Twitterissä tapahtuva 'identiteettivarkaus' ja kuvaoikeuksien loukkaus

Mitä pitäisi tehdä, jos Twitterissä ilmestyy niin sanottu “valeprofiili”, joka käyttää luvatta omia kasvokuviasi tai muita kuvia?

Valeprofiilit Twitterissä tekevät erilaisia julkaisuja, mikä aiheuttaa vakavia haittoja ja ongelma on yleistymässä. Tässä selitämme, miten Twitterin valeprofiileihin tulisi reagoida.

Kun väärennetty tili on luotu

A-herra loi Twitter-tilin nimellä (lempinimellä) “〇〇” ja käyttäjänimellä “@ZZZ”, käytti profiilikuvanaan omaa kasvokuvaa ja julkaisi päivityksiä päivittäisestä elämästään ja musiikkiharrastuksestaan.

Kuitenkin, tili, joka käytti nimeä (lempinimeä) “〇〇”, käyttäjänimeä “@ZZZZ” ja A-herran kasvokuvaa profiilikuvana, luotiin väärentämään A-herraa. Tämä väärennetty tili alkoi häiritä muita julkaisemalla loukkaavia kommentteja ja sopimattomia kuvia.

Mitä toimenpiteitä A-herra voi toteuttaa tämän identiteettivarkauden suhteen?

Mikä on muotokuvausoikeus?

Verkossa omien kuvien luvaton käyttö johtaa yleensä muotokuvausoikeuden loukkaukseen.

‘Muotokuvausoikeus’ tarkoittaa ‘oikeutta olla tulematta kuvatuksi ja julkaistuksi ilman lupaa’. Se ei ole nimenomaisesti määritelty, kuten tekijänoikeus, mutta se on vakiintunut oikeuskäytännössä.

https://monolith.law/reputation/portraitrights-onthe-internet[ja]

Monet ihmiset ymmärtävät väärin, että muotokuvausoikeus tarkoittaa ‘oikeutta kieltää omien kasvokuvien luvaton julkaiseminen’. Vaikka joku loisi Twitter-tilin käyttäen A-san kasvokuvaa profiilikuvana, se ei automaattisesti tarkoita ‘muotokuvausoikeuden loukkausta’.

Osakan alioikeuden päätöksessä 8. helmikuuta 2016 (Heisei 28), johon viitattiin toisessa artikkelissamme tällä sivustolla, tunnustettiin henkilöllisyyden väärinkäyttö. Syytetyn tilin katsottiin käyttäneen väärin B-sanin nimeä, joka on B-sanin oikea nimi, ja käyttäneen B-sanin kasvokuvaa profiilikuvana.

https://monolith.law/reputation/spoofing-dentityright[ja]

Tuomiossa todettiin, että “Kantajan kasvokuva, jota käytettiin syytetyn tilin profiilikuvana, oli sellainen, jonka kantaja oli ladannut profiilikuvakseen noin viisi vuotta sitten rekisteröityessään tälle sivustolle. Koska kantaja oli itse julkaissut kuvan sosiaalisen median sivustolla, jota monet ihmiset voivat nähdä, ei voida katsoa, että kantajan yksityisyyden oikeutta olisi loukattu kuvan käytön vuoksi. Koska kantajan kasvokuva on sellainen, jonka kantaja on itse julkaissut, ei voida myöskään katsoa, että kantajan muotokuvausoikeutta olisi loukattu tämän julkaisun vuoksi.”

Toisin sanoen, pelkkä toisen henkilön kasvokuvan käyttö profiilikuvana ei riitä tekemään siitä yksityisyyden loukkausta tai muotokuvausoikeuden loukkausta.

Loukkaus henkilönkuvan käyttöoikeuteen

Nagano-prefektuurissa asuva mies nosti kanteen vahingonkorvauksesta, koska hänen henkilönkuvan käyttöoikeuttaan ja muita oikeuksia oli loukattu, kun mies Hirakata-kaupungista, Osakan prefektuurista, oli teeskennellyt häntä keskustelupalstalla. Päätös asiassa annettiin 30. elokuuta 2017 (Heisei 29), ja Osakan alioikeus määräsi syytetyn miehen maksamaan vahingonkorvauksen.

Tuomio tunnusti, että syytetyn toistuvat viestit, joissa hän käytti samaa käyttäjätunnusta ja kantajan kasvokuvaa, olivat kantajan identiteetin väärinkäyttöä. Koska nämä viestit olivat kaikki loukkaavia ja halventavia, ne antoivat kolmansille osapuolille väärän käsityksen siitä, että kantaja loukkaisi ja halventaisi muita ihmisiä perusteettomasti. Tämä on alentanut kantajan sosiaalista arvostusta, ja tuomio tunnusti, että kantajan kunniaa oli loukattu.

Toisaalta, mitä tulee yksityisyyden loukkaukseen, kantaja oli itse asettanut kasvokuvansa profiilikuvaksi, jota syytetty käytti. Koska kantaja oli itse asettanut kuvan julkiseen tilaan, johon kuka tahansa voi päästä, tuomioistuin totesi, että “se ei voi olla yksityiselämään liittyvä tieto tai tosiasia, jota ei haluta muiden tietävän”, ja teki samanlaisen päätöksen kuin aiemmissa oikeudenkäynneissä.

Kuitenkin, mitä tulee henkilönkuvan käyttöoikeuteen, syytetty oli käyttänyt kantajan kasvokuvaa tämän tilin profiilikuvana ja lähettänyt viestejä, jotka alensivat kantajan sosiaalista arvostusta. Syytetyn käyttämän kantajan kuvan käyttötarkoituksen oikeutusta ei voitu tunnustaa, ja tuomioistuin tunnusti, että syytetty oli loukannut kantajan kunniaa ja kantajan henkilönkuvan käyttöoikeuteen liittyvää etua.

Tuomio totesi, että vaikka kantajan kasvokuvan käyttö väärän profiilin luomiseen, joka oli jo julkaistu, ei loukkaa yksityisyyden suojaa, koska syytetty oli lähettänyt viestejä, jotka alensivat kantajan sosiaalista arvostusta, “syytetyn käyttämän kantajan kuvan käyttötarkoituksen oikeutusta ei voida tunnustaa, ja se loukkasi kantajan henkilönkuvan käyttöoikeuteen liittyvää etua, joka liittyy kunniaan”.

Vaikka kuva olisi asetettu julkiseen tilaan, johon kuka tahansa voi päästä, jos kuvan käyttötarkoitusta ei voida pitää oikeutettuna, toisin sanoen jos sitä käytetään väärin, on mahdollista nostaa kanne siitä, että henkilönkuvan käyttöoikeuteen liittyvä etu, joka liittyy kunniaan, on loukattu. Tämän mahdollisuuden tunnustaminen on lisääntynyt.

Mikä on tekijänoikeus?

Tekijänoikeuslain (japanilainen Tekijänoikeuslaki) mukaan “tekijänoikeus” on älyllinen omaisuusoikeus, joka syntyy “ajatuksista tai tunteista, jotka on ilmaistu luovasti ja jotka kuuluvat kirjallisuuden, tieteen, taiteen tai musiikin alaan (tekijänoikeuslain 2 artiklan 1 momentin 1 kohta ‘teos’)”. Tämä pätee luonnollisesti myös valokuviin.

Tekijän oikeudet jakautuvat kahteen osaan: “tekijänoikeuteen (omaisuusoikeus)”, joka suojaa taloudellisia etuja, ja “tekijän moraalisiin oikeuksiin”, jotka suojaa henkilökohtaisia etuja. Ensimmäinen tarkoittaa, että teosta ei saa käyttää ilman tekijän lupaa, eli se on oikeus sanoa “älä julkaise ottamaani kuvaa ilman lupaa”. Toisin kuin patentit, jotka on ilmoitettava, tämä oikeus syntyy samanaikaisesti luomisen kanssa.

Jos profiilikuvasi on itse ottama kuva, voit mahdollisesti väittää tekijänoikeusrikkomusta valokuvaajana.

Poistopyynnön ja IP-osoitteen paljastamisen oikeus

Väärennettyjen tiliä voidaan pyytää poistettavaksi, jos ne voidaan katsoa “laittomiksi”, mutta henkilöt, jotka luovat väärennettyjä tilejä, eivät yleensä lopeta toimintaansa yhdellä kerralla. Sen sijaan he luovat toistuvasti väärennettyjä tilejä ja jatkavat häirintää.

Siksi on tarpeen tunnistaa tekijä, jotta hänelle voidaan määrätä rangaistus. Vaikka ottaisit yhteyttä Twitteriin, oletetaan, että he eivät yleensä paljasta tietoja.

Tätä varten sinun on käytettävä oikeudenkäynnin menettelyjä seuraavien vaiheiden mukaisesti.

Hakemus lähettäjän tietojen väliaikaisesta paljastamisesta

Ensimmäinen askel on hakea oikeudelta “väliaikaista määräystä lähettäjän tietojen paljastamisesta” Twitterille, jolloin heidän on paljastettava IP-osoite ja aikaleima.

Jos voit todistaa oikeuksien loukkauksen ja oikeuksien säilyttämisen tarpeen, oikeus määrää Twitterille tekijän IP-osoitteen ja aikaleiman paljastamisen. Kun väliaikainen määräys on annettu, Twitter paljastaa tiedot välittömästi.

Hakemus lähettäjän tietojen poistamisen kieltämisestä

Kun IP-osoite ja aikaleima on paljastettu, voit tunnistaa palveluntarjoajan, jonka kautta lähettäjä on käyttänyt palvelua.

Kun palveluntarjoaja on tunnistettu, voit haastaa sen oikeuteen, mutta ennen sitä sinun pitäisi hakea “väliaikaista määräystä lähettäjän tietojen poistamisen kieltämisestä”.

Palveluntarjoajat ja teleyritykset yleensä poistavat lähettäjää koskevat tiedot 3-6 kuukauden kuluttua viestin lähettämisestä. Jos poistamiskielto annetaan tämän jälkeen, he sanovat, että “tietoja, joita ei ole, ei voida paljastaa”, eikä tekijää voida tunnistaa. Siksi on tarpeen tehdä väliaikainen määräys tietojen poistamisen kieltämisestä ennen oikeudenkäynnin aloittamista ja säilyttää tiedot.

On kuitenkin huomattava, että vaikka Internet-tiedot ovat monimutkaisia, “väliaikainen määräys lähettäjän tietojen poistamisen kieltämisestä” ei ole aina tarpeen. Jotkut palveluntarjoajat ja teleyritykset suostuvat säilyttämään lokit, vaikka et tekisi väliaikaista määräystä, jos pyydät heitä vain säilyttämään lokit, koska aiot aloittaa oikeudenkäynnin. On suositeltavaa konsultoida asianajajaa tai muuta asiantuntijaa, joka on perehtynyt maineenhallintaan, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa selvittääksesi, mitkä palveluntarjoajat ja teleyritykset suostuvat tällaiseen neuvotteluun.

Lähettäjän tietojen paljastamisen oikeudenkäynti

Kun tiedot on säilytetty väliaikaisen määräyksen avulla, haet oikeudelta lähettäjän tietojen paljastamista palveluntarjoajalta.

Koska vapaaehtoinen paljastaminen on sekä aikaa että kustannuksia säästävä, ensin pyydät palveluntarjoajaa vapaaehtoisesti paljastamaan lähettäjän nimen, osoitteen jne. Yleensä he kuitenkin kieltäytyvät, joten sinun on nostettava kanne.

Jos voit todistaa asianmukaisesti, oikeus määrää palveluntarjoajalle lähettäjän tietojen paljastamisen. Kun lähettäjän nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite on paljastettu, voit tunnistaa väärennetyn tilin tekijän.

Edellä mainitut vaiheet lähettäjän tunnistamiseksi ovat melko monimutkaisia menettelyinä. Nämä on selitetty yksityiskohtaisesti toisessa artikkelissa.

https://monolith.law/reputation/disclosure-of-the-senders-information[ja]

Väärennettyjen rikollisten kohtaaminen

Jos pystyt tunnistamaan väärennetyn rikollisen, voit vaatia vahingonkorvausta henkilöltä, joka on loukannut kunniaasi tai yksityisyyttäsi. Yleensä ensimmäinen askel on pyytää vapaaehtoista maksua, esimerkiksi sisällön todistamisen postin kautta. Jos henkilö ei suostu maksamaan, voit nostaa vahingonkorvauskanteen.

Jos väärennös on vakava, voit ilmoittaa siitä poliisille, joka voi pidättää rikollisen. Voit myös nostaa rikossyytteen ja vaatia rikosoikeudellista rangaistusta.

Rikossyytteen nostamisessa sinun on selitettävä yksityiskohtaisesti vahingon laatu ja miten se täyttää rikoksen eri osatekijät. On suositeltavaa pyytää apua kokeneelta asianajajalta.

Vahingon laatu voi sisältää esimerkiksi kunnianloukkauksen, herjauksen, liiketoiminnan häirinnän, luottamuksen menetyksen ja Japanin tekijänoikeuslain rikkomisen. Keskustele yksityiskohdista asianajajasi kanssa.