Onko verkostomarkkinointi laitonta? Selitämme 'Monitasokerroinliiketoiminnan' ja 'Pyramidihuijausten' lailliset ongelmat

Saatat olla kuullut uutisia, joissa läheinen henkilö on houkutellut sinut lupauksilla kuten “ansaitse helposti” tai “tulet varmasti rikastumaan”, ja olet tehnyt sopimuksen ja maksanut velkarahalla, mutta todellisuudessa et ole ansainnut mitään ja olet jäänyt vain velkaa.

Tämä on esimerkki verkostomarkkinoinnin väärinkäytöstä, mutta on myös totta, että on olemassa monia yrityksiä, jotka harjoittavat tätä laillisesti ja noudattavat lakia.

Tässä artikkelissa selitämme selkeästi verkostomarkkinoinnin laillisen määritelmän, kielletyt toimet sekä samankaltaiset termit “ketjumyynti” ja “äärettömän ketjun luento” ja niiden merkitykset ja erot.

Mikä on verkostoliiketoiminta?

“Verkostoliiketoiminta” käytetään pääasiassa seuraavissa kahdessa merkityksessä:

A Ketjumyyntiä kutsuttu liiketoiminta

B Internetin ja muiden verkkojen hyödyntäminen liiketoiminnassa

B:n osalta, kuten Amazonin “verkkokaupat”, Yahoo! Auctionsin “verkkoauktiot”, ohjelmistojen “pilvipalvelut” ja blogien tai YouTuben käyttö mainosliiketoiminnassa, erilaiset liiketoimintamallit ovat syvällisesti tunkeutuneet elämäämme, kuten tiedetään.

A:n “ketjumyynti” on kaupankäynti, jossa yksilöitä houkutellaan myyjiksi ja heidät saadaan houkuttelemaan seuraavia myyjiä, laajentaen myyntiorganisaatiota pyramidimaiseksi. Sitä kutsutaan myös “monitasomarkkinoinniksi (MLM)”, “monitasokaupaksi” tai “verkostoliiketoiminnaksi”.

Verkostoliiketoiminnassa hyödynnetään ihmisten välisiä verkostoja, ja koska se ei periaatteessa ole riippuvainen mainonnasta tai myymälöistä, myyntikustannuksia voidaan merkittävästi vähentää. Tämä mahdollistaa myyjille maksettavien palkkioiden tai tuotekehityskustannusten jakamisen.

Lisäksi, jos houkuttelemaasi myyjää saa myyntituloja, osa niistä jaetaan sinulle, joten palkkiosi kasvaa myyjien määrän kasvaessa, eli niiden, jotka ovat sinun alapuolellasi.

Maailmanlaajuisesti toimivia yrityksiä verkostoliiketoiminnassa ovat esimerkiksi Amway, Natura Cosmeticos, Herbalife ja Avon Products, mutta Japanissa on myös yrityksiä kuten Pola Cosmetics, Menard ja Noevir.

Mitä ketjumyynti on (määritelmä/edellytykset)

Japanin erityiskauppalaki (Japanese Act on Specified Commercial Transactions) määrittelee verkostomarkkinoinnin “ketjumyyntitransaktioksi” seuraavasti:

• Se on tavaroiden myyntiä (tai palvelujen tarjoamista jne.) koskeva liiketoiminta, jossa
• henkilö, joka suorittaa uudelleenmyynnin, myynnin valtuuttamisen tai myynnin välittämisen (tai palvelujen tarjoamisen tai niiden välittämisen)
• houkutellaan saamaan erityistä hyötyä
• ja jossa suoritetaan erityistä rasitusta sisältävä transaktio (mukaan lukien kaupan ehtojen muuttaminen)

Lisäksi Japanin kuluttajavirasto selittää ketjumyyntitransaktioiden konkreettisia esimerkkejä seuraavasti:

“Jos liityt tähän seuraan, voit ostaa tuotteita 30% alennuksella, joten jos houkuttelet muita ihmisiä ja myyt heille, voit ansaita rahaa” tai “Jos houkuttelet muita ihmisiä liittymään, saat 10 000 jenin suosittelupalkkion (erityinen hyöty)” ja niin edelleen, ja jos sinun on maksettava yli yhden jenin rasitus tehdäksesi kaupan, se kuuluu “ketjumyyntitransaktioon”.

Todellisuudessa on monia monimutkaisempia ja monimuotoisempia sopimusmuotoja, mutta kaikki ne, joissa on jonkinlainen rahallinen rasitus kaupan tekemiseksi, riippumatta siitä, onko kyseessä liittymismaksu, takuusumma, näytetuote, tuote jne., kuuluvat “ketjumyyntitransaktioon”.

(Lähde: Japanin kuluttajaviraston erityiskauppalakiopas[ja])

Säännökset ketjumyyntitransaktioista

Erityiskauppalain mukaan ketjumyyntitransaktioita suorittaville henkilöille asetetaan seuraavat velvollisuudet kuluttajien turvallisuuden suojelemiseksi:

Nimen ym. ilmoitusvelvollisuus (33 artiklan 2 kohta)

Ketjumyyntitransaktiota suoritettaessa kuluttajalle on ilmoitettava seuraavat seikat ennen houkuttelua:

• Päävastuullisen henkilön (henkilö, joka todellisuudessa hallitsee ketjumyyntiliiketoimintaa) tai henkilön, joka todellisuudessa houkuttelee kuluttajia (mukaan lukien päävastuullinen henkilö), nimi (nimi)
• Se, että tarkoituksena on houkutella solmimaan sopimus, joka sisältää rahallisen tai muun rasituksen
• Houkuttelun kohteena olevan tuotteen tai palvelun laji

Mainontavelvollisuus (35 artikla)

Ketjumyyntitransaktiosta mainostettaessa on ilmoitettava seuraavat seikat:

• Tuotteen (palvelun) laji
• Transaktioon liittyvät kuluttajan rasitukset
• Kun mainostetaan palkkioita, jotka saadaan houkuttelemalla muita ihmisiä, niiden laskentatapa
• Päävastuullisen henkilön ym. nimi (nimi), osoite, puhelinnumero
• Jos päävastuullinen henkilö ym. on oikeushenkilö ja mainostaa sähköisen tiedonkäsittelyjärjestön avulla, kyseisen päävastuullisen henkilön ym. edustajan tai ketjumyyntiliiketoiminnasta vastaavan henkilön nimi
• Tuotteen nimi
• Jos lähetetään sähköpostilla kaupallista mainosta, päävastuullisen henkilön ym. sähköpostiosoite

Kirjallisen dokumentin luovutusvelvollisuus (37 artikla)

Kun ketjumyyntiliiketoimintaa harjoittava henkilö solmii ketjumyyntitransaktiota koskevan sopimuksen, hänen on luovutettava kuluttajalle seuraavat kaksi tyyppiä kirjallisia dokumentteja:

• Ennen sopimuksen solmimista: Yhteenvetodokumentti (dokumentti, jossa on esitetty kyseisen ketjumyyntiliiketoiminnan yhteenveto)
• Sopimuksen solmimisen jälkeen: Sopimusdokumentti (dokumentti, jossa on selkeästi esitetty sopimuksen sisältö)

Lisäksi sopimusdokumentissa on punaisella kirjoitettuna punaisessa kehyksessä mainittava “Cooling-off (sopimuksen purkaminen)”, ja kirjasimen koon on oltava vähintään 8 pistettä.

Mitä on loputon ketjukeräys (määritelmä ja vaatimukset)

Ketjumyyntiä usein sekoitetaan “loputtomaan ketjukeräykseen” (ns. pyramidihuijaukseen), joka on määritelty “Loputtoman ketjukeräyksen estämistä koskevassa laissa” (Japanin laki loputtoman ketjukeräyksen estämisestä) seuraavasti:

• Osallistujien, jotka antavat rahaa tai tavaroita, oletetaan lisääntyvän loputtomasti
• Ensimmäisenä liittyneet henkilöt ovat etusijalla, ja heitä seuraavat henkilöt, joiden määrä kasvaa vähintään kaksinkertaiseksi jokaisessa vaiheessa, ovat jälkisijalla
• Etusijalla olevat henkilöt saavat jälkisijalla olevilta henkilöiltä rahaa tai tavaroita, jotka ylittävät heidän antamansa rahan tai tavaroiden määrän tai arvon, tämä on “rahasta tai tavaroista koostuvan jakelujärjestön” mekanismi

Esimerkiksi, henkilö, joka liittyy ensimmäisenä loputtomaan ketjukeräykseen, saa kaksi uutta jäsentä liittymään, ja nämä kaksi henkilöä saavat vuorostaan kaksi uutta jäsentä liittymään, ja näin menetellään jatkuvasti, laajentaen jäsenistöä.

Ja sitten, etusijalla olevat henkilöt saavat tietyn määrän rahaa tai tavaroita tiettynä ajankohtana ja lähtevät järjestöstä, ja jälkisijalla olevat henkilöt tekevät samoin, saavat tietyn määrän rahaa tai tavaroita tiettynä ajankohtana ja lähtevät järjestöstä peräkkäin.

Vaikka yllä oleva esimerkki ei näytä ongelmalliselta, loputon ketjukeräys perustuu oletukseen, että jäsenmäärä kasvaa loputtomasti, ja on selvää, että jossain vaiheessa uusien jäsenten hankkiminen pysähtyy ja järjestelmä romahtaa, minkä vuoksi se on lailla kielletty.

Ero kahden välillä

Verkkomarkkinointi (japanilainen ‘Rensa Hanbai Torihiki’) ja pyramidihuijaukset (japanilainen ‘Mugen Rensa Kou’) voidaan selkeästi erottaa toisistaan niiden määritelmien perusteella.

• Verkkomarkkinointi: Liiketoiminta, joka myy tuotteita (tai tarjoaa palveluita jne.)
• Pyramidihuijaus: Organisaatio, joka jakaa rahaa tai tavaroita

Toisin sanoen, ‘verkkomarkkinointi’ saa palkkion ja jakaa sen tuotteiden myynnin tai palveluiden tarjoamisen kaltaisten kaupallisten toimien kautta, kun taas ‘pyramidihuijaus’ saa palkkion ja jakaa sen yksinkertaisesti jäsenmaksujen tai muiden nimikkeiden perusteella.

Milloin ketjumyynti on laitonta?

Ketjumyynnistä tulee laitonta, jos se rikkoo aiemmin mainittuja “ketjumyynnin sääntöjä”, kuten ① nimen ja muiden tietojen ilmoitusvelvollisuutta, ② mainontaa koskevaa ilmoitusvelvollisuutta, ③ kirjallisen dokumentin luovutusvelvollisuutta, tai jos seuraavia Japanin erityiskauppalain (Japanese Specified Commercial Transactions Law) mukaan kiellettyjä toimia harjoitetaan.

Kielletyt toimet (34 §)

Ketjumyynnin harjoittajien on kiellettyä tehdä seuraavia toimia houkutellessaan asiakkaita:

1. Estää sopimuksen purkaminen jättämällä kertomatta totuuden tai kertomalla epätotuuden tuotteen laadusta, suorituskyvystä, erityisistä eduista, erityisistä velvoitteista, sopimuksen purkamisen ehdoista tai muista tärkeistä seikoista houkutellessaan asiakkaita tai sopimuksen solmimisen jälkeen.
2. Estää sopimuksen purkaminen uhkaamalla tai hämmentämällä asiakasta houkutellessaan asiakkaita tai sopimuksen solmimisen jälkeen.
3. Houkutella asiakkaita ilmoittamatta houkuttelun tarkoitusta (ns. catch sales tai appointment sales -tyyppiset menetelmät) ja yrittää solmia sopimuksia, jotka sisältävät erityisiä velvoitteita, julkisille paikoille pääsyn ulkopuolella.

Liioitellun mainonnan kielto (36 §)

Ketjumyynnistä mainostettaessa on kiellettyä tehdä “merkittävästi tosiasioista poikkeavia esityksiä” tai “esityksiä, jotka saavat ihmiset uskomaan, että tuote on todellisuutta merkittävästi parempi tai edullisempi”.

Sähköpostimainonnan lähettämisen kielto ilman suostumusta (36 § 3)

Japanin erityiskauppalain mukaan on kiellettyä lähettää ketjumyynnin sähköpostimainoksia kuluttajille, jotka eivät ole antaneet suostumustaan sähköpostin lähettämiseen. Seuraavat tapaukset eivät kuitenkaan kuulu tämän säännön piiriin:

• Mainokset, jotka liittyvät “sopimuksen solmimiseen”, “tilauksen vahvistamiseen”, “lähetysilmoitukseen” jne.
• Uutiskirjeisiin liittyvät mainokset
• Ilmaisiin sähköpostipalveluihin liittyvät mainokset

Jos haluat tietää lisää Japanin erityiskauppalain säännöksistä, jotka koskevat verkkokauppoja, katso alla oleva artikkeli yhdessä tämän artikkelin kanssa.

https://monolith.law/corporate/onlineshop-act-on-specified-commercial-transactions[ja]

Yhteenveto

Verkkoliiketoiminta itsessään on laillista toimintaa, toisin kuin pyramidihuijaukset, mutta kuluttajien vahingot, jotka johtuvat pahantahtoisista yrityksistä, eivät lopu.

Siksi on olemassa toimenpiteitä, kuten oikeus vaatia laittoman toiminnan lopettamista tai sen mahdollisuutta harjoittavilta yrityksiltä, sekä hallinnollisia seuraamuksia ja rangaistuksia rikkojille, kuten liiketoiminnan parantamisohjeet, liiketoiminnan keskeyttämismääräykset ja liiketoimintakiellot.

Kun harjoitat ketjumyyntiliiketoimintaa, on tärkeää, ettet riko lainsäädännössä määriteltyjä sääntöjä ja kieltoja. Sen sijaan, että tekisit päätöksiä omatoimisesti, suosittelemme konsultoimaan etukäteen asianajajaa, jolla on laaja asiantuntemus ja kokemus.

Esittely toimistomme toimenpiteistä

Monolis Lakitoimisto on lakitoimisto, jolla on korkea asiantuntemus IT:stä, erityisesti internetistä ja laista. Verkkoliiketoimintaan liittyvät ongelmat ovat suuri huolenaihe, ja oikeudellisen tarkastuksen tarve kasvaa jatkuvasti. Ottaen huomioon erilaisten lakien säännökset, toimistomme analysoi olemassa olevien ja suunniteltujen liiketoimintojen oikeudelliset riskit ja pyrkii laillistamaan liiketoiminnan mahdollisimman paljon ilman, että se pysähtyy. Yksityiskohtia on kuvattu alla olevassa artikkelissa.