Mitä tehdä, jos onnettomuus tapahtuu hoivakodissa? Selitämme oikeudelliset vastuut ja toimintatavat

Hoivakotien onnettomuudet ovat vakava ongelma, joka on suoraan yhteydessä asiakkaiden turvallisuuteen ja elämään. Onnettomuuden sattuessa on tarpeen hoitaa monenlaisia tehtäviä, kuten asiakkaiden ja heidän perheidensä kanssa kommunikointi sekä hoivapalveluonnettomuuden raportointi viranomaisille. Jos asiakas tai hänen perheensä nostaa kanteen, on myös käsiteltävä oikeudellisia kysymyksiä.

Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti hoivaonnettomuuksien konkreettisia tapauksia, syitä, toimintatapoja ja toistumisen ehkäisykeinoja Japanissa. Ymmärtämällä onnettomuuksien käsittelyprosessit ja ennaltaehkäisystrategiat voimme varmistaa asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden sekä luoda turvallisen ja miellyttävän ympäristön.

Hoivapalveluissa tapahtuvien onnettomuuksien määritelmä Japanissa

Hoivapalveluissa tapahtuvat onnettomuudet viittaavat hoivapalveluiden tarjoamisen yhteydessä laitoksen sisällä tai ulkopuolella sattuviin tapahtumiin, jotka vaihtelevat pienistä naarmuista kuolemaan johtaviin vakaviin onnettomuuksiin.

Mitsubishi Sogo Kenkyusho -yhtiön julkaisemassa “Hoivaonnettomuuksien ehkäisyopas” määritellään hoivaonnettomuudet seuraavasti:

Laitoksen sisällä tai henkilökunnan saattamana ulkona tapahtuneet tapaukset, joissa asiakkaan elämään tai terveyteen kohdistui vahinkoa tai vahingon mahdollisuus oli olemassa ja vaati tarkkailua (riippumatta siitä, oliko laitoksen puolella vastuuta tai tapahtuiko virhe).

Lähde: Mitsubishi Sogo Kenkyusho | Hoivaonnettomuuksien ehkäisyopas erityishoivakodeissa[ja]

Tässä artikkelissa selitämme tämän määritelmän pohjalta.

Hoivakotien onnettomuustapaukset Japanissa

Japanin hoivakotien onnettomuustapauksista julkisen hyödyllisen säätiön, Hoivatyön Vakauskeskuksen tutkimusraportin mukaan hoivakodeissa tapahtuvien hoivaonnettomuuksien esiintyvyys on seuraava. (Merkittävinä tapauksina pidetään niitä, jotka johtavat sairaalahoitoon noin 30 päivän sisällä.)

Lähde: Hoivatyön Vakauskeskus | “Hoivapalveluiden käytön yhteydessä tapahtuvien onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvä tutkimusprojekti” raportti[ja]

Tässä selitämme onnettomuuksien yksityiskohtia eri tilanteiden mukaan.

Liikkumisen ja kuljetuksen aikaiset onnettomuudet

Hoivaonnettomuudet tapahtuvat usein liikkumisen ja kuljetuksen aikana. Esimerkiksi hoivakotiin kuljetuksen aikana tai siirryttäessä huoneesta kylpyhuoneeseen tai WC:hen, kaatumiset voivat johtaa murtumiin tai mustelmiin.

Konkreettisia onnettomuustapauksia ovat seuraavat:

• Kaatumisia sängystä siirryttäessä
• Kaatumisia siirryttäessä mekaanisesta kylpytuolista tavalliseen pyörätuoliin
• Kaatumisia kuljetusautosta poistuttaessa
• Kaatumisia yksin WC:hen siirryttäessä

Erityisesti WC:ssä, koska se on yksityistila, onnettomuuden sattuessa löytämisen viivästyminen on riski.

Ruokailun aikaiset onnettomuudet

Hoivaonnettomuuksien toiseksi yleisin syy, väärään kurkkuun meno, väärin nieleminen ja tukehtuminen, tapahtuvat usein ruokailun aikana. Konkreettisia onnettomuustapauksia ovat seuraavat:

• Asiakkaalle annettiin liian suuria paloja syötäväksi, mikä johti väärään kurkkuun menoon
• Ruokailuavustusta jatkettiin tarkistamatta, oliko suussa vielä ruokaa, mikä johti väärään kurkkuun menoon

Väärään kurkkuun menosta johtuvat onnettomuudet ovat harvinaisempia kuin kaatumiset, mutta ne voivat johtaa pysyviin vammoihin tai pahimmassa tapauksessa tukehtumiskuolemaan.

Kylpyhuoneessa tapahtuvat onnettomuudet

Onnettomuudet tapahtuvat usein myös kylpyhuoneessa. Konkreettisia onnettomuustapauksia ovat seuraavat:

• Kylpyhuoneessa kaatumiset
• Kylpyhuoneessa huonovointisuuden takia hukkumiset
• Liian kuumasta suihkuvedestä johtuvat palovammat

Erityisesti talvella on olemassa riski, että kylpyhuoneen ja sen ulkopuolella olevan lämpötilaeron vuoksi voi syntyä lämpöshokki. Lämpöshokki johtuu äkillisestä lämpötilan muutoksesta, joten on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jotka minimoivat kylpyhuoneen ja pukuhuoneen lämpötilaeron.

Hoivapalveluissa tapahtuvat onnettomuudet ja niiden seuraukset Japanissa

Hoivapalveluissa tapahtuvat onnettomuudet voivat johtaa monenlaisiin tilanteisiin. Seuraavassa käsitellään konkreettisia esimerkkejä.

Asiakkaan vammat tai kuolema

Kaatumiset tai tukehtumiset voivat johtaa murtumiin tai mustelmiin. Nämä vammat voivat vaihdella lievistä vakaviin, pysyviin jälkiseurauksiin, ja pahimmassa tapauksessa ne voivat johtaa kuolemaan.

Hoivapalveluissa tapahtuneen onnettomuuden aiheuttama henkinen kuormitus henkilökunnalle

Onnettomuuden aiheuttanut henkilökunta voi kokea syyllisyyttä ja henkistä painetta, mikä voi olla suuri taakka.

Kun asiakkaalle aiheutetaan vahinkoa, henkilökunta voi kohdata paitsi asiakkaan perheen valituksia, myös oikeudenkäynnin riskin, mikä voi altistaa heidät voimakkaalle stressille. Tämän seurauksena he voivat tuntea itsensä henkisesti nurkkaan ajetuksi ja harkita jopa irtisanoutumista.

Riski joutua asiakkaan perheen haastamaksi oikeuteen

Kun hoivapalveluissa tapahtuu onnettomuus, on olemassa riski, että asiakkaan perhe haastaa palveluntarjoajan oikeuteen. Onnettomuuden jälkeen on yleistä, että laitos ja asiakas sekä tämän perhe käyvät keskusteluja onnettomuuden selittämisestä ja oikeudellisista vastuista.

Kuitenkin, jos perhe on tyytymätön laitoksen toimintaan, ei ole tyytyväinen selityksiin tai heillä on eriävä näkemys onnettomuuden syistä, neuvottelut eivät välttämättä etene sujuvasti. Tällaisessa tilanteessa keskustelut eivät ehkä johda ratkaisuun, ja lopulta perhe voi haastaa laitoksen oikeuteen.

Hoivapalveluissa tapahtuvien onnettomuuksien syyt Japanissa

Hoivapalveluissa tapahtuvien onnettomuuksien syyt voidaan jakaa kahteen pääryhmään: hoitohenkilökunnan ja hoitolaitoksen puolelta sekä asiakkaiden puolelta tuleviin syihin. Tässä selitämme kumpaakin tarkemmin.

Hoitohenkilökunnan ja hoitolaitoksen aiheuttamat tapaukset

Ensimmäinen ryhmä on tapauksia, joissa syy on hoitohenkilökunnassa tai hoitolaitoksessa. Tarkemmat syyt ovat seuraavat:

• Henkilökunnan vähäisyys
• Henkilökunnan väsymys ja stressi
• Henkilökunnan koulutuksen puute
• Laitoksen ympäristön puutteet ja huono järjestys

Kun henkilökuntaa on liian vähän, tiedonkulku ei toimi kunnolla, mikä voi johtaa siihen, ettei asiakkaille pystytä tarjoamaan tarvittavia palveluita. Pitkät työpäivät ja kasvava kuormitus yksittäisille työntekijöille voivat kerryttää väsymystä ja stressiä, mikä puolestaan voi heikentää päätöksentekokykyä ja johtaa onnettomuuksiin.

Jos henkilökunnalle ei ole annettu riittävää koulutusta, he eivät ehkä pysty tarjoamaan asianmukaista apua, mikä lisää onnettomuusriskiä. Lisäksi laitoksen sisäiset esteet, kuten kynnykset, esteet ja liukkaat lattiat, tai huono järjestys voivat olla onnettomuuksien aiheuttajia.

Asiakkaan puolelta aiheutuneet tapaukset

Hoivapalveluissa sattuvat onnettomuudet voivat johtua myös asiakkaasta itsestään. Esimerkiksi henkilöt, joilla on kognitiivisia häiriöitä tai fyysisiä vammoja, eivät välttämättä pysty tekemään oikeita päätöksiä tai toimimaan oikein, mikä voi johtaa onnettomuuksiin. Myös ikääntymisen myötä heikentyvä lihasvoima, kunto ja näkökyky voivat olla osasyynä.

Hoivapalveluiden tärkeä tehtävä on myös tukea asiakkaiden itsenäistä elämää heidän kykyjensä mukaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaat tekevät itse niitä asioita, jotka he pystyvät tekemään. Kuitenkin tämä itsenäisyyden edistäminen voi itsessään sisältää onnettomuusriskin.

Lisäksi on tilanteita, joissa asiakkaat yrittävät välttää henkilökunnan vaivaamista ja tekevät asioita itse, vaikka se olisi heille liian vaikeaa. Tällaiset toimet voivat johtaa kaatumisiin tai tukehtumisiin.

Hoivapalveluiden onnettomuuksien oikeudellinen vastuu Japanissa

Kun hoivapalveluissa tapahtuu onnettomuus, oikeudellinen vastuu voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: siviilioikeudelliseen, rikosoikeudelliseen ja hallinnolliseen vastuuseen. Tässä artikkelissa käymme läpi näiden vastuiden yksityiskohtia.

Siviilioikeudellinen vastuu

Siviilioikeudellisessa vastuussa keskeisiä ovat vahingonkorvausvastuu laittomasta teosta (Japanin siviililain 709 pykälä), työnantajan vastuu (Japanin siviililain 715 pykälä) ja sopimusrikkomuksesta johtuva vastuu (Japanin siviililain 415 pykälän 1 momentti).

Laittomasta teosta johtuva vahingonkorvausvastuu syntyy, kun henkilö tahallisesti tai huolimattomuuden vuoksi loukkaa toisen henkilön oikeuksia tai lailla suojattuja etuja. Esimerkiksi, jos henkilökunta laiminlyö normaalisti vaadittavaa huolellisuutta ja tästä syystä tapahtuu onnettomuus, heitä voidaan pitää huolimattomuudesta vastuussa.

Työnantajan vastuu tarkoittaa, että kun työntekijä (henkilökunta) aiheuttaa vahinkoa kolmannelle osapuolelle työtehtävien suorittamisen yhteydessä, työnantaja kantaa korvausvastuun. Kun henkilökunnan toiminnasta johtuen tapahtuu onnettomuus, usein työnantajan vastuuta kyseenalaistetaan.

Sopimusrikkomuksesta johtuva vastuu syntyy, kun sopimuksen mukaisia velvoitteita ei täytetä ja tämä aiheuttaa vahinkoa sopimusosapuolelle.

Esimerkiksi, jos aiemmin kaatumisonnettomuuden tapahtumapaikalla ei ryhdytä kaatumisen estämiseen ja kaatumisonnettomuus tapahtuu uudelleen, laitos voi joutua korvausvastuuseen asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta.

Rikosoikeudellinen vastuu

Rikosoikeudellista vastuuta voidaan soveltaa esimerkiksi työtehtävissä tapahtuneeseen huolimattomuudesta johtuvaan kuolemaan tai vammautumiseen (Japanin rikoslain 211 pykälä). Työtehtävissä tapahtuneesta huolimattomuudesta johtuva kuolemantuottamus tarkoittaa sitä, että jos henkilö laiminlyö työtehtävissä tarvittavaa huolellisuutta ja tästä syystä toinen henkilö kuolee tai loukkaantuu, rikkomuksesta voidaan tuomita enintään viiden vuoden vankeuteen tai sakkoihin, joiden suuruus on enintään miljoona jeniä.

Vastuuseen voidaan asettaa sekä yksittäinen henkilökunnan jäsen että yritys. Yrityksen vastuulle tapaus voi tulla, jos onnettomuuden riskistä huolimatta laiminlyödään velvollisuus välttää onnettomuus. Toisaalta, jos ei ole tapahtunut pahantahtoista toimintaa kuten kaltoinkohtelua, henkilökunnan yksilöllinen vastuu on yleensä pienempi. Myös suojeluvastuun laiminlyönti (Japanin rikoslain 218 pykälä) tai vammantuottamus (Japanin rikoslain 204 pykälä) voivat tulla kyseeseen.

Hallinnollinen vastuu

Hallinnollisessa vastuussa liittyy hoitovakuutuslakiin, ja rikkomuksesta voi seurata esimerkiksi toimiluvan peruuttaminen tai toimiluvan voimassaolon väliaikainen keskeyttäminen.

Jotta hoivapalveluyritys voi saada toimiluvan, sen on täytettävä prefektuurin asetuksissa määritellyt henkilöstö-, laitteisto- ja toimintastandardit. Jos hoivapalveluissa tapahtuu onnettomuus ja standardien noudattaminen ei enää ole mahdollista, toimilupa voidaan peruuttaa.

Lisäksi, toimiluvan peruuttamisen seurauksena hoivapalveluyritys ei voi jatkaa toimintaansa, ja peruutuspäivästä lähtien viiden vuoden ajan ei voi saada uutta toimilupaa. (Hoitovakuutuslaki 70 pykälä)

Miten toimia hoivapalveluissa sattuneissa onnettomuuksissa Japanissa

Kun hoivapalveluissa tapahtuu onnettomuus, on tärkeää toimia nopeasti ja asianmukaisesti. Tässä artikkelissa käsitellään, miten onnettomuustilanteissa tulisi toimia Japanissa.

Asiakkaiden kohtaaminen

Kun hoivapalvelussa tapahtuu onnettomuus, ensisijainen tehtävä on varmistaa asiakkaan turvallisuus. Asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi tarkistetaan tietoisuus, hengitys ja mahdolliset vammat, ja tarvittaessa suoritetaan ensiaputoimenpiteitä, kuten keinohengitystä tai verenvuodon tyrehdyttämistä.

Kun tarvittavat toimenpiteet on suoritettu, otetaan yhteyttä ambulanssiin tai hoitavaan lääkäriin. Ambulanssia kutsuttaessa on tärkeää antaa ensihoitajille tietoa paitsi onnettomuuden olosuhteista, myös asiakkaan terveydentilasta, lääkityksestä ja sairauksista. Kun asiakkaan turvallisuus on varmistettu, tilanteen mukaan suoritetaan pahoittelut ja onnettomuuden selostus.

Onnettomuuden sattuessa voi olla tarpeen suorittaa keinohengitystä tai muita ensiaputoimenpiteitä, joten säännöllinen harjoittelu ja valmistautuminen ovat välttämättömiä.

Perheen kohtaaminen

Kun olet käsitellyt asian käyttäjän kanssa tai tehnyt sitä rinnakkain, on tärkeää ottaa yhteyttä perheeseen, selittää onnettomuuden yksityiskohdat ja pyytää anteeksi. Jos yhteydenotto perheeseen viivästyy, voi syntyä epäluottamusta laitosta kohtaan, joten nopea yhteydenotto on olennaista.

Moni saattaa ajatella, että anteeksipyyntö tarkoittaa laitoksen virheen myöntämistä. Kuitenkin, jos anteeksipyyntöä ei esitetä ja laitos vaikuttaa siltä, ettei sillä ole vastuuta, voi perheen vastareaktio olla voimakas. Laitoksen anteeksipyyntö on moraalisen vastuun tunnustamista, ei oikeudellisen vastuun myöntämistä. Oikeudellinen vastuu määritellään oikeudessa, joten laitos ei voi sitä itse päättää.

Esimerkiksi, jos laitos on laiminlyönyt kynnyksen poistamisen ja pyytää anteeksi tavalla, joka tunnustaa laitoksen turvallisuusvelvoitteen rikkomisen, voidaan se tulkita oikeudellisen vastuun myöntämiseksi, mikä voi olla haitallista oikeudenkäynnissä. Siksi on tärkeää olla tunnustamatta oikeudellista vastuuta kevytmielisesti.

Anteeksipyyntöhetkellä on tärkeää esittää anteeksipyyntö moraalisesta näkökulmasta riippumatta oikeudellisen vastuun sijainnista ja osoittaa empatiaa perheen tunteita kohtaan. Tämä auttaa rauhoittamaan perheen tunteet.

Jos korvauksen maksaminen on tarpeen, selitä myös vapaaehtoisen vakuutuksen käyttö ja maksun kulku sekä aikataulu. Selitettävät yksityiskohdat ovat seuraavat:

• Hoivapalveluyritykset ovat varautuneet hoivaonnettomuuksiin liittyen vapaaehtoisella korvausvakuutuksella
• Jos laitoksen huolimattomuuden vuoksi onnettomuus tapahtuu, korvaus maksetaan vakuutuksen kautta
• Korvauksen maksamiseksi tarvitaan vakuutusyhtiön suorittama onnettomuustutkinta
• Onnettomuustutkinta suoritetaan henkilökunnalle, käyttäjille ja perheille
• Vaikka laitoksella olisi vastuu, hoitokulujen tai kärsimyskorvauksen määrä ei vahvistu ennen kuin oireet ovat vakiintuneet
• Jos oireiden vakiintuminen kestää vuoden, korvaus maksetaan vasta yli vuoden kuluttua onnettomuuden tapahtumisesta

※Oireiden vakiintuminen: Tilanne, jossa onnettomuudesta aiheutuneisiin vammoihin ei saada enää hoitotoimenpiteillä parannusta

Kun selität onnettomuuden jälkeisen korvauksen yksityiskohdat, se lisää myös perheen turvallisuuden tunnetta.

Henkilökunnan kohtaaminen

On tärkeää myös pyrkiä huolehtimaan henkilökunnan mielen hyvinvoinnista, jos he kokevat psyykkistä rasitusta hoiva-alan onnettomuuden seurauksena. Ellei henkilökunta ole tahallisesti aiheuttanut onnettomuutta, syyttävä asenne on vältettävä.

Onnettomuutta ei tulisi nähdä vain henkilökunnan ongelmana, vaan on tärkeää tutkia myös organisaation, laitteiston ja henkilöstöresurssien mahdollisia puutteita. Jos henkilökunta on tahallisesti aiheuttanut onnettomuuden, on tarpeen suorittaa asianmukainen tutkinta ja toteuttaa tiukat toimenpiteet.

Vastaaminen asianomaisille tahoille

Kun hoivapalvelussa tapahtuu onnettomuus, on luotava hoivaonnettomuuden raportti ja toimitettava se hallinnolle Japanissa. Lisäksi on ilmoitettava onnettomuudesta asianosaisille tahoille, kuten asiakkaan omalle lääkärille, liittymässä olevaan vakuutusyhtiöön ja asianajajalle.

Hoivaonnettomuuden raportin laatiminen ja yhteydenpito asianomaisiin tahoihin edellyttää yksityiskohtaista selostusta onnettomuudesta. On tärkeää haastatella osapuolia ja onnettomuuden silminnäkijöitä, jotta onnettomuuden olosuhteet ymmärretään tarkasti ja ne kirjataan muistiin. Lisäksi on suoritettava henkilökunnan keskuudessa valistusta toistumisen estämiseksi.

Hoivapalveluissa tapahtuvien onnettomuuksien peittely ja valheet ovat tabu Japanissa

Kun hoivapalveluissa sattuu onnettomuus, sen peittely tai väärän tiedon antaminen on ehdottomasti kiellettyä. Jos peittelyn tai väärän tiedon antamisen tosiasiat tulevat ilmi, on olemassa riski saada hallinnollisia seuraamuksia, kuten ohjausta tai toimiluvan peruuttamista. Lisäksi se voi johtaa luottamuksen menettämiseen sidosryhmien keskuudessa.

Jos onnettomuus tulee julkisuuteen ja johtaa oikeudenkäyntiin, peittelyn tai valheellisen tiedon antaminen voi toimia haitallisesti. Vaikka hoitolaitoksen puolella ei olisi ollut aikomusta peitellä tapahtunutta, voi käydä niin, että henkilökunnan jäsen itse yrittää peitellä tapahtunutta.

Välttääkseen tällaiset tilanteet on tärkeää, ettei vastuuta sysätä vain onnettomuuden aiheuttaneelle henkilökunnan jäsenelle, vaan että koko organisaatio työskentelee yhdessä vastatakseen tapahtuneeseen. Tämä luo ympäristön, jossa onnettomuudesta on helpompi raportoida ja jossa voidaan toimia nopeasti ja asianmukaisesti.

Kun kohtaat kohtuuttomia vaatimuksia, käännäydy asianajajan puoleen

Jos sinua painostetaan kohtuuttomiin vaatimuksiin esimerkiksi hoivapalvelun onnettomuuden jälkeen, on suositeltavaa konsultoida asianajajaa. Kun palvelun käyttäjiltä tai heidän perheiltään tulee perusteettomia korvausvaatimuksia tai muita laillisesti perusteettomia pyyntöjä, on tärkeää pysyä rauhallisena ja kohdata tilanne harkiten.

Mikäli suostut vaatimuksiin edes kerran, voi se johtaa vaatimusten eskaloitumiseen ja tilanteen vaikeutumiseen entisestään. Toisaalta, jos hoitolaitoksen katsotaan olevan laillisesti vastuussa, voi se joutua korvausvastuuseen. Kuitenkin, kuten aiemmin mainittiin, oikeusistuin Japanissa tekee päätöksen siitä, onko laitoksella laillista vastuuta vai ei.

Ennen kuin vastuukysymykset tai korvaussummat on vahvistettu, on tärkeää välttää hätiköityjä lupauksia käyttäjille tai heidän perheilleen. Asianajajan konsultointi voi tarjota aiempien tapausten tietoa ja laillista neuvontaa, mikä auttaa sinua tekemään sopivia toimenpiteitä.

Menetelmät hoivaonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi Japanissa

Kun hoivaonnettomuus tapahtuu, se tuo mukanaan monia haasteita, kuten vastuun käyttäjille ja heidän perheilleen, onnettomuuden tutkinnan ja mahdollisen vahingonkorvauksen. Tässä artikkelissa käsitellään menetelmiä, joilla hoivaonnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä Japanissa.

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet “Hiyari-Hatto” -tapauksista

Hoivaonnettomuuksien ennaltaehkäisyyn on tärkeää kerätä “Hiyari-Hatto” -tapauksia ja toteuttaa niiden perusteella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. “Hiyari-Hatto” viittaa tilanteisiin, jotka eivät johtaneet onnettomuuteen, mutta joissa pieni virhe olisi voinut johtaa sellaiseen.

Esimerkkejä “Hiyari-Hatto” -tapauksista ovat:

• Joku yritti syödä toisen henkilön ruokaa
• Käyttäjä oli lähdössä yksin laitoksen ulkopuolelle, mutta hänet pysäytettiin juuri ajoissa
• Pyörätuoli takertui kynnykseen ja oli kaatumaisillaan

Amerikkalaisen Heinrichin vuonna Showa 4 (1929) esittämän Heinrichin lain mukaan yhden vakavan onnettomuuden taustalla on 29 lievempää onnettomuutta ja niiden taustalla 300 “Hiyari-Hatto” -tapaus. Toisin sanoen, jos “Hiyari-Hatto” -tapauksia jatkuvasti sivuutetaan, vakava onnettomuus voi olla vain ajan kysymys.

Keräämällä ja jakamalla jokainen “Hiyari-Hatto” -tapaus, analysoimalla niitä ja toteuttamalla parannustoimenpiteitä, voimme pyrkiä estämään suurempia onnettomuuksia.

Säännölliset kokoukset hoivaonnettomuuksien ehkäisemiseksi

Hoivaonnettomuuksien ennaltaehkäisyyn on tärkeää järjestää säännöllisesti tilaisuuksia, joissa hoivaonnettomuuksista voidaan keskustella. Jos onnettomuustiedot jaetaan vain rajoitetulle henkilöpiirille, muilla henkilökunnan jäsenillä on riski toistaa samat virheet.

Lisäksi, vaikka “Hiyari-Hatto” -tapauksia kerättäisiinkin, niiden hyödyntäminen on mahdotonta, ellei niitä jaeta. Päättämällä pitää kokouksia joka kuukausi tiettynä päivänä, voimme jakaa ja tarkastella “Hiyari-Hatto” -tapauksia, mikä ei ainoastaan ehkäise onnettomuuksia, vaan voi myös edistää henkilökunnan asennemuutosta.

Uusintatapausten ehkäisemiseksi manuaalin laatiminen

Hoivaonnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuuluu myös toistuvien onnettomuuksien ehkäisy- ja jälkihoitotoimenpiteiden manuaalien laatiminen. Kun hoivaonnettomuus tapahtuu, onnettomuus analysoidaan ja arvioidaan löytääksemme syyn ja toteuttaaksemme toimenpiteitä sen uusiutumisen estämiseksi.

Tällöin konkreettiset toimenpiteet ja tarkistuslistat manuaalissa auttavat henkilökuntaa ymmärtämään tulevat toimenpiteet. Lisäksi uudet työntekijät voivat saada tiedon onnettomuuksista. Manuaalin laatiminen ei riitä, vaan sen levittäminen ja jakaminen henkilökunnan kesken on tärkeää.

Yhteenveto: Jos kohtaat hoivapalveluissa tapahtuneen onnettomuuden, konsultoi asianajajaa

Hoivapalveluita käyttävien joukossa on henkilöitä, joilla on muistisairaus tai fyysisiä rajoitteita, ja vaikka kuinka varovainen olisi, onnettomuuksien täydellinen estäminen on valitettavasti vaikeaa. Kun onnettomuus tapahtuu, työtehtävät, kuten asiakkaiden ja heidän perheidensä sekä muiden osapuolten informointi ja henkilökunnan ohjeistus, lisääntyvät yhtäkkiä.

Lisäksi, jos asiakas tai hänen perheensä nostaa kanteen, on vastattava oikeudellisiin haasteisiin. Vaikka kanne ei tulisikaan, voi olla tilanteita, joissa asiakkaan tai perheen kanssa toimiminen on haastavaa.

Kun hoitolaitoksen on vaikea tehdä oikeita päätöksiä yksin, on suositeltavaa pyytää apua asianajajalta. Asianajajan palkkaaminen ei ainoastaan tarjoa konkreettista neuvontaa onnettomuuden käsittelyssä, vaan myös tukee neuvotteluissa ja asiakirjojen laadinnassa, mikä mahdollistaa laitoksen toimia luottavaisesti.

Esittelyssä toimistomme tarjoamat ratkaisut

Hoiva-alan yritystoiminta on ala, joka on säädelty moninaisilla laeilla, kuten Japanin hoivavakuutuslailla (介護保険法), vanhusten hyvinvointilailla (老人福祉法) ja yhtiölailla (会社法). Monolith Lakitoimisto toimii yleishyödyllisenä yhdistyksenä, Japanin kansallisen hoiva-alan yritysten liiton sekä useiden prefektuurien hoiva-alan yritysten neuvonantajana ja oikeudellisena edustajana, ja meillä on laaja asiantuntemus hoiva-alan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysjuridiikka[ja]