Suostumuksetta julkaistujen valokuvien ja tekijänoikeuden suhde

Kun sinusta otettuja valokuvia tai vastaavia julkaistaan ilman suostumustasi, sinulla saattaa olla oikeus nostaa kanteen henkilökuvaoikeuden loukkaamisesta.

https://monolith.law/reputation/portraitrights-onthe-internet[ja]

Entä jos sinun ottamiasi valokuvia tai vastaavia julkaistaan ilman suostumustasi? Tässä tapauksessa sinulla saattaa olla oikeus nostaa kanteen tekijänoikeuden loukkaamisesta. Tekijänoikeuslaki (Japanin tekijänoikeuslaki) antaa tekijälle monia oikeuksia heti, kun hän on luonut teoksen. Nämä voidaan luokitella kolmeen ryhmään: ‘tekijänoikeus’, ‘tekijän moraaliset oikeudet’ ja ‘läheiset oikeudet’. ‘Tekijänoikeus’ on oikeus monopolisoida teoksen käyttö, antaa luvat muille ja periä käyttömaksuja. Koska tekijänoikeuslaki sisältää monia oikeuksia, sitä kutsutaan oikeuksien kimpuksi, ja jokaisesta tekijänoikeuslain sisältämästä oikeudesta käytetään nimitystä osaoikeus. Internet-julkaisuissa ongelmallisia osaoikeuksia ovat ‘kopiointioikeus’ ja ‘yleisön lähettämisoikeus’.

Tekijänoikeuslaki (kopiointioikeus)

21 §

Tekijällä on yksinoikeus kopioida teoksensa.

(Yleisön lähettämisoikeus)

23 § Tekijällä on yksinoikeus tehdä teoksensa yleisölle lähetettäväksi (mukaan lukien lähetysmahdollisuuden tarjoaminen automaattisessa yleisönlähetyksessä).

2 Tekijällä on yksinoikeus välittää yleisölle lähetetty teoksensa käyttämällä vastaanottolaitetta.

21 §:n ‘kopiointioikeus’ on oikeus kopioida (monistaa) teos, ja se on tekijänoikeuden tärkein ja perustavin oikeus, jonka tekijä omistaa yksin. Toisin sanoen, vain tekijällä on tämä oikeus. 23 §:n ‘yleisön lähettämisoikeus’ on oikeus lähettää teos yleisölle tai asettaa se lähetettäväksi esimerkiksi internetin, televisiolähetyksen tai viestintäkaraokepalvelun kautta, ja myös tämän oikeuden tekijä omistaa yksin.

https://monolith.law/corporate/quote-text-and-images-without-infringing-copyright[ja]

Tapaus, jossa tekijänoikeuksia loukattiin ja pyydettiin lähettäjän tietojen paljastamista

On ollut tapauksia, joissa kantaja on vaatinut lähettäjän tietojen paljastamista välittävältä palveluntarjoajalta, koska hänen tekijänoikeuksiaan (kopiointioikeus ja julkisen lähetyksen oikeus) on loukattu, kun tuntematon henkilö on julkaissut hänen ottamansa valokuvan internet-foorumilla.

Kantaja otti itsestään valokuvan käyttäen sovellusta, joka on tarkoitettu selfieiden (valokuvat, jotka otetaan itsestä älypuhelimella tai vastaavalla) ottamiseen, ja julkaisi sen myöhemmin Twitter-profiilisivullaan. Tämän jälkeen lähettäjä kopioi kantajan valokuvan ilman kantajan lupaa ja julkaisi sen artikkelissa, jossa luki “SNOW:ssa olet ruma” ja “Ruma ihminen tarvitsee tämän sovelluksen”, ja postitti sen “Host Love” -foorumille.

Tuomioistuin tunnusti, että koska kantaja oli ottanut selfie-kuvan, hän oli kuvan tekijä, ja koska kuva, joka oli julkaistu artikkelissa, oli kopio kantajan teoksesta, lähettäjän postaus oli loukannut kantajan kopiointi- ja julkisen lähetyksen oikeuksia. Tuomioistuin myönsi, että kantajalla oli oikeutettu syy saada lähettäjän tiedot vahingonkorvausvaatimuksen tekemistä varten, ja hyväksyi vaatimuksen.

Vastaaja väitti, että “artikkeli on vain linkki kantajan Twitter-tilin näyttöön, eikä henkilö, joka postitti artikkelin, ole kopioinut tai lähettänyt julkisesti näytöllä olevaa kasvokuvaa”. Kuitenkin tuomioistuin totesi, että

“Näyttö, joka sisältää kuvan, joka on julkaistu artikkelissa, ei ole linkki kantajan Twitter-tilin näyttöön, vaan kuva, joka on liitetty artikkeliin, ja se on vain muoto, jossa kuva suurenee, kun katsoja klikkaa ikoninäkymää.”

Tokion alioikeuden päätös 9. kesäkuuta 2017 (Gregoriaaninen kalenteri)

ja hylkäsi vastaajan väitteen.

https://monolith.law/reputation/disclosure-of-the-senders-information[ja]

https://monolith.law/reputation/provider-liability-limitation-law[ja]

Maksullisten valokuvien luvaton käyttö verkossa johti tekijänoikeusrikkomuksen syytteeseen

On olemassa tapaus, jossa maksullisia valokuvia myyvä yritys vaati vahingonkorvausta, koska heidän maksullisia valokuviaan käytettiin luvatta lakiasiaintoimiston verkkosivustolla. Tuomioistuin tunnusti ensin, että kantajayrityksen tekijänoikeuksia (kopiointioikeus, julkisen lähetysoikeus) oli rikottu, koska useita valokuvia oli julkaistu verkkosivustolla. Lisäksi tuomioistuin tunnusti, että kuvien yksinoikeuden käyttöoikeutta oli rikottu.

Kun maksullisia valokuvia on käytetty luvatta ja vahingonkorvausta vaaditaan, käyttäjät usein väittävät, että he ovat “saaneet ne muilta sivustoilta” ja kieltäytyvät vastaamasta. Aikaisemmin tämän kaltaisissa tapauksissa oli tarpeen todistaa, että tekijänoikeuksien rikkojalla oli tarkoitus tai huolimattomuus, mikä nosti uhrin todistustaakan korkeaksi. Kuitenkin, tuomioistuin totesi, että koska työntekijä E, joka käytti valokuvia luvatta, oli perustanut verkkosivuston luomiseen erikoistuneen yrityksen ja teki siitä työtään,

otettaessa huomioon E:n tausta ja asema, on kohtuullista olettaa, että E oli tietoinen siitä, että hänen julkaisutoimintansa saattaa rikkoa tekijänoikeuksia, ja että hän rohkeasti kopioi nämä valokuvat, teki ne lähetettäviksi ja jätti tekijän nimen näyttämättä. On kohtuullista olettaa, että tekijänoikeuksien rikkomisessa oli vähintäänkin tahallisuutta, ei pelkästään huolimattomuutta.

Tokion alioikeuden päätös 15. huhtikuuta 2015 (Gregoriaaninen kalenteri)

Tämä tuli merkittäväksi oikeustapaukseksi, jossa ei tarvitse todistaa, oliko rikkojalla tarkoitus tai huolimattomuus, vaan riittää, että todistaa luvattoman käytön.

Lisäksi tuomioistuin tunnusti myös “tekijän moraalisten oikeuksien” nimen näyttämisoikeuden rikkomisen. Kuten alussa mainittiin, “tekijän moraaliset oikeudet” ovat osa tekijänoikeuslakia ja ne ovat yleisnimitys oikeuksille, jotka suojaavat tekijää henkiseltä vahingolta.

Tekijänoikeuslaki (nimen näyttämisoikeus)

Artikla 19

Tekijällä on oikeus näyttää hänen oikea nimensä tai nimimerkki tekijänä hänen teoksensa alkuperäisessä teoksessa tai kun hänen teostaan tarjotaan tai esitetään yleisölle. Sama koskee alkuperäisen teoksen tekijän nimen näyttämistä, kun johdannaisteosta tarjotaan tai esitetään yleisölle.

2. Henkilö, joka käyttää teosta, voi näyttää tekijän nimen teoksessa, ellei tekijä ole toisin ilmoittanut.

Nimen näyttämisen poisjättäminen oli sallittua, jos maksu oli suoritettu, mutta “ei ole riittävästi todisteita siitä, että tekijä olisi hyväksynyt nimen näyttämisen poisjättämisen myös silloin, kun hänen teostaan käytetään laittomasti”. Näin ollen, syytetty lakiasiaintoimisto tunnustettiin käyttäjän vastuulliseksi ja määrättiin maksamaan kantajille yhteensä noin 30 000 euron korvaukset.

Esimerkki tapauksesta, jossa näytekuva on julkaistu luvatta Facebookin kansikuvana

On ollut tapauksia, joissa valokuvaaja on haastanut oikeuteen yrityksen tai sen edustajan, joka on julkaissut luvatta valokuvaajan ottaman kuvan yrityksen verkkosivustolla tai muualla, rikkoen valokuvaajan kuvateoksen kopiointioikeuksia ja muita oikeuksia.

Valokuvaaja luovutti yritykselle näytevalokuvan (jokaisen kuvan oikeassa alakulmassa lukee ‘sample’) valokuvanäyttelyn kuvauspaikasta, mutta koska sopua hinnasta ei saavutettu, valokuvan myyntisopimusta ei tehty. Tämän seurauksena valokuvaaja lähetti yritykselle sähköpostiviestin, jossa hän pyysi tuhoamaan datan. Yritys kuitenkin julkaisi kaksi valokuvaajan kuvaa yrityksen verkkosivustolla ja Facebookin kansikuvana, tehtyään niihin muutoksia, kuten poistamalla ‘sample’ -merkinnän. Lisäksi valokuvaajan nimeä ei näytetty missään.

Tuomioistuin totesi, että näissä kahdessa kuvassa on luovuutta, koska niissä ilmenee valokuvaajan persoonallisuus niiden sommittelun, valon määrän ja muiden kameratyöskentelyn elementtien kautta, ja tunnusti ne valokuvaajan tekijänoikeuden alaisiksi kuvateoksiksi. Koska yritys oli julkaissut kuvat yrityksen verkkosivustolla ja Facebookissa, vaikka valokuvaaja oli pyytänyt datan tuhoamista, ja koska se oli julkaissut julkaisemattoman kuvan ilmoittamatta tekijän nimeä, se oli rikkonut kopiointioikeuksia ja julkisen lähetysoikeuksia sekä tahallisesti tai huolimattomuuden vuoksi tekijän moraalisia oikeuksia (julkaisuoikeus ja nimen ilmoitusoikeus). Tuomioistuin määräsi yrityksen maksamaan 50 000 jeniä kuvien kopiointioikeuksien ja julkisen lähetysoikeuden loukkaamisesta, 100 000 jeniä henkisestä kärsimyksestä tekijän moraalisten oikeuksien (julkaisuoikeus ja nimen ilmoitusoikeus) loukkaamisen vuoksi, ja 100 000 jeniä asianajokuluista, yhteensä 250 000 jeniä.

Koska kuvat eivät olleet julkisia, vaan ne oli kopioitu tekijän verkkosivustolta tai Twitteristä, myös julkaisuoikeus oli rikottu.

Tekijänoikeuslaki (julkaisuoikeus) (Japanin tekijänoikeuslaki)

Artikla 18: Tekijällä on oikeus tarjota yleisölle tai esittää teos, jota ei ole vielä julkaistu (mukaan lukien teos, joka on julkaistu ilman tekijän suostumusta. Sama koskee tätä artiklaa.). Sama koskee toissijaista teosta, joka perustuu alkuperäiseen teokseen.

Tapaus, jossa Twitteriin luvatta kopioitiin kuvia ja levitettiin herjaavia kommentteja

On ollut tapaus, jossa malli, joka esiintyi kuvissa, joissa hän oli sidottu köysillä, vaati oikeudessa tekijänoikeuksien, yksityisyyden ja kuvan oikeuksien loukkaamista, koska toinen henkilö oli luvatta kopioinut Twitteriin kuvan, jonka mallin kanssatekijä oli julkaissut, ja jatkanut mallin herjaamista twiiteissään.

Kuvassa mies A, jolla on ruoska kädessään, istuu tatamimatolla perinteisen japanilaisen talon sisällä, ja nainen on sidottu köysillä ja roikkuu pylväässä hänen edessään. Kuva on otettu automaattisesti kiinteällä kameralla. Valokuvaajan persoonallisuus ilmenee valittujen kohteiden, niiden yhdistelmän ja sijoittelun, kuvan sommittelun, kamerakulman, kohteiden ja valon suhteen, varjojen asettelun, osien korostamisen ja taustan kokonaisvaltaisessa ilmaisussa. Tämän vuoksi kuvan katsottiin olevan luova teos ja siten tekijänoikeuden alainen. Lisäksi tuomioistuin totesi, että A, joka oli yksi tekijöistä, oli luovuttanut tekijänoikeudet mallille ja julkaissut kuvan omalla Twitter-tilillään mallin luvalla. Siten syytetyn toiminta, jossa hän lataa kuvan omalle Twitter-tililleen ilman mallin lupaa, loukkasi mallin kopiointi- ja julkaisuoikeuksia.

Syytetty väitti, että hän ei ollut loukannut tekijänoikeuksia, koska hän oli vain kopioinut kuvan, joka oli julkaistu Twitterissä. Kuitenkin todettiin, että se, että kuva oli julkaistu Twitterissä, tai se, että kuva oli kopioitu vain Twitterissä, ei millään tavalla kiistä tekijänoikeuksien loukkaamista.

Lisäksi todettiin, että “kuvan sisällön perusteella voidaan sanoa, että yleisön ei haluta näkevän sitä, joten sen julkaiseminen ilman henkilön lupaa voi loukata yksityisyyden oikeutta”. Koska “naisen, joka on kuvan kohteena, ei tiedetty olevan malli, kunnes syytetyn toimet tekivät mahdolliseksi tunnistaa hänet malliksi, ja tämä tieto julkaistiin ensimmäistä kertaa”,

syytetyn katsottiin tahallaan loukanneen mallin yksityisyyden oikeutta ja henkilökohtaista etua, koska hän oli mahdollistanut mallin tunnistamisen kuvan kohteeksi lataamalla kuvan omalle Twitter-tililleen ja twiittaamalla samalla “ammattimainen köysitaiteilija ei koskaan ripusta amatöörimallia, mikä on tosiasia, jonka jokainen köysiä harrastava tietää” ja “taas yksi valhe paljastui!”

Tokion alioikeus, 27. syyskuuta 2018 (2018)

ja lisäksi, “riippumatta siitä, kutsutaanko sitä kuvan oikeudeksi, ihmisen katsotaan olevan oikeutettu henkilökohtaiseen etuun, joka estää hänen ulkonäköään ja asentoaan kuvaavien valokuvien julkaisemisen holtittomasti”, tuomioistuin tunnusti yksityisyyden oikeuden loukkauksen ja totesi, että internetissä julkaistavien samanlaisten kuvien käyttömaksu on 121 500 jeniä 6 kuukauden ja alle vuoden julkaisuajalta. Syytetty määrättiin maksamaan mallille 121 500 jeniä tekijänoikeuksien käytöstä, 300 000 jeniä henkisestä kärsimyksestä yksityisyyden oikeuden loukkauksen vuoksi, ja 50 000 jeniä oikeudenkäyntikuluja, yhteensä 471 500 jeniä.

https://monolith.law/reputation/crime-on-twitter[ja]

Yhteenveto

Jos valokuvasi tai muut ottamasi kuvat julkaistaan ilman suostumustasi, saatat pystyä nostamaan kanteen tekijänoikeuksien (kopiointi- ja julkisen lähetysoikeuden) loukkaamisesta. Tietysti, jos kuvan kohteena olet sinä itse, saatat pystyä nostamaan kanteen myös kuvan oikeuksien loukkaamisesta, kunnianloukkauksesta, jos kyseessä on loukkaava artikkeli, sekä yksityisyyden loukkaamisesta. Ota yhteyttä lakitoimistomme kokeneisiin asianajajiin.