MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

General Corporate

【Reiwa 6 (2024) huhtikuun voimaantulo】Mitä ovat 'Japanin kauppa- ja mallioikeuslain' uudistuksen keskeiset kohdat? Selitämme tärkeät muutokset, jotka sinun tulisi tietää

General Corporate

【Reiwa 6 (2024) huhtikuun voimaantulo】Mitä ovat 'Japanin kauppa- ja mallioikeuslain' uudistuksen keskeiset kohdat? Selitämme tärkeät muutokset, jotka sinun tulisi tietää

Reiwa 5 -vuonna (2023) osia tavaramerkkilainsäädännöstä ja mallioikeuslainsäädännöstä uudistettiin, ja nämä muutokset astuivat voimaan Reiwa 6 -vuoden (2024) huhtikuussa. Tämän Reiwa 5 -vuoden uudistuksen myötä tavaramerkkien ja mallien käyttöstrategiat saattavat muuttua, joten on tärkeää ymmärtää uudistuksen tarkoitus ja yksityiskohtaiset muutokset.

Tässä artikkelissa selitämme uudistetun säännöstön sisältöä ja käytännön työssä huomioon otettavia seikkoja. Esittelemme tavaramerkki- ja mallioikeuslainsäädännön pääasialliset uudistuskohdat, joten käyttäkää tätä hyväksenne.

Yleiskatsaus Reiwa 6 (2024) huhtikuussa voimaan tulleiden Japanin tavaramerkki- ja mallioikeuslain muutosten pääkohtiin

Reiwa 5 (2023) vuoden tavaramerkki- ja mallioikeuslain muutokset on suunniteltu pääasiassa vastaamaan digitalisaation ja kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin ja kehittämään lainsäädäntöä niiden mukaisesti.

Tavaramerkkilain pääasialliset muutokset ovat seuraavat kaksi kohtaa:

  • Konsenttijärjestelmän käyttöönotto
  • Rekisteröintivaatimusten lieventäminen toisen henkilön nimeä sisältäville tavaramerkeille

Lisäksi mallioikeuslain tärkeimpiin muutoksiin kuuluu uutuusvaatimuksen menettämistä koskevien poikkeussäännösten vaatimusten lieventäminen.

Nämä muutokset julkaistiin Reiwa 5 (2023) vuoden kesäkuun 14. päivänä ja ne tulivat voimaan Reiwa 6 (2024) vuoden huhtikuun 1. päivänä. Mallioikeuslain muutossäännökset kuitenkin astuivat voimaan jo Reiwa 6 (2024) vuoden tammikuun 1. päivänä.

Muutoskohta 1: Suostumusjärjestelmän käyttöönotto (Japanin tavaramerkkilaki)

Muutoskohta 1: Suostumusjärjestelmän käyttöönotto (Japanin tavaramerkkilaki)

Suostumusjärjestelmä tarkoittaa sitä, että jos aiemmin rekisteröidyn tavaramerkin oikeudenhaltija antaa suostumuksensa, myöhemmin haetun samankaltaisen tavaramerkin rekisteröinti voidaan hyväksyä. Tämä tavaramerkkejä koskeva suostumusjärjestelmä, jota oli harkittu jo aiemmin, otettiin käyttöön tässä uudistuksessa. Käydään tarkemmin läpi, miksi tällainen muutos tehtiin.

Aiempien säännösten sisältö

Japanilaisessa tavaramerkkilaissa säädetään, että seuraavissa tapauksissa tavaramerkkiä ei voida rekisteröidä:

(Tavaramerkkien rekisteröintiä ei voida hyväksyä)
4 § Seuraavia tavaramerkkejä ei voida rekisteröidä edellisen pykälän säännöksistä huolimatta:

11. Tavaramerkki, joka on sama tai samankaltainen kuin toisen henkilön aiemmin hakema tavaramerkki tai rekisteröity tavaramerkki, ja jota käytetään samojen tai samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden yhteydessä, jotka on nimetty tavaramerkin rekisteröinnin yhteydessä (viitataan 6 §:n 1 momenttiin, jota sovelletaan myös 68 §:n 1 momentin mukaisesti).

Tavaramerkkilaki | e-Gov lainsäädännön haku[ja]

Tavaramerkkioikeus tarkoittaa lyhyesti sanottuna oikeutta yksinomaiseen käyttöön tuotteen tai palvelun tunnuksena (tavaramerkkinä). Liiketoimintaa harjoittaessa on tärkeää, että yrityksen tuotteet tai palvelut erottuvat kilpailijoiden vastaavista, ja tämä erottautuminen tapahtuu ‘tunnuksen’ avulla. Tämä ‘tunnus’ on ‘tavaramerkki’, ja oikeus yksinomaiseen käyttöön on tavaramerkkioikeus.

Japanilaisen tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentin 11 kohdassa kielletään rekisteröimästä tavaramerkkiä, joka loukkaa aiemmin rekisteröityä tavaramerkkiä, ja se on ikään kuin itsestäänselvä säännös.

Tämän säännöksen tarkoituksena on sanottu olevan:

  1. Aiemmin rekisteröidyn tavaramerkin oikeudenhaltijan suojeleminen
  2. Tuotteiden tai palveluiden alkuperän sekaannuksen estäminen

näiden kahden seikan varmistaminen.

Muutoksen taustat

Muutoksen taustalla on seuraavia ongelmia aiemmassa sääntelyssä:

  1. Merkin rekisteröinnin hylkäämisen aiheuttamat suuret vastauskustannukset
  2. Haitat globaaleissa sopimuksissa

Aiemmassa järjestelmässä oli ongelmana se, että jos hakemusmerkki hylättiin samanlaisen tai samankaltaisen aiemmin rekisteröidyn tavaramerkin olemassaolon vuoksi, vastaamiseen liittyvä taakka oli suuri.

Jos rekisteröintiä hylättyyn hakemusmerkkiin ei voi tehdä ristiriitaisuuksia poistavaa korjausta, tarvitaan vastalauseen jättämistä tai aiemmin rekisteröidyn tavaramerkin oikeuksien mitätöintiä koskevaa oikeudenkäyntiä. Rekisteröinnin hyväksynnän uudelleen tavoittelu vaatii merkittävää aikaa ja rahaa, mikä on suuri taakka.

Lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa on jo aiemmin otettu käyttöön järjestelmä, jossa toisen henkilön aiemmin rekisteröidyn tavaramerkin kanssa ristiriidassa oleva merkki voidaan rekisteröidä, mikäli aiemmin rekisteröidyn tavaramerkin omistajan suostumus on olemassa, ja molempien merkkien rinnakkaisrekisteröinti hyväksytään.

Koska Japanin lainsäädännössä ei ole hyväksytty suostumusjärjestelmää, ei ole mahdollista tehdä sopimusta kahden tavaramerkin rinnakkaiselosta, mikä on aiheuttanut ongelmia globaaleissa sopimuksissa.

Näin ollen yritysten tarpeet ja kansainvälisen järjestelmän yhdenmukaistamisen näkökulmat huomioon ottaen Japaniin päätettiin ottaa käyttöön suostumusjärjestelmä.

Muutoksen sisältö

Edellä mainittu tausta huomioon ottaen, seuraavanlaisia säännöksiä on uudistettu.

Japanilainen kauppatavaramerkkilaki (商標法) 4. pykälä
4 Vaikka kauppatavaramerkki kuuluu ensimmäisen momentin yhdennentoista kohdan piiriin, jos kyseisen kauppatavaramerkin rekisteröintihakemuksen jättäjä on saanut kyseisen kohdan mukaisen toisen henkilön suostumuksen kauppatavaramerkin rekisteröintiin, ja lisäksi, jos kyseisen kauppatavaramerkin käyttämä tuote tai palvelu ja yhdennentoista kohdan mukaisen toisen henkilön rekisteröidyn kauppatavaramerkin haltijan, yksinoikeuden haltijan tai normaalin käyttöoikeuden haltijan liiketoimintaan liittyvä tuote tai palvelu eivät aiheuta sekaannusta keskenään, ei kyseistä kohtaa sovelleta.

Kauppatavaramerkkilaki | e-Gov lakihaku[ja]

Tämän säännöksen perusteella voidaan ymmärtää, että kauppatavaramerkkilain 4. pykälän 1. momentin 11. kohdan mukaiset kauppatavaramerkit voivat saada rekisteröinnin, jos ne täyttävät seuraavat kaksi ehtoa:

  1. On saatu aiemmin rekisteröidyn kauppatavaramerkin oikeudenhaltijan suostumus
  2. Ei ole vaaraa sekaannuksesta aiemmin rekisteröidyn kauppatavaramerkin kanssa

Lisäksi, 4. pykälän 1. momentin 11. kohdan tarkoituksen turvaamiseksi on kehitetty seuraavat järjestelmät:

  • Toisen yhteensopivan kauppatavaramerkin haltija voi vaatia toiselta kauppatavaramerkin haltijalta sekaannuksen estävän ilmoituksen liittämistä (Japanilainen kauppatavaramerkkilaki 24. pykälän 4. momentin 1. kohta)
  • Jos toinen kauppatavaramerkin haltija käyttää kauppatavaramerkkiä vilpillisessä kilpailussa aiheuttaakseen sekaannusta alkuperästä, kuka tahansa voi vaatia kauppatavaramerkin rekisteröinnin kumoamista (Japanilainen kauppatavaramerkkilaki 52. pykälän 2. kohta)

Vaikka yhteensopivuusjärjestelmän käyttöönotto on hyväksytty, on tärkeää huomata, että ensisijaisesti tärkeää on aiemmin rekisteröidyn kauppatavaramerkin oikeuksien suojaaminen ja alkuperän sekaannuksen estäminen.

Kilpailulainsäädännön uudistuksen yhteydessä

Tavaramerkkilain uudistuksen myötä myös Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämistä koskeva laki (不正競争防止法) on osittain uudistettu.

Ongelma ilmenee, kun kaksi yhteisrinnakkain käytettävää tavaramerkkiä on otettu käyttöön, ja toinen niistä saavuttaa Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämistä koskevan lain 2 artiklan 1 momentin 1 tai 2 kohdassa määritellyn tunnettuuden tai kuuluisuuden.

Tunnettuuden saavuttanut tavaramerkin haltija voi tehdä toisen tavaramerkin haltijalle lopettamisvaatimuksen Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämistä koskevan lain perusteella. Kuitenkin, jos tämä vaatimus hyväksytään, se saattaa haitata yhteisrinnakkaisen käytön järjestelmän sujuvaa hyödyntämistä.

Näin ollen, kun kaksi tavaramerkkiä on tullut yhteisrinnakkain käytettäviksi yhteisrinnakkaisen käytön järjestelmän kautta, on Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämistä koskevan lain 19 artiklan 1 momentin 3 kohdassa säädetty, että kumpikaan tavaramerkin haltija ei voi tehdä toiselle haltijalle lopettamisvaatimusta 2 artiklan 1 momentin 1 tai 2 kohdan perusteella.

Lisätietoja Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämistä koskevan lain muista uudistuksista löydät alla olevasta linkistä.

Liittyvä artikkeli: 【2024年4月施行 (2024 huhtikuussa voimaan astuva)】Uudistetun Japanin epäoikeudenmukaisen kilpailun estämistä koskevan lain keskeiset kohdat – Mitä muutoksia sinun tulisi tietää?

Muutospiste 2: Toisen henkilön nimen sisältävien tavaramerkkien rekisteröintivaatimusten höllentäminen (Japanin tavaramerkkilaki)

Vuonna 2023 (Reiwa 5) tehty uudistus höllensi toisen henkilön nimen sisältävien tavaramerkkien rekisteröintivaatimuksia.

Selitämme uudistuksen taustaa ja muutossäännöksiä.

Aiemmat säännökset

Aiemmassa Japanin tavaramerkkilaissa, 4 artiklan 1 momentin 8 kohdan mukaan, toisen henkilön nimeä sisältäviä tavaramerkkejä ei hyväksytty.

(Tavaramerkki, jota ei voida rekisteröidä)
4 artikla Seuraavia tavaramerkkejä ei voida rekisteröidä edellisen artiklan säännöksistä huolimatta.

8. Tavaramerkki, joka sisältää toisen henkilön kuvan tai toisen henkilön nimen tai tunnetun nimimerkin, taiteilijanimen tai lyhenteen (poikkeuksena tapaukset, joissa on saatu kyseisen henkilön suostumus).

Japanin tavaramerkkilaki | e-Gov lakihaku[ja]

Tämän säännöksen tarkoituksena oli suojella toisen henkilön persoonallisuusoikeuksia. Toisin sanoen, tavoitteena oli estää henkilön nimen tai tunnuksen käyttö tavaramerkissä ilman kyseisen henkilön suostumusta.

Uudistuksen tausta

Toisaalta, vaikka henkilön persoonallisuusoikeuksien suoja onkin tärkeää, ongelmaksi oli noussut se, että perustajien tai suunnittelijoiden nimien käyttö brändinimenä ilman mahdollisuutta rekisteröidä niitä tavaramerkiksi.

Vaikka toisen henkilön suostumuksen saaminen mahdollistaisi tavaramerkin rekisteröinnin, käytännössä kaikkien samannimisten henkilöiden suostumuksen saaminen ei ole realistista. Jos tällaisissa tapauksissa tavaramerkkioikeutta ei myönnetä, voidaan sanoa, että nimellä toimivan brändin suoja jää puutteelliseksi.

Tähän ongelmaan on vastattu Euroopassa ja muissa länsimaissa asettamalla tunnettuusvaatimus toisen henkilön nimeä sisältäviin tavaramerkkeihin. Kansainvälisen järjestelmän yhdenmukaistamisen vuoksi Japanin tavaramerkkilain 4 artiklan 1 momentin 8 kohdan muutos oli tarpeen.

Uudistuksen sisältö

Japanin tavaramerkkilain 4 artiklan 1 momentin 8 kohta on muutettu vuonna 2023 (Reiwa 5) seuraavasti:

Japanin tavaramerkkilain 4 artiklan 1 momentti
8. Tavaramerkki, joka sisältää toisen henkilön kuvan tai toisen henkilön nimen (rajoitettuna nimiin, jotka ovat laajalti tunnettuja tavaramerkin käyttöalueella olevien tuotteiden tai palveluiden kysyntäpiireissä.) tai tunnetun nimimerkin, taiteilijanimen tai lyhenteen (poikkeuksena tapaukset, joissa on saatu kyseisen henkilön suostumus) tai tavaramerkki, joka sisältää toisen henkilön nimen mutta ei täytä asetuksessa määriteltyjä vaatimuksia.

Japanin tavaramerkkilaki | e-Gov lakihaku[ja]

Tämän muutoksen myötä, jos nimi ei ole laajalti tunnettu tavaramerkin käyttöalueella olevien tuotteiden tai palveluiden kysyntäpiireissä, toisen henkilön nimi voidaan rekisteröidä tavaramerkiksi.

Lisäksi on säädetty, että toisen henkilön nimeä sisältävät tavaramerkit, jotka eivät täytä asetuksessa määriteltyjä vaatimuksia, eivät ole rekisteröitävissä. Tulevien asetusten sisältöön on syytä kiinnittää huomiota.

Lisäksi Tavaramerkkijärjestelmän alakomitea on todennut, että vaikka toisen henkilön nimi ei olisikaan erityisen tunnettu, tavaramerkkihakemukset, jotka loukkaavat toisen henkilön persoonallisuusoikeuksia, hylätään.

Asetuksen ja muiden toimenpiteiden avulla, jotka suojaavat persoonallisuusoikeuksia, voidaan sanoa, että alkuperäisen säännöksen tarkoitus säilyy voimassa.

Muutospiste 3: Uudistuksen menettämisen poikkeussäännösten vaatimusten lieventäminen (Japanilainen Malleja koskeva laki)

Muutospiste 3: Uudistuksen menettämisen poikkeussäännösten vaatimusten lieventäminen (Japanilainen Malleja koskeva laki)

“Mallioikeus” on yksi immateriaalioikeuksista, jota voidaan hyödyntää kopiotuotteiden ja samankaltaisten tuotteiden jäljittelyä vastaan. Mallioikeuden saamiseksi on välttämätöntä, että mallilla on uutuusarvoa. Jos malli julkaistaan esimerkiksi julkaisussa tai verkkosivustolla ennen mallin rekisteröintihakemuksen jättämistä, voi uutuusarvon menetys johtaa siihen, ettei mallirekisteröintiä myönnetä. Kuitenkin, mikäli tietyt vaatimukset täyttyvät, katsotaan, ettei mallin uutuusarvo ole menetetty. Tässä uudistuksessa on lievennetty uutuusarvon menettämiseen liittyviä poikkeussäännösten vaatimuksia.

Katsotaanpa tarkemmin uudistuksen taustoja ja sisältöä.

Aiempien säännösten sisältö

Mikäli mallioikeuden rekisteröintiin oikeutetun henkilön toiminnasta johtuen mallin uutuus on menetetty, katsotaan uutuus säilyneeksi, jos seuraavat säännösten sisällöt täyttyvät.

(Mallin uutuuden menetyksen poikkeus)
4. pykälä
2. Mikäli mallioikeuden rekisteröintiin oikeutetun henkilön toiminnasta johtuen malli on tullut sellaiseksi, että se kuuluu kolmannen pykälän ensimmäisen momentin ensimmäiseen tai toiseen kohtaan (pois lukien ne, jotka ovat tulleet kyseisiin kohtiin kuuluviksi julkaisemalla ne keksintöjä, hyödyllisyysmalleja, malleja tai tavaramerkkejä koskevassa virallisessa lehdessä), sovelletaan kyseisen henkilön tekemään mallirekisteröintihakemukseen liittyvän mallin osalta kyseisen momentin ja saman pykälän toisen momentin säännöksiä samalla tavalla kuin edellisessä momentissa, jos hakemus on tehty vuoden kuluessa päivästä, jolloin malli on tullut kyseisiin kohtiin kuuluvaksi.

3. Edellisen momentin säännösten soveltamista haluavan henkilön on toimitettava mallirekisteröintihakemuksen yhteydessä asiasta ilmoittava kirjallinen asiakirja Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajalle ja lisäksi on toimitettava kolmekymmentä päivää hakemuksen jättämisestä kirjallinen todistus siitä, että malli kuuluu edellisen momentin säännösten soveltamisen piiriin (tätä asiakirjaa kutsutaan tässä pykälässä ja kuudenkymmenennen artiklan seitsemännessä kohdassa “todistukseksi”).

Japanin mallilaki|e-Gov法令検索[ja]

Nämä säännökset on tarkoitettu tilanteisiin, joissa henkilö on julkaissut oman mallinsa esimerkiksi näyttelyssä, julkaisussa tai verkkosivustolla ja tekee sen jälkeen mallirekisteröintihakemuksen.

Tavoitteena on, että mallin luojan ilmaisua ja saman toiminta-alueen sisällä ymmärrettäviä toimia ei rajoiteta.

Muutoksen taustat

Aiemmassa säännöstössä oli huomautettu, että Japanin muotoilulain (Japanese Design Law) 4 artiklan 3 momentissa määriteltyjen “poikkeuksen soveltamisen todistusten” jättäminen oli hakijalle suuri taakka.

Viime vuosina on yleistynyt PR:n ja myynnin harjoittaminen sosiaalisen median ja sähköisten kauppapaikkojen kautta, mikä on johtanut muotoilujen julkaisutapojen monipuolistumiseen ja monimutkaistumiseen. Lisäksi on yhä yleisempää, että tuotteiden muotoilut julkaistaan ensin joukkorahoituspalveluissa ennen niiden tuotantoon saattamista, mikä tarkoittaa, että muotoiluja julkaistaan kehitysprosessin aikana.

Tässä tilanteessa kaikkien julkaisutoimien kattavan todistuksen laatiminen 30 päivän sisällä voi olla hakijalle merkittävä taakka.

Näin ollen vuoden (Reiwa 5) 2023 muutoksessa 4 artiklan 3 momentin vaatimuksia on höllennetty.

Muutoksen sisältö

Japanilaisen muotoilulain (意匠法) 4 artiklan 3 momentti on muutettu seuraavasti Reiwa 5 (2023) vuoden uudistuksessa.

Muotoilulaki 4 artikla
3 Edellisen momentin säännösten soveltamista hakevan henkilön on toimitettava kyseistä tarkoitusta osoittava kirjallinen ilmoitus Japanin patenttiviraston pääjohtajalle samanaikaisesti muotoilurekisteröintihakemuksen kanssa, ja lisäksi, on esitettävä todistus siitä, että 3 artiklan 1 momentin 1 tai 2 kohdassa mainittuun tilanteeseen johtanut muotoilu on sellainen, johon edellisen momentin säännökset ovat sovellettavissa (jäljempänä tässä ja 60 artiklan 7 momentissa “todistus”). Todistus on toimitettava Japanin patenttiviraston pääjohtajalle kolmenkymmenen päivän kuluessa muotoilurekisteröintihakemuksen jättämisestä. Kuitenkin, jos saman tai samankaltaisen muotoilun osalta on olemassa useampi kuin yksi 3 artiklan 1 momentin 1 tai 2 kohdassa mainittu oikeus muotoilurekisteröintiin johtaneeseen toimintaan, riittää, että todistus toimitetaan vain ensimmäisenä päivänä tehdystä toiminnasta.

Muotoilulaki | e-Gov lakihaku[ja]

Ennen muutosta oli tarpeen luoda poikkeuksen soveltamista todistava asiakirja kaikista julkisista muotoiluista. Tämän uudistuksen myötä riittää, että toimitetaan todistus ensimmäisestä julkisesta muotoilusta, jotta voidaan hyödyntää uutuusarvon menetyksen poikkeussäännöksiä.

Hakijan taakka on keventynyt, ja samalla ensimmäisen julkisen muotoilun sisällyttäminen todistukseen on parantanut kolmansien osapuolten ennakoitavuutta.

Muutosten vaikutukset käytäntöön ja toteutettavat toimenpiteet

On tärkeää ymmärtää perusteellisesti vuoden (2023) Reiwa 5:n aikana tehtyjen Japanin tavaramerkkilain ja mallioikeuslain muutosten sisältö. Erityisesti muutoksiin liittyvät asetukset ja tarkastusstandardit voivat olla vielä kehittymättömiä. Tulevia säädöksiä on syytä seurata tarkasti.

Lisäksi nämä muutokset ovat monilta osin tehneet tavaramerkkien ja mallien käytöstä laajempaa ja helpompaa. Erityisesti tavaramerkkilain muutos on lisännyt mahdollisuuksia saada rekisteröityä aiemmin rekisteröimättömiä tavaramerkkejä. Tulevaisuudessa yrityksiltä odotetaan entistä laajemman brändistrategian kehittämistä.

Kun muutossäännökset tulevat sovellettaviksi, on tärkeää syventää ymmärrystä muutosten sisällöstä, jotta niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Yhteenveto: Konsultoi asiantuntijaa tavaramerkki- ja mallioikeuslakien uudistuksiin liittyen

Tavaramerkki- ja mallioikeuslakien Reiwa 5 (2023) vuoden uudistukset on tehty digitaalisen kehityksen ja kansainvälistymisen taustaa vasten, ja niiden päätavoitteena on ollut lainsäädännön kehittäminen.

Tavaramerkkilaissa on nyt mahdollista rekisteröidä aiemmin rekisteröimättömiä tavaramerkkejä, ja mallioikeuslaissa on tehty muutoksia, jotka helpottavat mallien hakemista. Jotta voit hyödyntää näitä uudistuksia tehokkaasti ja edistää liiketoimintasi laajentamista, on tärkeää ymmärtää uudistusten sisältö kunnolla.

Koska tavaramerkkien ja mallien rekisteröinti vaikuttaa merkittävästi yrityksesi liiketoimintastrategiaan, on nopea ja varma toiminta välttämätöntä. Jos olet epävarma uudistusten sisällöstä, suosittelemme kääntymään asiantuntijan puoleen saadaksesi neuvoja.

Toimenpiteemme esittely

Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja oikeudellisten kysymysten, korkean asiantuntemuksen omaava lakitoimisto. Viime aikoina, tavaramerkki- ja mallioikeuslainsäädännön ympärillä olevat immateriaalioikeudet ovat keränneet paljon huomiota. Toimistomme tarjoaa ratkaisuja immateriaalioikeuksiin liittyen. Alla olevassa artikkelissa kerromme yksityiskohtaisemmin.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: Erilaisten yritysten IT- ja immateriaalioikeudelliset palvelut[ja]

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る