisuutta ulkovaluuttalain mukaan, on tärkeää varmistaa, että ulkomainen sijoittaja noudattaa ulkovaluuttalakia, sillä se on olennaista yrityksen oikeudellisen vakauden ja liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Ulkomaisen sijoittajan tulisi olla tietoinen siitä, että heidän noudattamansa compliance vaikuttaa suoraan investointikohteen vakaisuuteen, ja investointikohteen yrityksen on olennaista muodostaa ja varmistaa selkeä yhteisymmärrys ulkovaluuttalain noudattamisesta ulkomaisen sijoittajan kanssa, jotta potentiaaliset riskit voidaan välttää.

Yhteenveto

Japanin yrityslain (日本の会社法) mukaiset osakkeiden siirron säännöt perustuvat vapaan siirron periaatteeseen, mutta sisältävät myös monitahoisen oikeudellisen kehyksen, kuten siirtoon rajoitettujen osakkeiden hyväksymismenettelyn, osakasluettelon hallinnan ja ulkomaisten sijoittajien toimintaa koskevat ulkovaltaoikeudelliset säännökset. Näiden monimutkaisten sääntöjen tarkka ymmärtäminen ja asianmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä sujuvien osakkeiden siirtojen aikaansaamiseksi ja odottamattomien oikeudellisten riskien välttämiseksi. Monolith Lakitoimisto tarjoaa laajaa kokemusta ja erikoisosaamista yritysjuridiikassa, yrityskaupoissa (M&A) ja kansainvälisissä transaktioissa, palvellen asiakkaita Japanissa aina pörssiyhtiöistä start-up-yrityksiin. Erityisesti useita Kalifornian osavaltion ja muiden ulkomaisten oikeusalueiden asianajajakelpuutuksia omaavat englanninkieliset juristimme tarjoavat monipuolista näkemystä ja tarkkaa tukea ulkomaisten sijoittajien kohtaamiin monimutkaisiin oikeudellisiin haasteisiin, ymmärtäen syvällisesti sekä Japanin lainsäädäntöä että ulkomaisia liiketapoja. Jos tarvitsette neuvontaa osakkeiden siirtoon liittyen Japanissa, kääntykää luottavaisin mielin Monolith Lakitoimiston puoleen.