MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

Internet

Oikeustapaukset koskien verkkotunnuksen peruuttamista tai siirtämistä

Internet

Oikeustapaukset koskien verkkotunnuksen peruuttamista tai siirtämistä

Verkkotunnukset ovat yrityksille erittäin tärkeitä. Jos joku muu hankkii yrityksen tai tuotteen nimen verkkotunnuksen, se voi aiheuttaa ongelmia. Tähän voidaan kuitenkin vastata pyytämällä verkkotunnuksen peruuttamista tai siirtämistä. Tämän oikeudenkäynnin mekanismia ja prosessia selitetään toisessa artikkelissa sivustollamme, mutta mitä todella tapahtuu? Minkälaista oikeudenkäyntiä on käyty minkälaisten verkkotunnusten suhteen, ja mitä oikeudellisia päätöksiä on tehty näissä oikeudenkäynneissä? Tarkastelemme todellisia tuomioistuimen päätöksiä ja selitämme kriteerit, joita käytetään verkkotunnuksen siirtopyynnön ympärillä olevissa oikeudenkäynneissä.

Goo on NTT-ryhmän tarjoama portaalisivusto, ja tämän Goon verkkotunnuksen rekisteröinti ja siirto on ollut oikeudenkäynnin kohteena. Popcorn-yhtiö sai ‘goo.co.jp’ verkkotunnuksen rekisteröinnin JPNIC:ltä (Japanin verkkotietokeskus) elokuussa 1996. Vastaavasti, NTT-X (myöhemmin NTT Resonant) hankki ‘goo.ne.jp’ verkkotunnuksen rekisteröinnin helmikuussa 1997.

NTT-X käytti ‘goo.ne.jp’ verkkotunnusta tietohakusivuston ylläpitämiseen, mutta Popcorn-yhtiön ‘goo.co.jp’ verkkotunnuksen käyttö aiheutti sekaannusta alkuperästä ja ‘goo.co.jp’ ohjasi automaattisesti aikuisviihdesivustolle. Tämän perusteella NTT-X vaati marraskuussa 2000 Teollisuusomaisuuden välityskeskusta (nykyisin ‘Japanin immateriaalioikeuksien välityskeskus’) siirtämään Popcorn-yhtiön ‘goo.co.jp’ verkkotunnuksen NTT-X:lle.

Vastauksena tähän keskus hyväksyi NTT-X:n vaatimuksen helmikuussa 2001 ja määräsi Popcorn-yhtiön siirtämään ‘goo.co.jp’ verkkotunnuksen NTT-X:lle. Popcorn-yhtiö ei hyväksynyt tätä ja haastoi asian Tokion alioikeuteen vaatien vahvistusta oikeudelleen käyttää ‘goo.co.jp’ verkkotunnusta.

Verkkotunnuksen siirtoa koskevat vaatimukset

Tässä tapauksessa kiistan kohteena oli, täyttääkö verkkotunnuksen siirtoa koskeva pyyntö JPNIC:n (Japanin verkkotunnusinformaatiokeskus) määrittelemän JP-DRP:n (Japanin verkkotunnusriitojen ratkaisupolitiikka) mukaiset seuraavat vaatimukset:

  1. Rekisteröidyn verkkotunnuksen on oltava sama tai niin samankaltainen, että se aiheuttaa sekaannusta hakijan kaupallisen merkin tai muun osoituksen kanssa, johon hakijalla on oikeus tai laillinen etu
  2. Rekisteröijällä ei ole oikeutta tai laillista etua kyseisen verkkotunnuksen rekisteröintiin
  3. Rekisteröidyn verkkotunnuksen on oltava rekisteröity tai käytetty vilpillisessä tarkoituksessa

Onko NTT-X:lla oikeuksia tai laillisia etuja

Ensimmäinen kysymys on, onko NTT-X:lla oikeuksia tai laillisia etuja. NTT-X on huhtikuusta syyskuuhun 2000 käyttänyt noin 520 miljoonaa jeniä mainontaan ja markkinointiin, mukaan lukien televisiomainokset, sanomalehti-ilmoitukset, aikakauslehti-ilmoitukset, bannerimainokset ja tapahtumien järjestäminen. Yhtiötä on esitelty useissa sanomalehdissä, aikakauslehdissä, verkkosivuilla ja sähköpostiuutisissa, ja se on ollut esillä useissa televisio-ohjelmissa. Lisäksi Japanin tutkimuskeskus on ilmoittanut, että syytetyn sivusto on aina ollut korkealla “Japan Access Rating” -mittarissa, joka osoittaa verkkosivustojen käyttöasteen. Sivuston päivittäinen sivunäyttökertojen määrä, joka on todellinen määrä käyttäjiä, jotka ovat käyneet sivustolla, ylitti miljoonan viiden kuukauden palvelun jälkeen ja nousi 14,5 miljoonaan heinäkuuhun 2000 mennessä.

Lisäksi NTT-ryhmän liikevaihto, joka on saatu goo-liittyvistä liiketoiminnoista, oli noin 1,16 miljardia jeniä vuonna 1999 ja noin 950 miljoonaa jeniä vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla. Koska goo tarjoaa pääpalvelunsa, kuten hakupalvelun, ilmaiseksi, suurin osa näistä tuloista tulee sivuston mainostuloista. Nämä tosiasiat osoittavat, että NTT-X:lla on oikeuksia tai laillisia etuja goo-verkkotunnuksessa.

Verkkotunnuksen samankaltaisuus

Verkkotunnus, joka sisältää sekä ylimmän tason että toisen tason verkkotunnuksen, edustaa yhtenä kokonaisuutena tiedon lähettäjän tai tarjoajan “osoitetta” tai “nimeä” Internetissä. Popcorn-yhtiö väitti, että jos toisen tason verkkotunnus on erilainen, se edustaa täysin erilaista “osoitetta” tai “nimeä”, eli se on täysin erilainen verkkotunnus.

Tähän tuomioistuin vastasi, että vaikka on totta, että erilainen toisen tason verkkotunnus tarkoittaa erilaista verkkotunnusta, Popcorn-yhtiön verkkotunnus koostuu “jp” osasta, joka on maakoodi, joka muodostaa ylimmän tason verkkotunnuksen, “co” osasta, joka on organisaation tyyppikoodi, joka muodostaa toisen tason verkkotunnuksen, ja “goo” osasta, joka on koodi, joka osoittaa verkkotunnuksen käyttäjän (isännän). “co.jp” osoittaa vain, että Popcorn-yhtiön verkkotunnus on JPNIC:n hallinnoima ja että rekisteröijä on yritys. Se on yhteinen monille verkkotunnuksille. Lisäksi, Popcorn-yhtiön verkkotunnuksen pääasiallinen tunnistusvoima on “goo” osassa, joten Popcorn-yhtiön verkkotunnuksen keskeinen osa on “goo”, jota kutsutaan “guuksi”.

Toisaalta, NTT-X:n tavaramerkki 1 on kirjoitettu “GOO” suurilla kirjaimilla ja sen alapuolella on kirjoitettu “グー” katakanalla. Tavaramerkki 2 on “goo” pienillä kirjaimilla ja se on kuvioitu. NTT-X:n tavaramerkit ovat molemmat nimeltään “guu”.

Tuomioistuin totesi, että nämä tosiasiat sekä se, että NTT-X:n sivusto on tunnettu, osoittavat, että Popcorn-yhtiön verkkotunnus on samankaltainen kuin NTT-X:n tavaramerkki, näyttö ja verkkotunnus, ja se voi aiheuttaa sekaannusta. Tuomioistuin totesi, että samankaltaisuuden vaatimus tulisi arvioida objektiivisesti, riippumatta rekisteröinnin järjestyksestä tai subjektiivisesta käsityksestä.

Oikeudet tai lailliset edut domain-nimen rekisteröinnissä

“goo.co.jp” on domain-nimi, jonka Popcorn-yhtiö, joka alun perin harjoitti pääasiassa karaokebaarin liiketoimintaa, perusti yhteisösivustona kohdennettuna lukiolaistyttöihin karaoke-asiakkaiden houkuttelemiseksi. Tuomioistuin on myöntänyt, että se ei ole rekisteröity väärin.

Kuitenkin, sivuston kävijämäärä oli vähäinen, ja aikuiset miehet, jotka olivat kiinnostuneita lukiolaistytöistä, kävivät sivustolla enemmän kuin itse lukiolaistytöt, joten se ei johtanut karaokebaarin myynnin kasvuun. Siksi Popcorn-yhtiö päätti jatkaa alkuperäisen lukiolaistyttöjen yhteisösivuston sisällön tuottamista, mutta tavoitellakseen aikuisten miesten kävijöitä, he alkoivat mainostaa sivustoaan aikuisviihdesivustoilla. Lopulta he muuttivat sivustonsa niin, että se ohjasi kävijät automaattisesti toisille aikuisviihdesivustoille, estäen pääsyn alkuperäiselle yhteisösivustolle, ja he alkoivat saada osuuden tuloista kävijämäärän mukaan.

Tuomioistuin totesi, että Popcorn-yhtiön mainoksissa ei ollut Popcorn-yhtiön kauppanimeä, vaan ainoastaan agentuurin nimi “GOO! Tuki ja yhteydenotot”, eikä ollut riittävästi todisteita siitä, että Popcorn-yhtiö olisi tunnistettu nimellä “goo.co.jp” tai “goo”. Tuomioistuin totesi, että ei voida väittää, että Popcorn-yhtiö olisi yleisesti tunnistettu nimellä “goo.co.jp” tai “goo”, eikä ole olemassa riittäviä perusteita tunnustaa, että Popcorn-yhtiöllä olisi oikeuksia tai laillisia etuja “goo.co.jp”:n suhteen.

Onko rekisteröinti tai käyttö tehty vilpillisessä tarkoituksessa

Tuomioistuin totesi, että Popcorn-yhtiö oli muuttanut ‘goo.co.jp’ -sivuston käyttötapaa merkittävästi sen jälkeen, kun goo oli tullut tunnetuksi. He olivat käyttäneet sivustoa vain siirtotarkoituksessa ja saaneet voittoa aikuissivustoa ylläpitävältä yritykseltä sen mukaan, kuinka monta kertaa sivustoa oli käytetty. Tämä oli käytännössä sama kuin uuden sivuston perustaminen samalla domain-nimellä.

Lisäksi, kun ‘goo.co.jp’ lopetti automaattisen uudelleenohjauksen ja linkitti selkeästi aikuissivustoon, päivittäiset kävijät olivat vain kymmeniä verrattuna ‘goo.co.jp’:n 33 400 päivittäiseen kävijämäärään. Tämän perusteella ei voida olettaa, että suurin osa ‘goo.co.jp’:n käyttäjistä olisi tarkoituksellisesti etsinyt aikuisviihdettä. Suurin osa käyttäjistä oli todennäköisesti sekoittanut ‘goo.co.jp’:n ‘goo.ne.jp’:hen tai tehnyt kirjoitusvirheen. Tämän seurauksena,

Kantaja väittää, että hän on käyttänyt kyseistä domain-nimeä ennen kuin vastaajan sivusto tuli tunnetuksi, ja että vastaaja, tietäen tämän domain-nimen olemassaolosta, hankki vastaavan domain-nimen ja aiheutti sekaannuksen. Vaikka kantaja käytti domain-nimeä ensin ja vastaaja tiesi tämän domain-nimen olemassaolosta, se ei suoraan tarkoita, että kantajan domain-nimen käyttöä suojattaisiin. Vaikka domain-nimeä olisi käytetty ensin, jos sitä on käytetty vilpillisessä tarkoituksessa, sen käyttöä ei välttämättä suojata, mikä on selvää riitojen ratkaisupolitiikan valossa. Kuten edellä mainittiin, kantajalla oli vilpillinen tarkoitus.

Tokion alioikeuden päätös 26. huhtikuuta 2002 (Gregorian kalenterin mukaan)

Tämän perusteella tuomioistuin totesi, että domain-nimeä oli käytetty vilpillisessä tarkoituksessa ja hylkäsi Popcorn-yhtiön vaatimuksen.

Tämän jälkeen Popcorn-yhtiö valitti päätöksestä, mutta Tokion ylioikeus hylkäsi valituksen ja vahvisti ensimmäisen oikeusasteen päätöksen, jonka mukaan ‘goo.co.jp’ -domain-nimi siirrettiin NTT-X:lle (Tokion ylioikeuden päätös 17. lokakuuta 2002 (Gregorian kalenterin mukaan)). Tämä oli ensimmäinen ylioikeuden päätös, joka koski domain-nimien siirtoa koskevaa riitojen ratkaisupolitiikkaa.

Yhteenveto

Verkkotunnuksen peruuttamista tai siirtopyyntöä koskevia reittejä on kaksi, ja tässä tapauksessa kyseessä oli JPNIC:n hyväksymän riidanratkaisuelimen suorittama riidanratkaisu. Kuitenkin myös tapauksissa, joissa on pyydetty verkkotunnuksen käytön estämistä tai vastaavaa perustuen Japanin epäreilun kilpailun estämislakiin, päätökset tehdään lähes samojen vaatimusten perusteella. Molemmissa tapauksissa, jos siirtoa tai peruuttamista vaaditaan, vastapuoli väittää olevansa ensisijainen oikeudenhaltija. Pelkästään tämän perusteella ei kuitenkaan voida väittää, että heillä olisi oikeus pitää verkkotunnus.

Liittyvä artikkeli: Mikä on verkkotunnuksen siirtopyynnön riidanratkaisuprosessi?[ja]

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る