Mitkä ovat ostoskeskuksen ylläpitäjän oikeudelliset vastuut? Selitämme tapaukset, joissa ylläpitäjä kantaa vastuun

Nykyään on tullut itsestäänselvyydeksi ostaa tuotteita internetin kautta. Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön “Reiwa 5 (2023) vuoden digitaalisen kaupankäynnin ympäristön kehittämishankkeen (sähköisen kaupankäynnin markkinatutkimus)”[ja] mukaan sähköisen kaupankäynnin (EC) markkinoiden koko on kasvanut niin, että pelkästään BtoC (yritykseltä kuluttajalle) -kaupassa markkinoiden koko ylittää 24,8 biljoonaa jeniä vuonna Reiwa 5 (2023).

Markkinoiden laajentumisen varjopuolena on raportoitu monia ongelmia, jotka liittyvät alustojen kautta tapahtuvaan EC-kaupankäyntiin. Esimerkiksi BtoC-kaupassa on tilanteita, joissa internetin ostoskeskuksen (jäljempänä “ostoskeskus”) käyttäjät ovat ostaneet tuotteita ostoskeskuksessa toimivilta myyjiltä, mutta tuotteessa on ollut vikoja eikä myyjään ole saatu yhteyttä. Tällaisissa tapauksissa vahinkoa kärsineet ostoskeskuksen käyttäjät voivat vaatia sopimuksen mukaista vastuuta kyseiseltä myyjältä, mutta voiko myös ostoskeskuksen ylläpitäjä joutua vastuuseen?

Tässä artikkelissa selitetään, milloin ostoskeskuksen ylläpitäjä voi olla vastuussa yksittäisen myyjän aiheuttamista vahingoista käyttäjille Japanissa.

Kauppakeskusoperaattoreiden oikeudellinen vastuu käyttäjiä kohtaan Japanissa

Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriön joulukuussa Reiwa 4 (2022) julkaisemien sähköisen kaupankäynnin ja informaatio-omaisuuden kauppaan liittyvien ohjeiden[ja] (jäljempänä “ohjeet”) mukaan kauppakeskusoperaattorit eivät periaatteessa ole vastuussa vahinkoa kärsineille käyttäjille.

Kauppakeskuksessa yksittäiset kaupat ja käyttäjät suorittavat tuotteiden tai palveluiden kaupankäyntiä, joten kun molemmat osapuolet sopivat tavaroiden ostosta ja myynnistä, syntyy kauppasopimus, jossa kaupalla on velvollisuus toimittaa tavarat ja ostajalla on velvollisuus maksaa niistä (Japanin siviililain 555 pykälä). Tällainen perustavanlaatuinen oikeuksien ja velvollisuuksien suhde on kaupankäynnin perustana, joten jos kauppa toimittaa eri tuotteen, se katsotaan sopimusrikkomukseksi (epätäydellinen suoritus), ja käyttäjä voi vaatia kaupalta vaihtoa (vaihtoehtoisen suorituksen vaatimus). Lisäksi, jos käyttäjä ei maksa ostohintaa, vaikka kauppa on toimittanut tuotteen, se katsotaan sopimusrikkomukseksi (viivästynyt suoritus), ja kauppa voi purkaa kauppasopimuksen muistutuksen jälkeen (Japanin siviililain 541 pykälä).

Kauppakeskusoperaattori tarjoaa vain “paikan” kaupankäynnille, eikä se ole suoraan osallisena kaupan ja käyttäjän välisissä yksittäisissä kaupoissa. Siksi yksittäisen kaupan vastuu myyjänä kuuluu kaupalle.

Kuitenkin ohjeet tunnustavat poikkeuksia, joissa kauppakeskusoperaattori voi olla vastuussa.

Tapaukset, joissa kauppakeskuksen ylläpitäjä voi olla vastuussa Japanissa

Ohjeistuksen mukaan on olemassa kolme poikkeustapausta, joissa kauppakeskuksen ylläpitäjä voi olla vastuussa:

1. Kun voi syntyä väärinkäsitys, että myyjä on kauppakeskuksen ylläpitäjä
2. Kun kauppakeskuksen ylläpitäjä on aktiivisesti vakuuttanut tietyn liikkeen tietyn tuotteen laadun olevan erinomainen
3. Kun kauppakeskuksen ylläpitäjä on tietoinen useista vakavista tuoteonnettomuuksista ja on laiminlyönyt asian korjaamisen kohtuullisen ajan ylittäen

Käymme läpi nämä kolme tapausta tarkemmin.

Kun ostajalle voi syntyä väärinkäsitys, että myyjänä on kauppakeskuksen ylläpitäjä

Ohjeistuksen mukaan,

1. jos kaupan ulkoasu voi johtaa kauppakeskuksen käyttäjän vääristyneeseen käsitykseen, että liiketoimintaa harjoittaa itse kauppakeskuksen ylläpitäjä (ulkonäön olemassaolo),
2. ja jos tällaisen ulkoasun olemassaolosta kauppakeskuksen ylläpitäjä on vastuussa (vastuun peruste),
3. sekä jos kauppakeskuksen käyttäjä on tehnyt kaupat liiketoiminnan harjoittajan kanssa ilman merkittävää huolimattomuutta (vastapuolen hyvä usko ilman suurta huolimattomuutta),

voi syntyä väärinkäsitys, että myyjänä on kauppakeskuksen ylläpitäjä. Tällöin kauppakeskuksen ylläpitäjä voi joutua vastuuseen kauppalain (商法, Shōhō) 14. artiklan tai yhtiölain (会社法, Kaishahō) 9. artiklan “analogisen soveltamisen” perusteella.

Kauppias, joka on antanut toiselle luvan käyttää omaa kauppanimeään liiketoiminnassa tai yritystoiminnassa, on yhdessä kyseisen toisen kanssa vastuussa velvoitteista, jotka syntyvät kaupasta, jonka osapuoli on tehnyt luullen, että kauppias itse harjoittaa kyseistä liiketoimintaa.

Kauppalaki (Kauppanimen käytön toiselle antaneen kauppiaan vastuu) 14. artikla

Yhtiö, joka on antanut toiselle luvan käyttää omaa kauppanimeään yritystoiminnassa tai liiketoiminnassa, on yhdessä kyseisen toisen kanssa vastuussa velvoitteista, jotka syntyvät kaupasta, jonka osapuoli on tehnyt luullen, että yhtiö itse harjoittaa kyseistä yritystoimintaa.

Yhtiölaki (Kauppanimen käytön toiselle antaneen yhtiön vastuu) 9. artikla

Tämän “analogisen soveltamisen”, jossa käyttäjä erehtyy luulemaan, että kauppakeskuksen ylläpitäjä itse harjoittaa liiketoimintaa, estämiseksi on tarpeen tehdä selväksi seuraavanlainen ilmaisu:

Esimerkiksi verkkosivuilla tulisi selvästi ilmoittaa, että “Tässä kauppakeskuksessa toimivat liikkeet ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka harjoittavat liiketoimintaa omalla vastuullaan, eikä niitä hallinnoi tai ylläpidä meidän yrityksemme tai sen liitännäisyhtiöt, ellei toisin ole erikseen ilmoitettu.” Tällainen ilmoitus voi toimia vahvana perusteena kauppakeskuksen ylläpitäjän vastuun kiistämiselle.

Kun kauppakeskuksen ylläpitäjä takaa tuotteen laadun

Ohjeistuksen mukaan, jos kauppakeskuksen ylläpitäjä luo erikoissivuja ja julkaisee niillä esimerkiksi haastatteluja, ja aktiivisesti takaa tietyn myymälän tiettyjen tuotteiden olevan laadukkaita, ja kauppakeskuksen käyttäjät ostavat näitä tuotteita luottaen tähän laadun takeeseen, ja jos tuotteen ostamisesta aiheutuu vahinkoa, on mahdollista, että kauppakeskuksen ylläpitäjä voi olla vastuussa.

Kuitenkin, jos kauppakeskuksen ylläpitäjä ainoastaan julkaisee tuotteiden tai myymälöiden mainoksia ilman, että se ottaa kantaa tuotteiden laatuun, ylläpitäjän ei periaatteessa katsota olevan vastuussa.

Lisäksi, jos tuotteeseen liitetään “myydyin” -merkintä tai näytetään yksinkertaisesti “ranking” perustuen suosioäänestyksen tuloksiin tai myyntilukuihin, tai jos “suositeltuja tuotteita” esitetään käyttäjän ostohistorian perusteella, nämä seikat itsessään eivät osoita kauppakeskuksen ylläpitäjän ottaneen kantaa tuotteiden laatuun, joten samoin perustein ylläpitäjän ei katsota olevan vastuussa.

Mikäli vakavia tuotevahinkoja on havaittu useita ja ne jätetään huomiotta

Jos kauppakeskuksen ylläpitäjä tietoisesti sallii tuotteiden myynnin, joista on havaittu useita vakavia tuotevahinkoja, ja jättää tilanteen huomiotta kohtuullisen ajan ylittymisen jälkeen, voi syntyä tilanne, jossa kauppakeskuksen käyttäjä kärsii samankaltaisia vahinkoja ostettuaan kyseisen tuotteen mainitusta liikkeestä. Tällaisissa erityisolosuhteissa kauppakeskuksen ylläpitäjä voi olla vastuussa laiminlyönnistään perustuen joko laittomaan toimintaan tai kauppakeskuksen käyttäjille kuuluvan huolellisuusvelvoitteen rikkomiseen (kauppakeskuksen käyttösopimukseen liittyvän velvoitteen rikkomiseen) Japanissa.

Kansallisen kuluttajaelämän keskuksen ‘Digitaalisten alustojen ongelmat'[ja] -raportissa mainitaan esimerkkejä kauppakeskuksiin liittyvistä kuluttajaneuvontatilanteista, kuten:

• Kauppakeskuksessa myyvältä liikkeeltä tilatun tuotteen toimitus viivästyy, saapuu väärä tuote, tuotteen kuvaus ei vastaa todellisuutta, tuotteessa on vikoja tai tuotteen käytön seurauksena tapahtuu onnettomuus
• Kun ongelma ilmenee, kuluttaja pyytää hyvitystä, palautusta tai vaihtoa, mutta myyjä ei vastaa pyyntöön
• Myyjään ei saada yhteyttä tai myyjän yhteystietoja ei ole saatavilla sivustolla, joten yhteydenotto ei onnistu

Näiden ongelmien ehkäisemiseksi Kabinetin toimiston ‘Online-alustojen kaupankäynnin käytäntöjen erikoistutkimuksen raportti’ (11. huhtikuuta 2019)[ja] suosittelee alustojen ylläpitäjille seuraavia toimenpiteitä:

• Alustan on tarjottava terveellinen ja turvallinen kaupankäyntiympäristö, ja sen on sisällettävä perustason turvallisuustarkistukset, kuten myyjien valvonta ja tarkastus, sekä tietojen tarkka tuntemus ja asianmukainen hyödyntäminen koskien tarjoajia ja ostajia/käyttäjiä
• Myynnin ja tarjonnan valvontaa ja tarkastusta koskevien kriteerien julkaiseminen mahdollisuuksien mukaan
• Tutkimukset ja asianmukainen seuranta, kun kaupankäyntiin liittyviä tietoja tarjotaan myyjiltä/palveluntarjoajilta, ostajilta/käyttäjiltä tai kuluttajaneuvontahenkilöstöltä
• Huomion kiinnittäminen ongelmaisten käyttäjien toimintaan ja tarvittaessa kehotus poistua alustalta, ei vain myyntihetkellä vaan myös kuluttajapalautteen perusteella tehtävät jälkikäteiset toimenpiteet
• Yhteistyö viranomaisten kanssa lainvastaisten toimijoiden käsittelyssä

Vähintäänkin, jos alustan ylläpitäjä on tietoinen laittomasta toiminnasta ja jättää asian huomiotta kohtuullisen ajan kuluttua, voi hän olla vastuussa, joten huolellisuus on tarpeen Japanissa.

Yhteenveto: Ota yhteyttä asiantuntijaan EC-sivuston ongelmatilanteissa

Vaikka kauppakeskuksen ylläpitäjät ja käyttäjät eivät ole yksittäisissä kaupoissa sopimussuhteessa, he ovat kuitenkin käyttösopimuksen kautta sopimussuhteessa itse kauppakeskuksen käytön osalta.

Tästä syystä kauppakeskuksen ylläpitäjänä on tärkeää ymmärtää, että käyttösopimukseen liittyvänä velvollisuutena on tutkia ja hallinnoida myyjiä sekä ylläpitää kaupankäyntiympäristöä. On myös olennaista tutkia ongelmallisia tuotteita ja kauppoja ennaltaehkäisevästi ongelmien välttämiseksi.

Kun hallinnoit ostoskeskusta, on tärkeää ymmärtää nämä oikeudelliset vastuut ja toteuttaa toimenpiteitä, kuten kuluttajien harhaanjohtamisen estäminen selkeillä merkinnöillä ja asianmukainen tutkimus ja toiminta kauppoja kohtaan. On suositeltavaa ottaa käyttöön käyttäjien ongelmien ehkäisemiseksi tarvittavat toimenpiteet konsultoiden samalla alaa tuntevaa lakimiestä.

Monolith Lakitoimiston tarjoamat ratkaisut

Monolith Lakitoimisto on IT-alan, erityisesti internetin ja lain yhdistävän kokemuksen omaava lakifirma. Verkkokauppapaikan perustaminen internetissä kasvattaa jatkuvasti tarvetta oikeudelliselle tarkastukselle. Tarjoamme asiakkaillemme kattavia ratkaisuja näihin tarpeisiin.

Monolith Lakitoimiston palvelualueet: IT- ja startup-yritysten yritysoikeudelliset palvelut[ja]