MONOLITH LAW OFFICE+81-3-6262-3248Arkisin 10:00-18:00 JST [English Only]

MONOLITH LAW MAGAZINE

Internet

Mikä on 'lähettäjän tietojen paljastamispyyntö' kirjoituksen tehneen rikoksentekijän tunnistamiseksi?

Internet

Mikä on 'lähettäjän tietojen paljastamispyyntö' kirjoituksen tehneen rikoksentekijän tunnistamiseksi?

Jos internetissä tehdään kirjoituksia, jotka vastaavat kunnianloukkausta tai aiheuttavat mainehaittaa tai herjausta, on tarpeen ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin, kuten pyytää asianajajaa apuun.

Internetissä tehtyjen laittomien kirjoitusten osalta, asianajajan avun pyytäminen mahdollistaa pääasiassa kyseisen kirjoituksen poistamisen ja kirjoituksen tekijän, eli rikoksentekijän, tunnistamisen. Tätä kutsutaan “lähettäjän tietojen paljastamispyynnöksi” (発信者情報開示請求), mikä tarkoittaa pyyntöä paljastaa “lähettäjän” “tiedot”, eli rikoksentekijän tiedot.

Lähettäjän tietojen paljastamispyyntö perustuu palveluntarjoajan vastuunrajoituslakiin (japanilainen ‘Erityisten sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien vahingonkorvausvastuun rajoittamista ja lähettäjän tietojen paljastamista koskeva laki’, joka astui voimaan 27. toukokuuta 2002 (Heisei 14)). Tämä tarkoittaa menettelyä, jossa pyydetään sivuston ylläpitäjää tai muuta tietoja hallussaan pitävää tahoa paljastamaan tiedot (osoite, nimi, rekisteröity puhelinnumero jne.) henkilöstä, joka on tehnyt internetissä kunnianloukkausta tai muuta herjaavaa ilmaisua.

Tarve tunnistaa kirjoituksen tekijä

Nettihuhujen aiheuttamissa vahingoissa, pelkkä kirjoitusten tai artikkeleiden poistaminen ei usein ratkaise ongelmaa. Tämä johtuu siitä, että kirjoituksen tai artikkelin tekijälle ei aiheudu haittaa pelkästään niiden poistamisesta.

Yleisesti ottaen, jos henkilö on kokenut kunnianloukkauksen tai herjauksen internetissä tehdyn laittoman kirjoituksen seurauksena, tällaisen artikkelin tai kirjoituksen tekijä, tai henkilö, joka on julkaissut kirjoituksen esimerkiksi keskustelupalstalla, on siviilioikeudellisesti vastuussa vahingonkorvauksesta perustuen laittomaan toimintaan. “Vahinko” tarkoittaa kuluja, jotka ovat aiheutuneet tekijän tunnistamiseksi (kuten asianajajan palkkiot) tai henkilökohtaisissa tapauksissa, korvausta kärsimyksestä. Toisin sanoen, kunnianloukkauksen tai herjauksen uhri voi vaatia tekijältä vahingonkorvausta laittoman toiminnan perusteella. Lisäksi, kirjoituksen sisällöstä riippuen, kunnianloukkaus tai liiketoiminnan häirintä voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tässä tapauksessa tekijä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Kuitenkin, useimmiten internetissä, kuten yksityisillä sivustoilla, artikkelit ovat nimettömiä, ja keskustelupalstoille kirjoittaminen tapahtuu lähes aina nimettömänä. Tekijän todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on yleensä mahdotonta. Ja jos tekijää ei voida tunnistaa, kunnianloukkauksen tai herjauksen uhri ei voi vaatia tekijältä vahingonkorvausta.

Lisäksi, vaikka kunnianloukkausta tai herjausta sisältävä kirjoitus poistettaisiin, on yleistä, että samanlaisia tietoja sisältäviä kirjoituksia ilmestyy toisille sivustoille tai keskustelupalstoille. Yksittäisten kirjoitusten poistaminen johtaa vain kissa ja hiiri -leikkiin, eikä se auta uhrin vahingon korjaamisessa.

Tässä suhteessa, tekijän tunnistaminen ja asianmukaisen rangaistuksen määrääminen voi estää tehokkaasti tapahtumien toistumisen ja vähentää siitä aiheutuvia turhia kustannuksia. Siksi, Japanin palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki (Provider Liability Limitation Act) 4 § määrittelee keinot, joilla voidaan tunnistaa tekijä, eli lähettäjä, tällaisissa internetissä tapahtuvissa tapauksissa, joissa nimettömyys on vahvaa.

Mikä on palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki, joka vaatii kirjoittajan tietojen paljastamista?

Mikä on palveluntarjoajan vastuunrajoituslain rooli?

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki (Provider Liability Limitation Act) on laki, joka määrittelee palveluntarjoajien ja keskustelufoorumin ylläpitäjien vastuun, kun internetissä ilmenee kunnianloukkaus- tai tekijänoikeusrikkomuksia. Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaissa määritellään, että palveluntarjoajalla on oikeus poistaa laittomat tai oikeuksia loukkaavat viestit heidän hallinnoimistaan internetpalveluista. Lisäksi laissa määritellään, missä määrin palveluntarjoajaa voidaan pitää vastuullisena näistä viesteistä. Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaissa termi “palveluntarjoaja” ei viittaa pelkästään internetpalveluntarjoajiin, vaan se kattaa laajemmin esimerkiksi keskustelufoorumin ylläpitäjät. Yksinkertaistettuna, laki määrittelee “palveluntarjoajan” (erityinen sähköisen viestinnän palveluntarjoaja) seuraavasti:

  • Osallistuu viestin levittämiseen, mutta
  • Ei ole itse viestin kirjoittaja

Esimerkiksi, jos joku kirjoittaa loukkaavan kommentin blogiin, joka loukkaa toisen henkilön kunniaa, sivuston ylläpitäjä ei ole kommentin kirjoittaja eikä siten “syyllinen”. Kuitenkin, sivuston ylläpitäjällä on mahdollisuus poistaa kommentti ja heidän pitäisi olla velvollisia paljastamaan tietoja kommentin kirjoittajasta. Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki määrittelee tällaisen henkilön “palveluntarjoajaksi” (erityinen sähköisen viestinnän palveluntarjoaja).

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain voimaantulon myötä, henkilö, joka on joutunut kunnianloukkauksen kohteeksi, voi vaatia palveluntarjoajaa, kuten edellä mainittua sivuston ylläpitäjää, paljastamaan kirjoittajan tiedot.

(Palveluntarjoajan vastuunrajoituslaki)
Artikla 4: Henkilö, joka katsoo oikeuksiensa tulleen loukatuksi tietyn sähköisen viestinnän kautta, voi vaatia tietyn sähköisen viestinnän palveluntarjoajaa (jäljempänä “tietojen paljastamisvelvollinen palveluntarjoaja”) paljastamaan lähettäjän tiedot (nimi, osoite ja muut tiedot, jotka auttavat tunnistamaan lähettäjän ja jotka määritellään ministeriön asetuksessa), jos seuraavat ehdot täyttyvät:
1. On selvää, että henkilön oikeuksia on loukattu loukkaavan tiedon levittämisen seurauksena.
2. Lähettäjän tietojen paljastaminen on tarpeen henkilön vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamiseksi tai on muita perusteltuja syitä saada lähettäjän tiedot paljastetuksi.

Milloin kirjoittajan voidaan tunnistaa

Japanilaisessa palveluntarjoajan vastuunrajoituslaissa (‘Provider Liability Limitation Act’) on mainittu, että kirjoituksen tekijän tietojen paljastamista voidaan vaatia, kun “oikeuksia on selvästi loukattu”. Tätä vaatimusta kutsutaan yleisesti “oikeuksien loukkaamisen selvyydeksi”, ja se on usein ongelmana monissa tapauksissa.

Internetissä tapahtuvat laittomat toimet, jotka voivat olla kohteena tietojen paljastamispyynnöille, voidaan luokitella useisiin kategorioihin. Selitämme nämä kategoriat yksitellen.

Onko kunnianloukkaus (kunnia-oikeuden loukkaus) toteutunut

Kunnianloukkauksen (kunnia-oikeuden loukkaus) tapauksessa keskeistä on, onko kyseisen kirjoituksen tai vastaavan seurauksena uhrin arvostus, maine tai luottamus yhteiskunnassa laskenut. Lisäksi on tärkeää, ettei ole olemassa olosuhteita, jotka viittaavat laittomuuden estämiseen (julkisuus, yleinen etu, totuus). Internetin sananvapaus on tietenkin suojattu myös ilmaisunvapaudella (Japanin perustuslain 21. artikla), joten ilmaisun vapaus voi olla tärkeämpi kuin ilmaisun laittomuus, eikä ilmaisua voida pitää laittomana. Vaikka kyseenalaistettu ilmaisu alentaisi tietyn henkilön yhteiskunnallista arvostusta, jos se osoittaa tosiasiallisesti, että sillä on yhteys julkiseen etuun (julkisuus), sen tarkoitus on yksinomaan edistää yleistä etua (yleinen etu), ja esitetty tosiasia on totta (totuus) tai on olemassa perusteltu syy uskoa, että se on totta (totuudenmukaisuus), kunnianloukkausta ei katsota toteutuneen.

https://monolith.law/reputation/defamation[ja]

Kunnianloukkaus on tyypillinen tilanne, jossa kirjoittajan tulisi olla tunnistettavissa. Käytännön kokemuksen perusteella noin puolessa tapauksista, joissa kirjoittajan tunnistamista vaaditaan, väitetään kunnianloukkausta.

Yksityisyyden loukkaus

Yksityisyyden loukkauksen tapauksessa on välttämätöntä, että uhrin henkilökohtaisia tietoja, kuten yksityiselämän tosiasioita tai muita tietoja, jotka eivät ole muiden tiedossa, on julkaistu. Nimi, osoite, syntymäaika, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja muut henkilötiedot, sekä tosiasiat, kuten rikosten tekeminen nuorena tai avioton lapsi, voidaan pitää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvina tietoina, joita yleensä ei haluta muiden tietoon. Myös valokuvat ja videot voivat olla yksityisyyden loukkauksia, jos ne on julkaistu internetissä siten, että henkilö voidaan tunnistaa.

https://monolith.law/reputation/privacy-invasion[ja]

Tekijänoikeuden loukkaus

Tekijänoikeuden loukkausten osalta vain tekijänoikeuden haltija, joka on loukattu, voi pyytää tietojen paljastamista. Siksi tekijänoikeuden haltijan on ensin todistettava, että hänellä on tekijänoikeus, ennen kuin hän voi pyytää tietojen paljastamista. Tekijänoikeus kuuluu periaatteessa henkilölle, joka on luonut tekstin, valokuvan, kuvan jne., mutta on myös tapauksia, joissa oikeudet siirtyvät yritykselle, kuten “työtehtävien tekijänoikeus”.

Lisäksi on tärkeää, voidaanko väittää, että kyseinen toiminta loukkaa tekijänoikeutta. Esimerkiksi, jos kyseessä on tekijänoikeuden alaisen teoksen täydellinen kopio (suora kopio), useimmissa tapauksissa voidaan todeta, että tekijänoikeutta on loukattu (tekijänoikeuslain mukainen kopiointioikeus, yleisön lähettämisoikeus jne.). Muissa tapauksissa, kuten lisenssin (käyttöoikeuden) olemassaolon kiistäminen tai teoksen muuttaminen, voidaan väittää, että tekijänoikeutta (muunteluoikeus) on loukattu. Tämän osalta suosittelemme konsultoimaan asianajajaa, jolla on asiantuntemusta alalta.

Tekijänoikeuden loukkaus on ongelma myös niin sanotuissa “valeprofiili” tapauksissa. Esimerkiksi, jos henkilö, joka teeskentelee olevansa joku toinen, lataa kyseisen henkilön ottaman valokuvan luvatta Instagramiin tai muuhun sosiaaliseen mediaan, voidaan väittää, että valokuvan lataaminen on tekijänoikeuden loukkaus. Valeprofiilin tekijän tunnistamisen yhteydessä on myös tarkasteltava, onko tekijänoikeutta loukattu.

Valeprofiilien tekijöiden tunnistamisesta on lisätietoa seuraavassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/spoofing-dentityright[ja]

Muut oikeudet, kuten oikeus omakuvaan, on loukattu

Palveluntarjoajan vastuunrajoituslain mukaan “oikeudet” eivät ole erityisesti rajoitettuja, joten on mahdollista väittää, että muita oikeuksia, kuten “oikeus omakuvaan”, on loukattu.

https://monolith.law/reputation/portraitrights-onthe-internet[ja]

Lopulta, jos voidaan väittää, että jokin oikeus, olipa se sitten kunnia-oikeus, yksityisyyden oikeus, oikeus omakuvaan tai jokin muu oikeus, on loukattu, tämä vaatimus on täytetty.

Mitä tarkoitetaan “oikeutetulla syillä” vaatia kirjoittajan tunnistamista

Japanilaisessa “Internet-palveluntarjoajien vastuunrajoituslaissa” (Provider Liability Limitation Act) mainitaan, että “oikeutettu syy saada tietoja lähettäjästä” on olemassa. Tämä vaatimus tarkoittaa, että tiedon pyytäjällä on järkevä tarve saada tietoja rikoksentekijästä.

  • Tarvitaan poistopyynnön esittämiseksi lähettäjälle
  • Tarvitaan siviilioikeudellisen vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamiseksi
  • Tarvitaan maineen palauttamiseksi, kuten pyytämällä anteeksipyyntöä mainoksissa
  • Tarvitaan estovaatimuksen toteuttamiseksi
  • Tarvitaan rikosilmoituksen tai muun oikeudellisen toimenpiteen toteuttamiseksi, joka edellyttää henkilön tunnistamista

Näissä tapauksissa katsotaan, että “oikeutettu syy” on olemassa. Toisin sanoen, jos pyritään toteuttamaan lähettäjän tietojen paljastamista koskevan järjestelmän tarkoitus sellaisenaan, tyypillinen tapaus, jossa tämä hyväksytään, on se, että tietojen paljastaminen on välttämätöntä vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseksi rikoksentekijälle. Toisaalta, jos yritetään saada tietoja epäasiallisista syistä, kuten yksityisestä rangaistuksesta, tai jos oikeudellisen toimenpiteen toteuttamisen tarve on jo poistunut, esimerkiksi koska korvaus on jo maksettu, tätä ei hyväksytä.

Mitä tarkoitetaan “lähettäjän tiedoilla” kirjoituksessa

Kun kaikki yllä olevat vaatimukset täyttyvät, voit saada lähettäjän tietojen paljastuksen. Tämän avulla voit tunnistaa henkilön, joka on tehnyt kirjoituksen.

Huomaa, että “Japanin laki 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen loukkaavien tietojen lähettäjän tunnistamiseen liittyvät tiedot, jotka on määritelty ministeriön asetuksessa” ovat seuraavat seitsemän:

  • Lähettäjän nimi
  • Lähettäjän osoite
  • Lähettäjän sähköpostiosoite
  • Loukkaavien tietojen IP-osoite
  • Internet-yhteyspalvelun tunnistuskoodi, joka liittyy loukkaaviin tietoihin matkapuhelimen tai vastaavan laitteen kautta
  • SIM-kortin tunnistenumero, joka liittyy loukkaaviin tietoihin
  • Vuosi, kuukausi, päivä ja aika (aikaleima), jolloin loukkaavat tiedot lähetettiin

Erityisen huomionarvoinen näistä on IP-osoite.

Mitä tarkoittaa kirjoituksen tehneen henkilön IP-osoite

IP-osoite on tunniste, joka tietokoneella tai älypuhelimella on yleensä yksilöllisesti, kun se on yhteydessä Internetiin. Kun tämä IP-osoite selviää, voit tunnistaa palveluntarjoajan, jota kirjoituksen tehnyt henkilö käytti.

Anonyymeissä keskustelupalstoissa ja vastaavissa, kirjoituksen tehneen henkilön ei tarvitse rekisteröidä omaa osoitettaan tai nimeään sivustolle. Sivuston ylläpitäjä ei yleensä tiedä, kuka kirjoituksen on tehnyt. Tästä näkökulmasta katsottuna, sivuston ylläpitäjä ei tiedä, kuka kirjoituksen on tehnyt. Siksi, vaikka pyytäisit sivuston ylläpitäjää paljastamaan kirjoituksen tehneen henkilön nimen tai osoitteen, saat vain vastauksen “tuntematon”. Tämä ei auta tunnistamaan henkilöä.

Kuitenkin, vaikka näin olisi, sivuston ylläpitäjä tunnistaa useimmissa tapauksissa kirjoituksen tehneen henkilön IP-osoitteen.

Miten tunnistaa henkilö anonyymeissä keskustelupalstoissa ja vastaavissa

Joten,

  1. Ensimmäiseksi pyydä sivuston ylläpitäjää paljastamaan kirjoituksen tehneen henkilön IP-osoite
  2. Pyydä paljastetun IP-osoitteen perusteella tunnistettua palveluntarjoajaa paljastamaan kirjoituksen tehneen henkilön osoite ja nimi

Näin voit tunnistaa henkilön, vaikka kyseessä olisi anonyymi keskustelupalsta tai vastaava. Tätä menettelyä käsitellään yksityiskohtaisesti alla olevassa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/disclosure-of-the-senders-information[ja]

Yhteenveto

Kuten herjausartikkelien poistaminen, lähettäjän tietojen paljastamispyyntö vaatii monimutkaisia ja erikoistuneita toimenpiteitä, ja se on erittäin erikoistunut alue. Jos on tarpeen tunnistaa lähettäjä, voit ratkaista ongelman sujuvasti ja nopeasti pyytämällä apua internetongelmiin perehtyneeltä asianajajalta.

Lisäksi kirjoittajan tunnistamisella on aina aikaraja. Tämä johtuu siitä, että lokitiedot rikoksentekijästä häviävät tietyn ajan kuluttua. Suosittelemme, että otat yhteyttä asianajajaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisätietoja asianajajan palkkioista löydät alla olevasta artikkelista.

https://monolith.law/reputation/reputation-lawyers-fee[ja]

Jos haluat tietää tämän artikkelin sisällön videona, katso videomme YouTube-kanavallamme.

Managing Attorney: Toki Kawase

The Editor in Chief: Managing Attorney: Toki Kawase

An expert in IT-related legal affairs in Japan who established MONOLITH LAW OFFICE and serves as its managing attorney. Formerly an IT engineer, he has been involved in the management of IT companies. Served as legal counsel to more than 100 companies, ranging from top-tier organizations to seed-stage Startups.

TOPへ戻る